Poikkeaminen, Vuosaari, Vuosaaren tietunneli, laitetila 2, Fintraffic Tie Oy
Vuosaari, Vuosaaren satamatie, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari) suojaviheraluetta ja yleistä maantien aluetta kiinteistönumeroilla 91-417-2-22, 91-417-1-64, 91-895-2-45 ja 91-417-2-19 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 11730 seuraavasti:
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta siten, että tekninen laitetila (152 k-m²) saa sijoittua osittain suojaviheralueelle (EV) ja osittain maantien alueelle (LT).
- Tekninen laitetila saadaan rakentaa rakennuspaikalle, jolle ei asemakaavan mukaan ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
- Rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita.
- Poiketaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että rakennuspaikka saadaan toteuttaa katu- tai muulle yleiselle alueelle.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Poistettava kasvillisuus tulee korvata uudella tiheällä puusto- ja pensasistutuksella.
- Suojaviheralueelle rakentamista tulee kompensoida parantamalla istutettavan kasvillisuuden laatua.
- Vesihuoltokaivannon linjan kohdalle tulee toteuttaa sekametsitys.
- Laitetilan ympärillä kasvillisuuden suunnittelussa tulee huomioida Helsingin kaupungin LUMO-ohjelma. Kasvillisuus tulee toteuttaa monilajisena ja kerroksellisena. Laitetilojen läheisyydessä puistopuiden ja pensaiden on oltava valtaosassa. Maanpintaa ei saa jättää paljaaksi vaan se tulee kylvää niityksi.
Maksu
Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.
Hakija
Fintraffic Tie Oy ja Väylävirasto
Rakennuspaikka
Yhteensä n. 2 180 m² suuruinen alue 54. kaupunginosan (Vuosaari) suojaviheralueella ja yleinen maantien alueella kiinteistönroilla 91-417-2-22, 91-417-1-64, 91-895-2-45 ja 91-417-2-19
Hakemus
Hakija hakee lupaa teknisen laitetilan (152 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11730 siten, että
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta siten, että tekninen laitetila saa sijoittua osittain suojaviheralueelle (EV) ja osittain maantien alueelle (LT).
- Tekninen laitetila (152 k-m²) saadaan rakentaa rakennuspaikalle, jolle ei asemakaavan mukaan ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
- Rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita.
- Poiketaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että rakennuspaikka saadaan toteuttaa katu- tai muulle yleiselle alueelle.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tunneli ei voi toimia ilman teknistä laitetilaa, joka on välttämätön uusien turvallisuusstandardien mukaisen tekniikan sijoittamiseksi. Nykyinen kytkinasema ei riitä, eikä sen korvaaminen samalla paikalla ole teknisesti tai aikataulullisesti tarkoituksenmukaista. Uusi laitetila on sijoitettu mahdollisimman lähelle tunnelia, jotta kaapelien pituus pysyy lyhyenä ja toimintavarmuus säilyy. Hakijan mukaan rakennuksen siirtäminen kauemmas aiheuttaisi merkittäviä riskejä liikenne- ja työturvallisuudelle sekä lisäisi maansiirtotöiden määrää suojaviheralueella.
Hakija perustelee asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta poikkeamista sillä, että tunnelin toiminta ja turvallisuus edellyttävät uuden teknisen laitetilan rakentamista, koska nykyinen kytkinasema ei riitä uusien turvallisuusstandardien mukaiselle tekniikalle. Rakennuksen sijoittaminen suojaviheralueelle on hakijan mukaan välttämätöntä teknisen toimivuuden ja kaapelien lyhyen mitoituksen vuoksi. Uusi laitetila on pyritty sijoittamaan mahdollisimman vähän suojaviheralueen puolelle.
Poikkeamista rakennusalasta ja rakennusoikeudesta siten, että laitetila on teknisesti ja toiminnallisesti välttämätön, eikä sen sijoittaminen nykyisen kytkinaseman paikalle ole mahdollista ilman merkittäviä käyttökatkoja tunnelissa. Rakennuksen sijoittaminen kauemmas tunnelista ei ole mahdollista, koska kaapelien pituus vaikuttaa suoraan toimintavarmuuteen.
Hakija perustelee poikkeamista, jonka mukaan rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita siten, että vesihuolto olemassa olevaan laitetila 1:seen on välttämätön, koska siellä sijaitsevat tunnelin valvomo ja sosiaalitilat. Hakijan mukaan tunnelin vesijohtojen paineluokan nostaminen tekee nykyisestä vedestä käyttökelvotonta talousvetenä, joten uusi vesijohto on oleellinen osa puhtaan veden saamiseksi. Vesijohto sijoitetaan samaan kaivantoon uusittavan paineviemärin kanssa, mikä minimoi hakijan mukaan ympäristövaikutukset ja mahdollistaa hulevesijärjestelmän parantamisen ilman uuden varoaltaan rakentamista.
Hakija perustelee poikkeamista Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että laitetilarakennus ei mahdu kokonaan kiinteistölle nro 91-895-2-45, jolloin rakennus ylittää tontin rajan ja sijoittuu osittain katu- tai muulle yleiselle alueelle. Hakijan mukaan laitetilan sijoittaminen lähemmäs vilkasliikenteistä maantietä aiheuttaisi merkittäviä työturvallisuusriskejä. Rakennuksen sijoittaminen kokonaan suojaviheralueelle taas edellyttäisi laajoja maansiirtotöitä ja vähentäisi kasvillisuutta, mikä ei ole ympäristön kannalta toivottavaa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.8.2009 hyväksytty asemakaava nro 11730. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu osittain suojaviheralueeksi (EV) ja osittain maantien alueeksi (LT), jolle ei ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne.
Nykytilanteessa rakennuspaikan vieressä sijaitsee 1. kerroksinen betonirakenteinen tekninen laitetila. Vuokra-alueena on Helsingin kaupungin 54. kaupunginosasta (Vuosaari) Vuosaaren Satamatien tunnelin eteläisen suuaukon vierestä kiinteistöistä 91-417-2-19 noin 1 033 m²:n suuruinen alue sekä kiinteistöistä 91-417-1-22 ja 91-417-1-64 noin 1 142 m² suuruinen alue.
Maantien alueen (LT) ja Rautatiealueen (LR) välinen pitkänomainen Suojaviheralue (EV) on kauttaaltaan rakennettu ja muotoiltu Vuosaaren satama-alueen ja viereisen tietunnelin rakentamisen yhteydessä. Alueella ei ole säästynyt alkuperäistä luonnontilaista kasvillisuutta. Alue on istutettu täyteen puita ja pensaita 2010-luvun alkupuolella. Satoja mäntypuuntaimia on istutettu tiheään noin 2–3 metrin ruudukkoon muodostaen tiiviin suojakasvillisuuden.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.11.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Väylävirastolta ja Helsingin Satama Oy:ltä.
Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (18.11.2025), että suunnittelualueen lähellä sijaitsee maantietunnelin sähkönjakelua palveleva keskijänniteliittymä ja sen varaliittymä. Suunnittelualueella ei ole muita jakeluverkon kaapeleita. Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole asemakaavan poikkeama-asiaan muuta huomautettavaa.
Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan (14.11.2025), ettei sen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole huomautettavaa poikkeamiseen.
Muita lausuntoja ei tullut määräaikaan mennessä.
Päätöksen perustelut
Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke liittyy olennaisesti Vuosaaren tietunnelin liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja sataman toimintaedellytysten turvaamisen edellyttämään teknisten laitejärjestelmien uusimiseen. Nykyinen kytkinasema ei riitä uusien turvallisuusstandardien mukaiselle tekniikalle.
Poikkeaminen käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta sekä rakennusjärjestyksestä on perusteltua, koska rakennuksen sijoittaminen lähelle tunnelia, pääosin maantien ja osin suojaviheralueelle on teknisesti välttämätöntä kaapelien mitoituksen ja toimintavarmuuden vuoksi. Rakennuksen sijoittaminen lähemmäs vilkasliikenteistä maantietä aiheuttaisi merkittäviä työturvallisuusriskejä. Kokonaan suojaviheralueelle sijoittaminen edellyttäisi laajoja maansiirtotöitä vähentäen enemmän alueen kasvillisuutta.
Poikkeamisen vaikutukset ovat vähäisiä. Ratkaisu on maankäytöllisesti, maisemallisesti ja teknisesti perusteltu eikä sen toteuttaminen estä alueen muuta käyttöä. Poikkeamiselle on kuitenkin tarpeen asettaa ehtoja suojaviheralueen kasvillisuuden ennallistamisen laatua koskien. Vesihuoltokaivannon toteuttaminen ja rakennuksen rakentaminen edellyttävät maisemointina istutetun nuoren tasaikäisen puuston kaatamista. Alue ennallistetaan monilajisena ja kerroksellisena puu-, pensas- ja niittyistutuksena, joka tulee kehittymään luontoarvoiltaan nykyistä maisemointia rikkaammaksi.
Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten teknisten järjestelmien sekä palvelutason turvaaminen ja parantaminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut säännökset
Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Hyödyntämisaika
Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b a kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys on hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Samalla kaupunkiympäristölautakunta tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.
Käsittely
Esittelijän ehdotuksesta lisätään päätösehdotuksen viimeiseksi kappaleeksi: Lautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari) suojaviheraluetta ja yleistä maantien aluetta kiinteistönumeroilla 91-417-2-22, 91-417-1-64, 91-895-2-45 ja 91-417-2-19 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 11730 seuraavasti:
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta siten, että tekninen laitetila (152 k-m²) saa sijoittua osittain suojaviheralueelle (EV) ja osittain maantien alueelle (LT).
- Tekninen laitetila saadaan rakentaa rakennuspaikalle, jolle ei asemakaavan mukaan ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
- Rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita.
- Poiketaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että rakennuspaikka saadaan toteuttaa katu- tai muulle yleiselle alueelle.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Poistettava kasvillisuus tulee korvata uudella tiheällä puusto- ja pensasistutuksella.
- Suojaviheralueelle rakentamista tulee kompensoida parantamalla istutettavan kasvillisuuden laatua.
- Vesihuoltokaivannon linjan kohdalle tulee toteuttaa sekametsitys.
- Laitetilan ympärillä kasvillisuuden suunnittelussa tulee huomioida Helsingin kaupungin LUMO-ohjelma. Kasvillisuus tulee toteuttaa monilajisena ja kerroksellisena. Laitetilojen läheisyydessä puistopuiden ja pensaiden on oltava valtaosassa. Maanpintaa ei saa jättää paljaaksi vaan se tulee kylvää niityksi.
Maksu
Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.
Hakija
Fintraffic Tie Oy ja Väylävirasto
Rakennuspaikka
Yhteensä n. 2 180 m² suuruinen alue 54. kaupunginosan (Vuosaari) suojaviheralueella ja yleinen maantien alueella kiinteistönroilla 91-417-2-22, 91-417-1-64, 91-895-2-45 ja 91-417-2-19
Hakemus
Hakija hakee lupaa teknisen laitetilan (152 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11730 siten, että
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta alueen käyttötarkoituksesta siten, että tekninen laitetila saa sijoittua osittain suojaviheralueelle (EV) ja osittain maantien alueelle (LT).
- Tekninen laitetila (152 k-m²) saadaan rakentaa rakennuspaikalle, jolle ei asemakaavan mukaan ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
- Rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita.
- Poiketaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että rakennuspaikka saadaan toteuttaa katu- tai muulle yleiselle alueelle.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tunneli ei voi toimia ilman teknistä laitetilaa, joka on välttämätön uusien turvallisuusstandardien mukaisen tekniikan sijoittamiseksi. Nykyinen kytkinasema ei riitä, eikä sen korvaaminen samalla paikalla ole teknisesti tai aikataulullisesti tarkoituksenmukaista. Uusi laitetila on sijoitettu mahdollisimman lähelle tunnelia, jotta kaapelien pituus pysyy lyhyenä ja toimintavarmuus säilyy. Hakijan mukaan rakennuksen siirtäminen kauemmas aiheuttaisi merkittäviä riskejä liikenne- ja työturvallisuudelle sekä lisäisi maansiirtotöiden määrää suojaviheralueella.
Hakija perustelee asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta poikkeamista sillä, että tunnelin toiminta ja turvallisuus edellyttävät uuden teknisen laitetilan rakentamista, koska nykyinen kytkinasema ei riitä uusien turvallisuusstandardien mukaiselle tekniikalle. Rakennuksen sijoittaminen suojaviheralueelle on hakijan mukaan välttämätöntä teknisen toimivuuden ja kaapelien lyhyen mitoituksen vuoksi. Uusi laitetila on pyritty sijoittamaan mahdollisimman vähän suojaviheralueen puolelle.
Poikkeamista rakennusalasta ja rakennusoikeudesta siten, että laitetila on teknisesti ja toiminnallisesti välttämätön, eikä sen sijoittaminen nykyisen kytkinaseman paikalle ole mahdollista ilman merkittäviä käyttökatkoja tunnelissa. Rakennuksen sijoittaminen kauemmas tunnelista ei ole mahdollista, koska kaapelien pituus vaikuttaa suoraan toimintavarmuuteen.
Hakija perustelee poikkeamista, jonka mukaan rakennuspaikalla saadaan kaataa asemakaavassa osoitetulta suojaviheralueelta (EV) johtokaivannon päältä nykyisiä puita siten, että vesihuolto olemassa olevaan laitetila 1:seen on välttämätön, koska siellä sijaitsevat tunnelin valvomo ja sosiaalitilat. Hakijan mukaan tunnelin vesijohtojen paineluokan nostaminen tekee nykyisestä vedestä käyttökelvotonta talousvetenä, joten uusi vesijohto on oleellinen osa puhtaan veden saamiseksi. Vesijohto sijoitetaan samaan kaivantoon uusittavan paineviemärin kanssa, mikä minimoi hakijan mukaan ympäristövaikutukset ja mahdollistaa hulevesijärjestelmän parantamisen ilman uuden varoaltaan rakentamista.
Hakija perustelee poikkeamista Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 6 §:stä siten, että laitetilarakennus ei mahdu kokonaan kiinteistölle nro 91-895-2-45, jolloin rakennus ylittää tontin rajan ja sijoittuu osittain katu- tai muulle yleiselle alueelle. Hakijan mukaan laitetilan sijoittaminen lähemmäs vilkasliikenteistä maantietä aiheuttaisi merkittäviä työturvallisuusriskejä. Rakennuksen sijoittaminen kokonaan suojaviheralueelle taas edellyttäisi laajoja maansiirtotöitä ja vähentäisi kasvillisuutta, mikä ei ole ympäristön kannalta toivottavaa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.8.2009 hyväksytty asemakaava nro 11730. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu osittain suojaviheralueeksi (EV) ja osittain maantien alueeksi (LT), jolle ei ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Virkistys- ja viheralueiden kehittämisessä huomioidaan yleiskaavan teemakartalla esitetty metsäverkosto. Lähtökohtana on säilyttää verkoston metsäinen luonne.
Nykytilanteessa rakennuspaikan vieressä sijaitsee 1. kerroksinen betonirakenteinen tekninen laitetila. Vuokra-alueena on Helsingin kaupungin 54. kaupunginosasta (Vuosaari) Vuosaaren Satamatien tunnelin eteläisen suuaukon vierestä kiinteistöistä 91-417-2-19 noin 1 033 m²:n suuruinen alue sekä kiinteistöistä 91-417-1-22 ja 91-417-1-64 noin 1 142 m² suuruinen alue.
Maantien alueen (LT) ja Rautatiealueen (LR) välinen pitkänomainen Suojaviheralue (EV) on kauttaaltaan rakennettu ja muotoiltu Vuosaaren satama-alueen ja viereisen tietunnelin rakentamisen yhteydessä. Alueella ei ole säästynyt alkuperäistä luonnontilaista kasvillisuutta. Alue on istutettu täyteen puita ja pensaita 2010-luvun alkupuolella. Satoja mäntypuuntaimia on istutettu tiheään noin 2–3 metrin ruudukkoon muodostaen tiiviin suojakasvillisuuden.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.11.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Väylävirastolta ja Helsingin Satama Oy:ltä.
Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (18.11.2025), että suunnittelualueen lähellä sijaitsee maantietunnelin sähkönjakelua palveleva keskijänniteliittymä ja sen varaliittymä. Suunnittelualueella ei ole muita jakeluverkon kaapeleita. Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole asemakaavan poikkeama-asiaan muuta huomautettavaa.
Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan (14.11.2025), ettei sen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole huomautettavaa poikkeamiseen.
Muita lausuntoja ei tullut määräaikaan mennessä.
Päätöksen perustelut
Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke liittyy olennaisesti Vuosaaren tietunnelin liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden ja sataman toimintaedellytysten turvaamisen edellyttämään teknisten laitejärjestelmien uusimiseen. Nykyinen kytkinasema ei riitä uusien turvallisuusstandardien mukaiselle tekniikalle.
Poikkeaminen käyttötarkoituksesta ja rakennusalasta sekä rakennusjärjestyksestä on perusteltua, koska rakennuksen sijoittaminen lähelle tunnelia, pääosin maantien ja osin suojaviheralueelle on teknisesti välttämätöntä kaapelien mitoituksen ja toimintavarmuuden vuoksi. Rakennuksen sijoittaminen lähemmäs vilkasliikenteistä maantietä aiheuttaisi merkittäviä työturvallisuusriskejä. Kokonaan suojaviheralueelle sijoittaminen edellyttäisi laajoja maansiirtotöitä vähentäen enemmän alueen kasvillisuutta.
Poikkeamisen vaikutukset ovat vähäisiä. Ratkaisu on maankäytöllisesti, maisemallisesti ja teknisesti perusteltu eikä sen toteuttaminen estä alueen muuta käyttöä. Poikkeamiselle on kuitenkin tarpeen asettaa ehtoja suojaviheralueen kasvillisuuden ennallistamisen laatua koskien. Vesihuoltokaivannon toteuttaminen ja rakennuksen rakentaminen edellyttävät maisemointina istutetun nuoren tasaikäisen puuston kaatamista. Alue ennallistetaan monilajisena ja kerroksellisena puu-, pensas- ja niittyistutuksena, joka tulee kehittymään luontoarvoiltaan nykyistä maisemointia rikkaammaksi.
Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten teknisten järjestelmien sekä palvelutason turvaaminen ja parantaminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut säännökset
Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Hyödyntämisaika
Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b a kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys on hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Päätös tullut nähtäväksi 22.12.2025
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 679 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (pro-sessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 679 (Maksun osalta), 681, 682 ja 683 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.