Ympäristölupa, Kivikonlaita 36, Heikki & Ilkka & Sauli Oy
Päätös Heikki & Ilkka & Sauli Oy:n ilmoituksesta koskien Kolmen kaverin jäätelötehtaan toimintaa
Päätös
Ilmoittaja
Heikki & Ilkka & Sauli Oy
Kivikonlaita 36, 00940 Helsinki
Y-tunnus: 3151342–3
Ilmoitusvelvollisuuden peruste ja viranomaisen toimivalta
Heikki & Ilkka & Sauli Oy:n on tehtävä ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukainen ilmoitus jäätelötehtaan toiminnasta, koska sen toiminta on ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdan 4 j mukaista. Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaan ilmoituksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen toimivaltansa tehdä ympäristönsuojelulain 115 d §:n mukaisen ilmoituspäätöksen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle (Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 25.9.2025, 137 §).
Asian tulo vireille
Ilmoitus on jätetty Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiseen 15.8.2025. Ilmoitusta on täydennetty 6.10.2025.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Jäätelötehdas sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla maa-alueella Mellunkylän kaupunginosassa, Kivikon osa-alueella kiinteistönumerolla 91-47-46-21. Kiinteistö on vuokrattu Evli Oyj:lle, jolta jäätelötehdas on edelleen vuokrannut käyttötilat.
Jäätelötehdas on olemassa oleva toimintaa, jolla ei ole ollut aiemmin velvoitetta ympäristönsuojelulain mukaiseen ennakkovalvontaan. Jäätelötehtaalla on vesihuoltolaitoksen kanssa tehty sopimus vesihuoltopalveluista, johtoveteen sekä jätevesi- ja hulevesiviemäriin liittymisestä. Teollisuusjätevesisopimus on vireillä.
Toiminta sijaitsee asemakaava-alueella, jonka merkintä on T eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.
Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö
Kiinteistön maaperä on savea ja täyttömaata. Lähin pohjavesiale on Tattarisuon 1-luokan pohjavesialue, noin 60 metrin päässä jäätelötehtaalta koilliseen. Pohjaveden tila on määritelty huonoksi kloridipitoisuuden vuoksi.
Teollisuusalue rajautuu idässä Kivikon metsäalueeseen, jonka itäpuolella sijaitsee asuinalue, ja lännessä Lahdentiehen (valtatie 4), jonka länsipuolella on Tattariharjun teollisuusalue. Lähin asuinalue sijaitsee noin 520 metrin päässä jäätelötehtaalta.
Viikinoja-puro kulkee Lahdenväylän toisella puolella noin 110 metrin päässä. Tattariharjulta alkunsa saava puro on vaelluskalavesistö, joka laskee perinnemaiseman ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan linnustoalueen halki mereen Purolahdessa. Puron vedenlaatu on välttävän ja tyydyttävän välillä.
Jäätelötehtaan itäpuolella, noin 80 metrin päässä sijaitsee Kivikon ulkoilupuisto, jossa on linnustollisesti tärkeä metsäalue. Metsän pohjoisosassa sijaitsee kaksiosainen Kivikon linnoituskallioiden luonnonsuojelualue, noin 550 metrin päässä laitokselta.
Toiminnan kuvaus
Nykyinen toiminta
Jäätelötehtaalla valmistetaan purkki-, puikko- ja tuuttijäätelöitä sekä käsitellään tai valmistetaan jäätelöön lisättäviä ainesosia, kuten paahdetaan pähkinöitä, valmistetaan kastikkeita ja paistetaan keksejä. Tuotevalikoimaan kuuluu myös sorbetteja ja serbettejä. Toiminnassa ei käsitellä raakamaitoa.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Vuonna 2024 tuotettiin noin 999 000 kg maitopohjaisia jäätelöitä ja noin 267 000 kg vegaanisia jäätelöitä. Vuonna 2025 maitopohjaisten jäätelöiden tuotanto ylittää miljoonan kilon rajan viimeisellä vuosineljänneksellä.
Tuotanto on käynnissä kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä viitenä päivänä viikossa ja kahdessa vuorossa kello 6–14 ja 14–22 (14 h/d). Kahdella jälkimmäisellä vuosineljänneksellä tuotanto on käynnissä neljänä tai viitenä päivänä viikossa kello 6–14 (7 h/d). Teoreettinen tuotannon maksimikapasiteetti seitsemänä päivänä viikossa kahdessa työvuorossa on noin 2 000 000 kg/a.
Tuotantoprosessit
Jäätelön raaka-aineet annostellaan, sekoitetaan, pastöroidaan ja homogenoidaan sekä tarvittaessa kypsytetään (maturoidaan). Tämän jälkeen jäätelömassa vispataan, annostellaan tikkuihin, vohveleihin tai pakkauksiin, pakastetaan, kuoritetaan ja pakataan sekä lopuksi läpivalaistaan. Valmiit tuotepakkaukset pakataan kuljetusta varten ja varastoidaan ennen kuljetusta asiakkaalle.
Kastikkeen ja keksien valmistuksessa raaka-aineet annostellaan, sekoitetaan, kuumennetaan vähintään pastöroimalla, jäähdytetään, lisätään lämpöherkät aineet ja varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Paistohöyryt kerätään höyrykupuun, mutta ilmoituksesta ei selvinnyt, onko höyrykuvussa suodatinjärjestelmiä eikä sitä, että ohjautuvatko höyryt ulos vai kierrätetäänkö ne takaisin sisätilaan.
Raaka-aineet ja niiden varastointi
Jäätelötehtaalla on tilat kylmävarastointiin ja kuivavarastointiin. Nestemäisiä raaka-aineita säilytetään IBC-konteissa, tynnyreissä tai sangoissa.
Toiminnassa käytettävien raaka-aineiden listaus sekä niiden enimmäisvarastointimäärät jäätelötehtaan tiloissa on lueteltu alla olevassa kuvassa 1.
Kuva 1. Raaka-aineluettelo ja varastointimäärät.
Kemikaalit ja niiden varastointi
Kemikaaleja käytetään etenkin laitteiden voitelu- ja puhdistusaineina, tilojen puhdistusaineina sekä kylmäaineina. Kuvassa 2 on listattuna jäätelötehtaalla käytettävien kemikaalien luettelo ja niiden käyttötarkoitus.
Kemikaaleja säilytetään kolmessa lukittavassa kontissa, jotka on sijoitettu asfaltoidulle ja hulevesiviemäröidylle piha-alueelle. Kussakin kontissa on 300 litran valuma-allas. Kontit valuma-altaineen tarkastetaan kerran kuukaudessa, ja tarvittaessa valuma-altaan vuodot otetaan talteen ja toimitetaan jätehuoltoyhtiölle.
Kuva 2. Käytössä olevan kemikaalin nimi ja käyttötarkoitus.
Energian käyttö
Jäätelötehtaan laitteistot toimivat sähköllä ja paineilmalla, ja tilan lämmitys tehdään kaukolämmöllä ja sähköllä. Leipomouunit ovat sähkökäyttöisiä, ja niiden päästöinä syntyvät höyryt kerätään höyrykupuun. Kaasu-, nestekaasu- tai öljyuuneja ei ole käytössä. Sähkönkulutus arvioidaan olevan 1300 MWh/a ja lämmönkulutus 280 MWh/a.
Jäätelökoneiden ja tilojen kylmennykset tehdään jäähdytyslaitteilla, joissa käytetään fluorattuja kasvihuonekaasuja (F-kaasuja) sekä hiilidioksidia. Ilmastointi- ja jäähdytyslaitteistot sijaitsevat konehuoneessa ja tuotantotilassa, lauhduttimet sijaitsevat rakennuksen länsipäädyssä, Lahdentien suunnassa.
Vedenhankinta
Käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta ja vedenkulutus on 2600 m³/a.
Liikenne
Jäätelötehtaan liikenne koostuu raskaiden ajoneuvojen 3–9 käynnistä päivässä ja kevyiden ajoneuvojen 12–25 käynnistä päivässä. Raskas liikenne kulkee tavallisesti kello 7–15 aikana, ja käyttää yhtä lastauslaituria. Laiturin vieressä on nosto-ovi, jonka edustalta lastataan ja puretaan pienempiä eriä. Tehtaalle johtaa vain yksi, päättyvä tie. Kivikonlaita yhdistyy etelässä Kivikontiehen, josta on kulku Myllymestarintielle (kehä I) molempiin suuntiin. Kulkuväylällä on paljon muidenkin toimintojen raskasta liikennettä, joka kulkee teollisuusalueelle Kivikontien asuinalueen vierestä.
Ympäristö- ja laatujärjestelmät
Jäätelötehtaalla käytetään ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää sekä FSSC 22000 -elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmää.
Ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen
Jätevedet
Toiminnassa syntyvien jätevesien määrää ei ole seurattu, ja toistaiseksi jäteveden määrän arvioidaan olevan vuosittain sama kuin sisään ostetun veden määrä. Jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivon kautta ympäristöluvanvaraiselle jätevedenpuhdistamolle. Toimintaan ei ole liitetty sakokaivoa eikä selkeytysallasta. Teollisuusjätevesisopimusta ei laitoksella aiemmin ole ollut, ja sopimuksen tarvearvio on laitettu vireille Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymään (HSY) 2025. Samalla on otettu jätevesinäyte, minkä perusteella on arvioitu jätevesiviemäriin ohjautuva vuosittainen kuormitus laskettuna tuotannon teoreettisella maksimikapasiteetilla (taulukko 1).
Taulukko 1. Tuotannon teoreettisen maksimikapasiteetin perusteella laskettu arvio vuoden aikana aiheutuvasta jätevesikuormituksesta.
Jäähdytysvedet ilmoitetaan kiertävän suljetussa prosessissa. Tarvittaessa vaihdettava vesi ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Talousjätevedet ohjataan myös jätevedenpuhdistamolle, niiden viemäröinti on erotettu prosessijätevesien viemäröinnistä.
Hulevedet
Asemapiirroksen mukaan kiinteistöllä on kolme hulevesikaivoa. Kaksi kaivoista sijaitsee rakennuksen lounaispuolella, pysäköinti- ja lastauslaiturien läheisyydessä. Yksi kaivo sijaitsee kiinteistön länsiosassa, missä säilytetään kemikaali- ja jätekontteja. Toimintaan ei liity nestemäisten polttoaineiden käsittelyalueita. Hulevedet ohjataan sopimuksen mukaisesti kunnalliseen hulevesiverkostoon, josta viemäri purkaa vedet Viikinojaan Lahdentien itäpuolella.
Melu
Toiminnasta ei synny melua. Kuljetuksista aiheutuva liikennemelu jää 3–9 raskaan kuljetuskaluston käyntiin päivässä. Tuotteiden valmistus tapahtuu sisätiloissa, ja tilojen ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden lauhduttimien äänet suunnataan kohti Lahdenväylää.
Päästöt maaperään
Päästöjä maaperään ei ole.
Päästöt ilmaan
Toiminnasta voi päästä ajoittain kahvin, mausteiden ja muiden valmistusaineiden hajua kiinteistön läheisyydessä. Toiminnasta ei kuitenkaan synny merkittäviä hajupäästöjä eikä muita päästöjä ilmaan.
Laitteiden käyttämiä fluorattuja kasvihuonekaasuja voi päästä ilmaan laiterikon vuoksi. Laitteiden tarkastuksia tehdään laitoksen huolto-ohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa laitteiden toimintavarmuuden säilyttämiseksi.
Ympäristöriskit ja riskien hallinta
Toiminnan riskien arvioinnin osana on tunnistettu ympäristöön liittyviä riskejä. Turvallisuussuunnitelma on olemassa, ja sen mukaisesti riskien toteutumiseen varaudutaan sekä hallitaan riskejä. Ympäristöriskien hallintaa ovat koneiden ja laitteiden ennakkohuollot, alkusammutuskaluston tarkastukset, imeytysaineiden ja viemärisulkumattojen saatavuus, kemikaalikonttien valuma-altaat ja niiden tarkastukset, kierrätyksen ja lajittelun kehittäminen, kiinteistöllä tehtävien ajojen suunnittelu ja optimointi sekä lainsäädännön seuraaminen. Lisäksi henkilöstölle pidetään koulutuksia ja perehdytystä riskien hallintaan.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Tehdaskiinteistö on valmistunut vuonna 2019 ja tuotantotekniikka on pääosin saman ikäistä. Tuotantotekniikka on valittu sen aikaisen parhaan tietämyksen mukaan. Merkittäviä muutoksia tai parannuksia tekniikkaan ei ole tämän jälkeen tullut.
Tarkkailuvelvoitteet
Käyttötarkkailua on tuoteturvallisuuden varmistamisessa, mikä ennaltaehkäisee jätteeksi päätyvien raaka-aineiden ja tuotteiden määrää. Kylmätilojen lämpötilaa ja ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden kuntotarkkailuja tehdään pilaantumisen, ja sitä kautta jätteeksi päätyvän hävikin, ehkäisemiseksi. Pesukemikaalien käyttöä valvotaan omatoimisesti kuukausitasolla ja pesuainetoimittajan toimesta kerran vuodessa.
Päästötarkkailua ei toiminnanharjoittajan arvion mukaan ole tarpeen tehdä. Jätemääriä tarkastellaan kuukausittain, ja jäteveden laadullisen tarkkailun tarvetta selvitetään teollisuusjätevesisopimuksen yhteydessä.
Jätteet ja jätehuolto
Vuonna 2024 toiminnasta on muodostunut jätettä noin 235 tonnia. Jätejakeittainen selvitys vuoden 2024 jätemäärästä on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. Jäätelötehtaalta vuonna 2024 muodostunut jätemäärä jätejakeittain listattuna.
Rasvanerotuskaivon varastotilavuus on 1220 litraa, ja erotuskaivon lietteet tyhjennetään jätehuoltoyhtiön toimesta noin kolme kertaa vuodessa.
Vaarallisia jätteitä syntyy ilmoituksen mukaan vain kerättävistä paristoista, jotka kerätään Recser Oy:n paristonkeräysastiaan, ja viedään ohjeiden mukaisesti kierrätykseen. Huolloissa syntyvät vaaralliset jätteet kerätään ja kuljetetaan pois huoltopalvelun toimesta.
Ilmoituksen käsittely
Ilmoituksesta tiedottaminen
Ilmoituksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin verkkosivuilla 21.10–27.11.2025 olleella kuulutuksella sekä Helsingin Uutiset -lehdessä 29.10.2025 julkaistulla ilmoituksella. Kuulutus on annettu 21.10.2025 lähetetyillä kirjeillä tiedoksi naapurikiinteistöjen omistajille.
Ilmoituksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän teollisuusjätevesivalvonnalta sekä Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta.
Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastannut, ettei se anna lausuntoa.
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän teollisuusjätevesivalvonta ei lausunut.
Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta on tullut vastaus, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa, sillä jäätelötehdas sijaitsee teollisuusalueella ja lähimpään asutukseen, kouluun tai päiväkotiin on matkaa hieman yli 500 metriä.
Muistutuksia tai mielipiteitä ei annettu.
Päätös
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö päätti hyväksyä 115 a §:n mukaisen ilmoituksen Heikki & Ilkka & Sauli Oy:lle Kivikossa sijaitsevalle jäätelötehtaalle ilmoituksessa antamien selvitysten mukaisesti
ja seuraavin määräyksin:
Määräykset
- Laitoksessa syntyvät jätevedet ja mahdollisesti muut likaantuneet vedet on ohjattava ympäristöluvalliseen jätevedenpuhdistamoon.
Viemäriin johdettavien jätevesien on laadultaan täytettävä jätevesisopimuksen yleiset ehdot.
Jos teollisuusjätevesisopimus solmitaan, on viemäriin johdettavien jätevesien täytettävä teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut ehdot. Teollisuusjätevesissopimus on lähetettävä tiedoksikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Prosessijätevedet on ohjattava viemäriverkostoon rasvanerottimen kautta. Rasvanerotuskaivo on tyhjennettävä ja tarkastettava riittävän usein siten, että jätevesistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa viemäriverkostoon. Rasvanerotuskaivossa on oltava ylitäytön hälytin.
Tarvittaessa jätevesille on tehtävä rasvanerotuksen lisäksi muuta esikäsittelyä, jos sopimuksessa asetettuja raja-arvoja ei muutoin saavuteta.
(YSL 16, 17, 52, 66, 67 §) - Kemikaalien käsittely ja varastointi on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle eikä ympäristölle. Kaikista käytettävistä kemikaaleista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla.
Keskenään voimakkaasti reagoivat kemikaalit on säilytettävä siten, että ne eivät vahinkotilanteessakaan pääse reagoimaan keskenään.
Nestemäiset, ihmiselle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit onensisijaisesti säilytettävä lukittavassa ja viemäröimättömässä tilassa. Toissijaisesti kemikaalien kulkeutuminen viemäriin onmuutoin estettävä. Estäminen voi tapahtua esimerkiksi viemäröinnin sulkemisella, valumapinnan kaadoilla tai suoja-altaiden avulla, jolloin suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus.
Kemikaalien kuormauksessa ja siirroissa on varmistettava, että kemikaalia ei pääse hulevesiviemäriin.
(YSL 7, 16, 19, 140 §) - Jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, että niistäei aiheudu roskaantumista, ympäristön epäsiisteyttä, haju- taipölyhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille, terveyshaittaa eikä yleisen turvallisuuden vaarantumista. Roskaantuneet alueet on siivottava viivytyksettä. Ympäristöön päässeet jätteet tulee siivota välittömästi. Toiminnasta muodostuvista jätteistä on pidettävä kirjaa.
Laitoksen toiminnasta muodostuvat, hyötykäyttöön soveltuvatjätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Käyttämättömät elintarvikkeet on luovutettava uudelleenjakeluun, jos luovutus ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja on kustannuksiltaan kohtuullista.
Vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi suojakorokkeilla, valumapinnan kaadoilla tai suoja-altaiden avulla. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus.
Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteitä kuljettavien yritysten on oltava jätehuoltorekisteriin hyväksyttyjä toimijoita.
(YSL 8, 16, 17, 20 §; JL 8, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 118, 118 a, 119, 120 §; JA 7, 8, 9, 10, 11, 21, 29, 34, 40, 41 §) - Jätteen siirroista on laadittava siirtoasiakirja, kun kyse on vaarallisesta jätteestä, POP-jätteestä, saostus- ja umpisäiliölietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maa-aineksesta ja muusta rakennus- ja purkujätteestä kuin pilaantumattomasta maa-aineksesta.
Siirtoasiakirjassa on oltava tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä, käsittelytavasta toimituspaikassa sekä kuljettajasta.
(YSL 8, 16, 17, 20 §; JL 8, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 118, 119, 120, 121, 121 a, 121 b §; JA 7, 8, 9, 21, 40, 41 §) - Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävät ilmastointi- ja jäähdytyslaitteet on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti vuotojen varalta, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 573/2024) säädetään. Myös laitemerkinnät ja huoltokirjamerkinnät on tehtävä kyseisen asetuksen mukaisesti.
(YSL 163 §; JL 121 §; JA 8, 9, 40 §; EU 753/2024) - Toiminnasta aiheutuva melutaso yhdessä alueen muiden toimintojen melutason kanssa ei saa virkistysalueilla eikä lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla ylittää päivällä kello 7–22 ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä kello 22–7 ekvivalenttitasoa (LAeq) virkistysalueilla 50 dB ja asuinrakennusten piha-alueilla 45 dB. Jos melu on kapeakaistaista tai iskumaista, tulee mittaus- tai laskentatulokseen lisätä 5 dB ennen sen vertaamista tässä määräyksessä annettuun raja-arvoon.
(VNp 993/1992) - Toiminnanharjoittajan on ennakolta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Henkilökunnalle on järjestettävä säännöllisesti riittävä koulutus ja opastus ympäristölle ja terveydelle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Koulutuksen sisältö on pidettävä ajan tasalla.
Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on toiminta-alueellaoltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia ja keräyslaitteistoa. Vuotoina päässeet nestemäiset ja kiinteät aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista tilanteista, joista aiheutuu tai on vaarassa aiheutua haitallisia vaikutuksia ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jos tilanteesta aiheutuu tai voi aiheutua vaaraa terveydelle.
(YSL 6, 7, 15, 123 §; JL 12, 13, 120 §) - Jätevesien kuormituksen tarkkailua on, ellei teollisuusjätevesisopimuksessa toisin määrätä, tehtävä vähintään neljä kertaa vuodessa. Tarkkailutiheyttä voidaan myöhemmin saatujen tulosten perusteella muuttaa.
Jätevesinäytteistä on otettava tuotannon yläsesongin aikana kaksi näytettä ja alasesongin aikana kaksi näytettä, ja näytteenoton raportoinnissa on käytävä ilmi vähintään seuraavat parametrit:
- virtaama, m³/d
- pH
- Kiintoainepitoisuus, mg/l
- Rasvan kokonaispitoisuus, mg/l
- biologinen hapenkulutus, BOD₇, mg/l
Jätevesitarkkailujen tulokset on lähetettävä niiden valmistuessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimittamalla ne sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, sekä erikseen HSY:lle.
(YSL 62, 67, 115 d §) - Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva raportti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportointi on tehtävä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, ja raportissa on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- Tuotantomäärä
- Käytettyjen raaka-aineiden määrä
- Käytettyjen kemikaalien määrä
- Jätevesiviemäriin johdetun jäteveden määrä sekä arvio aiheutuneesta kokonaiskuormituksesta
- Jätevesitarkkailun yhteenvetoraportti, jossa esitetään tulosten suhde teollisuusjätevesisopimuksessa määritettyihin raja-arvoihin sekä vertailu aiempien vuosien tuloksiin
- Muodostuneiden jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikoista ja lisäksi erikseen elintarvikejätteiden määrästä ja toimituspaikoista
- Rasvanerotuskaivon tyhjennyspäivämäärät
- Ominaisjätemäärien kehityksestä
- Ilmastointi- ja jäähdytyslaitteisiin tehtyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen täyttöjen tiedot.
(YSL 7, 8, 29 a, 167, 168, 222 §; JL 118, 118 a, 120 §) - Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilön vaihtuessa on asiasta välittömästi tiedotettava ja annettava ajan tasaiset yhteyshenkilön tiedot kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
- Toiminnan olennaisessa toiminnassa, laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuvista muutoksista taikka toiminnan pitkäaikaisesta keskeytyksestä, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen taikka säädösten tai ilmoituspäätöksen noudattamiseen, on ilmoitettava hyvissä ajoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 170 §) - Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen selvitys vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä maaperän ja pohjavedensuojelua koskevista toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.
(YSL 94, 115 e, 170 §; JL 13, 20, 72 §)
Päätöksen perustelut
Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö katsoo, että ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 115 d §:n edellytykset, kun toimintaa harjoitetaan ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä.
Yksilöidyt määräysten perustelut
Määräys 1.
Ilmoitusvelvollisen jäätelötehtaan prosessissa syntyvien jätevesien johtaminen ympäristöluvanvaraiseen jätevedenpuhdistamoon on tarpeen niiden happea kuluttavan ja rehevöittävän kuormituksen vuoksi. Jäteveden johtamisen hallittu johtaminen, ja jätevesien asianmukainen esikäsittely ennen viemäriin johtamista on tarpeen, jotta jätevesikuormitus ei aiheuta haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä viemäriverkoston kunnossapidolle.
Määräys 2.
Toiminnassa käytettävien kemikaalien hallittu käsittely ja varastointi on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hulevesiviemäri purkaa vetensä puroon, eikä kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista saa aiheutua pintavesien laadun pilaantumista.
Määräys 3.
Jätehuoltoa koskeva yleinen määräys on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti eikä jätteestä eikä jätehuollosta saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Määräys 4.
Siirtoasiakirjamenettelyä koskeva määräys on tarpeen luvalliseen vastaanottopaikkaan toimittamisen varmistamiseksi.
Määräys 5.
Fluoratut kasvihuonekaasut ovat voimakkaasti ilmastonmuutokseen vaikuttavia kaasuja, joiden käyttöä on tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan, ja joiden pääsyä ilmakehään on tarpeen estää mahdollisimman tehokkaasti.
Määräys 6.
Melutasoa koskeva määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvan, ympäristöön kohdistuvan meluhaitan ehkäisemiseksi. Määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisena.
Määräys 7.
Toiminnanharjoittajan on tarpeen olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja niiden hallinnasta. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on tarpeen ryhtyä viivytyksettä asianmukaisiin toimiin päästön ehkäisemiseksi. Henkilökunnan valmius poikkeuksellisissa tilanteissa sekä riittävien päästöä ehkäisevien tai rajoittavien materiaalien saatavuus estää tehokkaasti pilaantumisen leviämistä.
Määräys 8.
Tarkkailumääräys on tarpeen toiminnassa syntyvien jätevesien laadun seuraamiseksi ja asetettujen raja-arvojen valvomiseksi.
Määräys 9.
Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen lainsäädännön ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi, toiminnan valvomiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää suunnitelmallista seurantaa ja tarkkailua.
Määräys 10.
Toiminnanharjoittajan yhteyshenkilön tietojen ajan tasalla pitäminen on valvonnan kannalta tarpeellinen tieto.
Määräys 11.
Tieto toiminnan, jätehuollon tai päästöjen olennaisesta muutoksesta on tarpeen riittävän valvonnan järjestämiseksi ja tarvittaessa ilmoituspäätöksen muutostarpeen arvioimiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ilmoituspäätöksen tarkistamista. Muutosilmoitus on tehtävä 120 vuorokautta ennen toiminnan tosiasiallista muuttamista.
Määräys 12.
Tieto toiminnan lopettamisesta on tarpeen, että tarvittaviin toimiin ryhdytään ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisiin jätehuollon toteuttamiseksi toiminnan loppuessa.
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi.
Päätöstä ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän ilmoituspäätöksen määräyksiä ankarampia tai ilmoituspäätöksestä poikkeavia säännöksiä ilmoituspäätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta ilmoituspäätöksen estämättä noudatettava.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 8, 9, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 22, 29 a, 52, 66, 67, 94, 115 a, b, d ja e, 123, 140, 163, 167, 168, 170, 205, 222 §
Jätelaki (464/2011) 8, 12, 13, 15, 16, 17, 20, 28, 29, 72, 118, 118 a, 119, 120, 121, 121 a §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 11, 12, 13, 14, 15 a, 20, 41, 42 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 7, 8, 9, 21, 29, 34, 40, 41 §
Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) 11 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2, 4 §
EU:n asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista (573/2024) 4, 5, 6, 7, 8, 10, 12, 13, 29 artikla
Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 15.2.2024 (31 §) hyväksymän taksan mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 3500,00 euroa. Tämän lisäksi veloitetaan hakijalta kulut, jotka aiheutuvat päätöksen tiedottamisesta lehdissä. Kuulutuksen ja päätöksen lehti-ilmoituskustannukset laskutetaan erikseen todellisten kulujen mukaan. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalveluista.
Päätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös lähetään tiedoksi hakijalle ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Kuulutus annetaan tiedoksi niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä ilmoitetaan päätöskuulutuksessa Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen muuta määrää (YSL 115 d §).
Päätös tullut nähtäväksi 08.01.2026
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65101 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.