Tilannekatsaus, Helsingin talousnäkymät ja elinkeinorakenne, kaupunginkanslia

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää merkitä tiedoksi tilannekatsauksen Helsingin talousnäkymistä, toimialarakenteesta ja kasvuyrityksistä.

Talous kääntyi kasvuun syksyllä 2025

Suomen talous kääntyi kasvuun syksyllä 2025. Tilastokeskuksen tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2025 0,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Talouden kasvu jatkui myös vuoden 2026 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuksi Tilastokeskus arvioi 1,4 prosenttia ja toisen neljänneksen kasvuksi 2,5 prosenttia viime vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna.

Helsingin seudulla talouden kasvu käynnistyi muuta maata nopeammin. Yksi Helsingin seudun ripeän talouskasvun keskeisistä taustatekijöistä on informaation ja viestinnän toimialan suuri osuus alueen taloudessa. Myös teollisuus ja rakentaminen kasvoivat voimakkaasti alkuvuoden 2026 aikana. Uudellamaalla teollisuuden ja rakentamisen tilauskanta vahvistui kesällä 2026 ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen.

Talouden kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina. Yritysten näkemykset tulevasta kehityksestä ovat nyt selvästi aiempaa positiivisempia. Luottamus talouden myönteiseen kehitykseen on parantunut viime kuukausina kaikilla päätoimialoilla. Vuodelle 2026 on arvioitu hieman alle yhden prosentin kasvua, mutta kasvu näyttää kuluvana vuonna jo ennusteita nopeampana.

Keskeisten ennustelaitosten arviot vuoden 2026 talouskasvusta osoittavat tällä hetkellä keskimäärin hieman alle yhden prosentin talouskasvua vuodelle 2026. Kasvu on kuitenkin näitä ennusteita nopeampaa jo kuluvan vuoden aikana. Kasvun ennustetaan jatkuvan myös 2027 ja 2028. Näitä vuosia koskevat ennusteet tarkentunevat loppuvuoden aikana.

Helsingin yritystoiminnan keskeisten toimialojen (kuten kauppa, teollisuus, rakentaminen, informaatio ja viestintä) liikevaihto on kasvanut aiemmin ennustettua nopeammin. Kesäkuussa 2026 teollisuuden ja rakentamisen toimialojen liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan yli kymmenen prosenttia edellisvuoden kesäkuusta. Kaupan alalla liikevaihto on niin ikään selvässä kasvussa. Liikevaihto ei ole sama asia kuin tuotannon määrä, mutta liikevaihdon kasvuluvut ovat niin suuria, että myös tuotannon kasvun jatkuminen ennustettua ripeämpänä näyttää todennäköiseltä.

Nopeasta talouskasvusta huolimatta työttömyysaste on edelleen korkea Helsingissä ja koko maassa. Työllisyystilanteen ei odoteta paranevan nopeasti. KEHA-keskuksen työnvälitystilastojen mukaan Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2026 kesäkuussa 14,2 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrän kasvuvauhti on kuitenkin selvästi hidastunut. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kuitenkin kesäkuussa 10 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työllisyyden odotetaan talouskasvun myötä kääntyvän nousuun syksyn 2026 aikana.

Helsinkiläisten ostovoima kasvaa

Kotitalouksien kulutus kasvoi pitkään hyvin hitaasti ostovoiman kasvusta huolimatta. Reaalinen palkkasumma ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat lähes kaksi vuotta ennen kuin kulutus kääntyi kasvuun syyskuussa 2025. Kotitalouksien kulutuksen hidasta kasvua selittää säästämisasteen nousu.

Helsinkiläisten keskimääräinen palkkataso on korkeampi kuin koko maassa. Esimerkiksi huhtikuussa 2026 helsinkiläisille maksettujen palkkojen keskiarvo oli 4 990 euroa, mikä oli noin 18 prosenttia koko maan keskiarvoa korkeampi. Eroa muuhun Suomeen selittää se, että Helsingissä on paljon hyvin palkattua ja erityisosaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Lisäksi korkeakoulutettujen osuus on Helsingissä muuta maata korkeampi. Korkea palkkataso lisää kulutusmahdollisuuksia ja voi siksi nopeuttaa palveluiden kysynnän kasvua.

Palkkasumman kasvu on perustunut viime vuosina Helsingissä pääosin palkkojen nousuun. Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan myös työllisyysasteen arvioidaan kuitenkin tänä ja ensi vuonna kasvavan. Kehitystä tukee jo käynnistynyt talouskasvu. Mikäli työllisyystilanne alkaa odotusten mukaisesti parantua, muutos kasvattaa myös palkkasummaa, lisää kysyntää ja kasvattaa edelleen tuotantoa.

Helsingissä on Suomen palveluvaltaisin elinkeinorakenne

Helsingin toimialarakenne on palveluvaltainen muuhun Suomeen verrattuna. Vuonna 2024 palvelualat työllistivät 210 700 henkeä, mikä oli 74 prosenttia Helsingin yksityisen sektorin henkilöstöstä. Mikäli kaupan ala luettaisiin mukaan, palvelualojen osuus henkilöstöstä olisi ollut 86 prosenttia. Suomen seuraavaksi palveluvaltaisimmissa kunnissa Turussa ja Tampereella palvelualojen henkilöstöosuus ilman kauppaa oli 60 prosenttia ja koko maassa noin 50 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Helsingin väestö- ja elinkeinorakenne tukevat palveluiden kehitystä ja kasvua. Huomattava ero palvelualojen osuudessa Helsingin ja muun Suomen välillä johtuu siitä, että muualla Suomessa teollisuus ja kauppa työllistävät suhteellisesti enemmän työvoimaa. Runsaasti toimitilaa vaativat kaupan ja teollisuuden toimialojen yritykset sijoittavat toimipisteensä tyypillisesti kaupunkikeskittymien ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Helsingin toimialarakennetta hallitsevat liike-elämän palvelut. Tähän toimialakokonaisuuteen lukeutuvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Kiinteistöalan toimintaa lukuun ottamatta ne kuuluvat Helsingin viiden henkilöstöltään suurimman toimialan joukkoon. Liike-elämän palvelut sisältävät runsaasti erikoisosaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Näiden toimialojen henkilöstö on usein korkeasti koulutettua ja keskimääräistä korkeammin palkattua.

Liike-elämän palveluissa työskenteli hieman yli puolet (54 %) kaikista Helsingin yksityisen sektorin työntekijöistä vuonna 2024. Muualla Suomessa liike-elämän palveluiden henkilöstöosuus oli ainoastaan 22 prosenttia. Etenkin rahoitus- ja vakuutustoiminta on keskittynyt Helsinkiin. Suomessa lähes puolet (49 %) toimialan henkilöstöstä työskentelee Helsingissä. Rahoitus- ja vakuutustoiminta on merkittävä yhteisöveron maksaja. Vuonna 2024 toimialaan kuuluvien yritysten Helsingille maksama 203 miljoonan euron yhteisövero lähenteli 50 prosentin osuutta kaupungin koko yhteisöverokertymästä.

Kasvuyritykset ovat Helsingissä yliedustettuina

Kasvuyritykset ovat merkittäviä Helsingin ja koko Suomen elinvoiman kannalta. Helsingissä toimi vajaat 400 kasvuyritystä vuoden 2024 lopulla. Vaikka kasvuyrityksiä on yrityskannassa melko vähän, niiden vaikutus talouden kehitykseen on huomattava. Kasvuyritykset uudistavat elinkeinoelämää ja tuovat talouskasvua. Tilastollisesti kasvuyrityksillä tarkoitetaan vähintään 10 henkilön yrityksiä, joiden henkilöstö kasvaa keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuodessa kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Helsingin osuus Suomen kasvuyrityksistä on viime vuosina pysynyt noin 30 prosentin tasolla.

Helsinki muodostaa Suomen merkittävimmän kasvuyritysten keskittymän. Kaupungin vahvuuksia ovat korkeasti koulutettu työvoima, monipuolinen elinkeinorakenne sekä useiden yliopistojen sijainti alueella. Kasvuyritykset hyötyvät tiiviistä yritysverkostoista, osaavan työvoiman saatavuudesta sekä tutkimus- ja innovaatioympäristöstä. Kasvuyritysten seuranta tarjoaa näkymän siihen, millaisilla toimialoilla talouden uudistuminen tapahtuu ja millaisen osaamisen pohjalle tulevaisuuden kasvu rakentuu.

Kasvuyritysten toimialajakauma Helsingissä näyttää samansuuntaiselta kuin Helsingin muukin yrityskenttä – yli puolet kaupungin kasvuyrityksistä kuuluu liike-elämän palveluihin. Yksittäisistä toimialoista eniten kasvuyrityksiä toimi informaation ja viestinnän toimialalla vuonna 2024. Kasvuyritykset ovat lisääntyneet 2020-luvulla erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa niiden lukumäärä on likimain kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Helsingissä toimivien kasvuyritysten henkilöstö on korkeasti koulutettua. Yli 60 prosentilla niiden henkilöstöstä on vähintään alemman korkea-asteen tutkinto ja joka kolmannella vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinto. Helsingin ulkopuolella vastaavat osuudet ovat 38 prosenttia ja 15 prosenttia. Alueellisesta erosta huolimatta henkilöstön koulutusrakenteessa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja kasvuyritysten ja ei-kasvuyritysten välillä.

Kokonaisuutena kasvuyritykset ovat Helsingissä merkittävä osa talouden uudistumista. Niiden kehitys kertoo osaltaan kaupungin kyvystä houkutella osaamista, investointeja ja uutta yritystoimintaa. Kasvuyritysten keskittyminen Helsinkiin korostaa kaupungin roolia osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskuksena.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelevät kaupunkitietopalveluiden tutkimuspäällikkö Eero Aalto, johtava asiantuntija Arttu Vainio sekä tutkija Henri Mikkola.