Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Elisa Oyj:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Elisa Oyj, Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki

Y-tunnus: 0116510-6

**********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa Suurmetsä, Tattarisuon alueella kiinteistöllä 91-41-9901-0 Puistolan kadut. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja sitä hallitsee maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 5.11.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Elisa Oyj, Tattarisuo Helsinki, 31.10.2025, Taratest Oy.

Ilmoitusta on täydennetty 2.12. ja 11.12.2025 seuraavilla asiakirjoilla:

Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Elisa Oyj, Tattarisuo, Helsinki, 26.11.2025, Taratest Oy.

Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Rev 2, Elisa Oyj, Tattarisuo, Helsinki, 10.12.2025, Taratest Oy.

Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Rev 3, Elisa Oyj, Tattarisuo, Helsinki, 7.1.2026, Taratest Oy.

Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Rev 3_2, Elisa Oyj, Tattarisuo, Helsinki, 7.1.2026, Taratest Oy.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Tattarisuon katualueilla on tehty ojien kunnostusta vuosina 2021 ja 2025. Kunnostuksen yhteydessä ojien pintamaat kaivettiin pois, otettiin näytteet kasoilta ja kuljetettiin vastaanottopaikkaan.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Hankkeen maanrakennustöitä suoritetaan tiealueella kiinteistöllä 91-41-9901-0. Hankealue on merkitty asemakaavassa katualueeksi ja sitä ympäröi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Alueella sijaitsee kiinteistöjä, joilla on tehty pilaantuneen maaperän tutkimusta ja/tai kunnostusta, joten kaivannosta pilaantumien löytyminen on mahdollista.

Hankealueella suoritetaan kaapelin asennusta, jossa tarvittaessa tien laitaan kaivetaan matala kaapelikaivanto. Osa asennuksesta suoritetaan sijoittamalla kaapeli olemassa olevaan putkeen, jolloin maaperää ei kaiveta ylös. Ilmoitusalueena ovat katualueet (kiinteistö 91-41-9901-0) kuvassa 1 esitetyn rajauksen on sisäpuolella.

Kuva 1. Ilmoitusalueena on kuvassa esitetyn rajauksen sisäpuolelle jäävä osa kiinteistöstä 91-41-9901-0.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kohdealuetta ympäröivillä kiinteistöillä on ollut pilaantumista aiheuttavaa toimintaa, jonka vaikutukset voivat jatkua hankealueelle. Tattarisuon alue on historiallisen teollisuus- ja pienyritystoiminnan aluetta, jossa on esiintynyt maaperän pilaantumista etenkin PAH-yhdisteillä, öljyhiilivedyillä ja metalleilla. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin hajanaisia ja kohdistuneet pääosin yksittäisille kiinteistöille.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maaperän arvioidaan olevan täyttömaata.

Alueen itäreunalla sijaitsee Tattarisuon 1. luokan pohjavesialue. Valumavedet kulkeutuvat pohjoisessa sijaitsevaan Longinojaan.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Hankealueen maaperän ympäristössä on todettu 29.9.2025 tehdyn näytteenoton perusteella VNa:n 214/2007-mukaisen ylemmän ja alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia.

Suunnitelmakuvien perusteella maata kaivetaan noin 1,7 km matkalta. Kaivannon syvyydeksi arvioidaan noin 30 cm x 70 cm, jolloin mahdollisesti pilaantuneen massan kokonaismääräksi tulee enintään noin 360 mᶟ.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kohdekohtainen riskinarvio koskee Tattarisuon alueelle suunniteltua kaapelikaivutyötä. Työn tavoitteena on asentaa uusi kaapelilinja tiealueelle. Työ ei kohdistu teollisuuskiinteistöjen piha-alueille, vaan yksinomaan tie- ja katualueille, joille ei kohdistu pitkäaikaista oleskelua tai maaperän muuta hyötykäyttöä.

Toiminnanharjoittajalla ei ole tarkoitusta toteuttaa maaperän kunnostusta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kaivutyö tehdään kaapeloinnin edellyttämässä laajuudessa. Kaivutyön yhteydessä syntyvät maa-ainekset tutkitaan ja käsitellään voimassa olevan lainsäädännön ja vastaanottopaikan vaatimusten mukaisesti.

Tässä riskinarviossa tarkastellaan työn aikaisia ympäristö- ja terveysriskejä sekä menettelyjä, joilla haitat estetään tai minimoidaan.

On myös syytä todeta, että riskinarvion laatiminen ei muuta hankkeen luonnetta eikä vaikuta kaivutyön toteuttamistarpeeseen. Kaivuu on joka tapauksessa välttämätöntä kaapelirakentamisen vuoksi, eikä maaperän kunnostuksen vaihtoehtoja tarkastella tässä hankkeessa. Riskinarvion tarkoituksena on siten varmistaa kaivutyön aikainen turvallinen toteutus ja asianmukainen pilaantuneiden maa-ainesten käsittely, ei määrittää kunnostustavoitteita laajemman maaperän puhdistuksen näkökulmasta.

Tattarisuon alue on historiallisen teollisuus- ja pienyritystoiminnan aluetta, jossa on esiintynyt maaperän pilaantumista etenkin PAH-yhdisteillä, öljyhiilivedyillä ja metalleilla. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin hajanaisia ja kohdistuneet pääosin yksittäisille kiinteistöille.

Kaapelireitit kulkevat ainoastaan yleisillä tie- ja katualueilla. Näillä alueilla ei pääsääntöisesti ole tehty yksityiskohtaisia maaperätutkimuksia, koska niiden käyttö ei edellytä sitä eikä alueelle kohdistu pitkäaikaista altistumista.

Koska maaperä voi sisältää haitta-ainepitoisuuksia teollisista toiminnoista, kaivutyön yhteydessä toteutetaan maaperänäytteenotto ja analysointi.

Kaivanto tehdään kaapelin sijoittamisen edellyttämässä syvyydessä ja leveydessä. Kaivumääriä ei kasvateta yli teknisen tarpeen.

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi pumpataan hallitusti ja siitä otetaan näyte ennen vastaanottopaikkaan toimittamista kyseisen paikan ohjeiden mukaisesti.

Mahdollinen haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön estetään seuraavasti:

• maa-ainekset säilytetään tiiviillä ja rajatuilla kasausalueilla,

• kuljetukset tehdään suljetuissa kuormissa,

• valumat ja pölyäminen estetään suojaustoimin,

• työkoneet tarkastetaan vuotojen varalta.

Työn luonne on lyhytaikainen ja kohdistuu tiealueelle, jossa ei ole pitkäaikaista altistumista tai maaperän hyötykäyttöä. Kaivutyö ei lisää ympäristöriskejä verrattuna nykytilaan, koska:

• kaivumassat tutkitaan ennen poisvientiä,

• massoja ei levitetä ympäristöön,

• kaivantovettä ei johdeta luontoon hallitsemattomasti,

• työn aikainen altistuminen on hallittavissa tavanomaisin suojatoimin.

Mikäli massoista löytyy pilaantuneeksi luokiteltavia pitoisuuksia, ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Tämä poistaa käytännössä merkittävimmät ympäristöriskit.

Kaapelinkaivutyö täyttää pima-ilmoituksen velvoitteet, koska:

• toiminta voi tuottaa pilaantuneeksi luokiteltavaa maa-ainesta,

• massat tutkitaan ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi,

• työnaikaiset riskit tunnistetaan ja hallitaan,

• toiminta ei ole maaperän kunnostamista eikä edellytä jäännöspitoisuustavoitteita.

Kohdekohtaisen riskinarvion perusteella työn toteutus ei aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä, joita ei voitaisi hallita suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä.

Kaapelikaivannosta kaivetaan ja toimitetaan pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikkaan ylemmän ohjearvotason ylittävät maa-ainekset. Käytännössä kenttämittausten perusteella myös kynnysarvotason ylittävät maa-ainekset poistetaan.

Näin ollen kunnostustavoitteeksi ehdotetaan VNa 214/2007-mukaiset ylemmät ohjearvot. Käytännössä kenttämittausten perusteella, kaivuun yhteydessä poistetaan kaivettavaksi tulevat kynnysarvotason ylittävät maa-ainekset (Vna-metallit, C₁₀-C₄₀, VOC-yhdisteet). Perusteena menetelmälle on tiealue ja alueen pieni koko.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Maaperää puhdistetaan kaapelikaivannon maanrakentamistöiden vuoksi ja tästä syystä puhdistusmenetelmänä on massanvaihto.

Suunnitelmakuvien perusteella maata kaivetaan noin 1,7 km matkalta. Kaivannon syvyydeksi arvioidaan noin 30 cm x 70 cm.

Tarvittaessa työmaa-alue eristetään siirrettävillä aidoilla tai huomionauhalla. Työhön käytetään pyörä- tai tela-alustaista pientä kaivinkonetta. Kaivettu pilaantunut maa-aines lastataan kuorma-autoon, ja kuorma peitetään. Työn päätyttyä kaivinkoneen telat ja kauha tulee puhdistaa.

Mikäli maa-aines todetaan pilaantuneeksi ja sitä ei voi hyödyntää alueella, se kuljetetaan peitettynä jätekeskukseen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Kuormista tehdään siirtoasiakirjat kolmena kappaleena tai sähköisesti. Pilaantuneen maan käsittelypaikka kilpailutetaan ja valitaan ennen työn aloitusta.

Kaivuumaat sijoitetaan pressun päälle ja työpäivän päätteeksi kasat peitetään, mikäli ne on todettu pilaantuneeksi kenttätesteillä, ja ne odottavat laboratoriotestien tuloksia. Kenttätestien perusteella on mahdollista tehdä myös suoraan päätös kaivuumaan sijoittamisesta. Mikäli pitoisuudet ylittävät kynnysarvotasot kenttätestauksella, on kustannusteknisesti todennäköisesti helpompi toimittaa kuorma maa-ainesten vastaanottoon, kuin jäädä odottamaan laboratorioanalyysien tuloksia. Laboratoriotestaus ei siis ole välttämätön jokaisesta kuormasta, vaan päätös laboratorioanalyysien tarpeesta mahdollisesti pilaantuneille maille tehdään työmaan vaiheistuksen perusteella. Myös käytettävissä oleva tila maa-aineskasoille on rajallinen.

Kaivetut ja kuormatut maa-ainekset peitetään työkatkojen ajaksi, mikäli niitä jää alueelle ennen siirtoa.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteessa mahdollisesti olevia puhtaita ja kynnysarvopitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia ehdotetaan tarvittaessa käytettäväksi alueen täyttöihin.

Kenttä- ja laboratoriotulosten perusteella tehdään päätös kaivannon täyttämisestä joko samalla tai muualta tuodulla maa-aineksella. Kaivanto täytetään puhtaalla tai kynnysarvopitoisella geoteknisesti sopivalla massalla. Täytön jälkeen alue päällystetään tarvittaessa asfaltilla (tiealue).

Veden tutkiminen ja käsittely

Puhdistussuunnitelman mukaan erilliselle vesienhallintasuunnitelmalle ei kaivannon kapeuden / mataluuden ja työn lyhyen keston takia nähdä tarvetta. Työn lyhyen keston, kaivannon luonteen ja pienen koon takia kaivantoon ei todennäköisesti kerry merkittäviä määriä hulevesiä. Koska kapea kaivanto on auki vain lyhyen hetken kaapelin asennuksen aikana, jonka jälkeen se peitetään, on epätodennäköistä, että vesiä ehtii kertyä kaivantoon. Jos kaivantoon kertyy vesiä, ne pumpataan säiliöön ja toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Vesi näytteistetään tarpeen mukaan, vastaanottavan laitoksen ohjeistuksen mukaisesti.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivannosta otettavaa maa-ainesta tarkkaillaan työn edetessä aistinvaraisesti ja ympäristönäytteenottajan ottamien kenttä- ja laboratoriotulosten perusteella.

Ympäristönäytteenottaja kutsutaan paikalle ennen kuormaamista ottamaan poistetuista maa-aineksista kokoomanäytteet. Näytteistä suoritetaan kenttätestaus PID-mittarilla sekä PetroFlag-mittalaitteella. Lisäksi käytetään XRF-analysaattoria, josta saadaan suuntaa maa-aineksen sisältämistä mahdollisista metallipitoisuuksista.

Mikäli kokoomanäytteissä havaitaan aistinvaraisesti tai kenttäkokeilla haitta-ainepitoisuuksia, otetaan maa-aineksesta näytteet laboratoriotesteihin. Näytteistä analysoidaan metallien (VNa 214/2007 mukaiset), PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen C₅₄₀-C₄₀ pitoisuuksia akkreditoidussa laboratoriossa. Mikäli PID-mittari havaitsee kentällä haihtuvia yhdisteitä, määritetään laboratoriossa vielä VOC-yhdisteet.

Nämä analyysit kattavat yleisimmät pienteollisuuden ja auto- ja konepajatoimintojen aiheuttamat haitta-aineprofiilit alueella. Näytteet otetaan sitä mukaa, kun massoja kaivetaan esiin. Tämä menettely on tarkoituksenmukainen, koska kaivutyö on kapea-alainen ja edistyy vaiheittain.

Näytteenoton/kenttätestauksen jälkeen maa-ainekset toimitetaan hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti.

Jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon seinämistä ei oteta, koska:

• työ ei ole kunnostustoimenpide,

• maata ei kaiveta puhtaan tavoitetilan saavuttamiseksi,

• kaivanto täytetään takaisin samoilla ja/tai vastaavilla maa-aineksilla kaapelointia varten.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työn aiheuttamat terveysriskit on käsitelty ilmoituksessa.

Ilmoituksen mukaan massanvaihdosta ei arvioida aiheutuvan haitta-aineiden leviämistä ympäristöön. Pääasiallinen pilaantuma koostuu öljyistä, jotka ovat maaperässä liikkumattomia, veteen liukenemattomia sekä haihtumattomia (pl. öljyhiilivetyjen keskitisleet) . Pudotuskorkeudet kuormaa lastattaessa pidetään mahdollisimman matalina pölyn- ja meluntorjunnan kannalta. Kaivannot ovat auki vain vähän aikaa, ja peitetään nopeasti, joten pölyämisriski arvioidaan pieneksi.

Kaivualue on melko pieni ja kapea kaivanto on auki vain lyhyen hetken kaapelin asennuksen aikana, jonka jälkeen se peitetään, joten merkittävää hulevesimäärää, jonka mukana haitta-aineet pääsevät kulkeutumaan, ei arvioida syntyvän.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kaivuumaat sijoitetaan pressun päälle ja työpäivän päätteeksi kasat peitetään, mikäli ne on todettu pilaantuneeksi kenttätesteillä, ja ne odottavat laboratoriotestien tuloksia . Kenttätestien perusteella on mahdollista tehdä myös suoraan päätös kaivuumaan sijoittamisesta. Mikäli pitoisuudet ylittävät kynnysarvotasot kenttätestauksella, on kustannusteknisesti todennäköisesti helpompi toimittaa kuorma maa-ainesten vastaanottoon, kuin jäädä odottamaan laboratoriotestien tuloksia. Laboratoriotestaus ei siis ole välttämätön jokaisesta kuormasta, vaan päätös laboratorioanalyysien tarpeesta mahdollisesti pilaantuneille maille tehdään työmaan vaiheistuksen perusteella. Myös käytettävissä oleva tila maa-aineskasoille on rajallinen.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ilmoituksessa ei ole käsitelty varautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Ympäristökonsultti pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana, mm:

- kenttäanalyyseillä todetut pitoisuustasot

- kaikki muut kunnostuksen aikana tehdyt oleelliset havainnot

- kunnostuksen aikaiset haitta-aineiden välitulokset

Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan asiakkaalle ja Helsingin kaupungille. Raportissa esitetään viranomaisen päätöksen mukaiset asiat toteutetusta kunnostuksesta.

Raporttiin kootaan seuraavat tiedot:

- Mahdolliset viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat

- Tehdyt kunnostustoimet

- Oleellisten kenttämittausten tulokset

- Laboratorioanalyysien tulokset (kokoomanäytteet)

- Mahdollisten pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjat

- Puhdistustuloksen toteaminen

- Suositus mahdollisista jatkotoimenpiteistä

Työn luonteen vuoksi naapurien yhteystietojen hankinta ja naapureille ilmoitusten tekeminen katsotaan tarpeelliseksi ainoastaan erityistapauksissa. Kaivanto on kooltaan pieni ja sijoittuu tiealueelle, eikä sen arvioida normaalitilanteessa aiheuttavan vaikutuksia viereisille kiinteistöille. Mikäli kaivutyön yhteydessä todetaan maaperän pilaantumista, otetaan yhteyttä asiaa koskevien kiinteistöjen omistajiin.

Työnjälkeiselle tarkkailulle ei arvioida olevan tarvetta.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostus toteutetaan kaapelinasennustyön yhteydessä. Ilmoituksessa ei ole esitetty työn ajankohtaa eikä kestoa.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö teki työmaalle tarkastuksen 29.9.2025. Tarkastus tehtiin maastokäynnillä 24.9.2025 havaittujen kaivutöiden ja vedenjohtamisen perusteella, joiden luvan- ja ilmoituksenmukaisuutta selvitettiin maastokäynnin ja tarkastuksen välisenä aikana.

Tarkastuksesta laadittu seuraava asiakirja, joka on toimitettu asianosaisille:

Tarkastuskertomus, selvityspyyntö ja kehotus, Tarkastus Elisa Oyj:n valokuitukaapelin asennustyömaalle, Tattarisuo Helsinki, 20.10.2025.

Tarkastuksella tehtyjen aistihavaintojen ja otettujen maaperä- ja kaivantovesinäytteiden perusteella osassa kaivantoja esiintyi pilaantunutta maa-ainesta, joiden kaivusta ei ollut tehty ilmoitusta. Yhdestä kaivannoista johdettiin aistinvaraisesti ja otettujen näytteiden perusteella öljyistä vettä hulevesiojaan, joka purkaa Longinojan vesistöön. Tarkastuksella työmaa kehotettiin keskeyttämään ja laatimaan kaivuista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus sekä laatimaan selvitys jo tehdyistä toimista ja niiden ympäristövaikutuksista.

Neuvottelut

Työmaan keskeyttämisestä 29.9.2025 sekä kohteen luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta ja tarvittavista menettelyistä pidettiin videokokous 2.10.2025. Kokoukseen osallistui edustajia Elisa Oyj:stä, CableCrew Oy:stä ja Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköstä. Kokous taltioitiin äänitallenteelle sekä litteroitiin palaverin välittäneen palvelun transkriptiotoiminnolla.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta pyydettiin lausuntoa kiinteistön omistajalta 11.11.2025. Kiinteistön omistaja ei antanut asiasta lausuntoa.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Elisa Oyj:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Tattarisuon katualueilla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kaivualueilta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset kaivutöiden vaatimassa laajuudessa. (VNA 214/2007 2,3,4 §, YSL 135 §)

2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava siten, että kaivutöitä voidaan myöhemmin jatkaa nyt puhdistettavan alueen rajalta rakenteita vaarantamatta. (YSL 135 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Kaivualueilta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL 5, 12, 13 §)

5. Kaivualueilta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

6. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

7. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 172 §, JL 122 §)

8. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty ja maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä / laboratoriossa ilmoituksessa esitetyn lisäksi vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina.

9. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

10. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee ilmoituksessa esitetyn lisäksi tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

11. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä siten, että kaivantojen reunoilta ja pohjista otetaan vähintään yhdet edustavat kokoomanäytteet jokaista 30 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 § 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

12. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

13. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

14. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

15. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

16. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

17. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

18. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä hyötykäytöstä annettujen määräysten mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 8, 13, 29 §)

19. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

20. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

21. Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet kuljetetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

22. Kaivantovedet tulee käsitellä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Poistettavat vedet on pumpattava säiliöön tai poistettava imuautolla ja toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan näytteenotolla todennetun kaltaisia vesiä. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

23. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Pilaantuneita kaivumassoja saa välivarastoida niille varatulla alueella (ks. määräys 32.) maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §, YSL 172 §)

24. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

25. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

26. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

27. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §, (EU) 2019/1021)

28. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

29. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

30. Jos kaivuja on tarpeen jatkaa ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle kaivut jatkuvat. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

31. Mahdollisista odottamattomista tilanteista, joista on aiheutunut tai on ollut mahdollista aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa, on ilmoitettava mahdollisimman pian ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. (YSL 172 §)

Tiedottaminen ja raportointi

32. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, töiden arvioitu kesto, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Aloitusilmoituksen liitteenä tulee toimittaa kartta, jossa on selkeästi esitetty kaapelinkaivutyölle ja pilaantuneiden kaivumassojen välivarastoinnille varattu työalue kiinteistöllä 91-41-9901-0. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §, VNa 713/2014 24, 25 §)

33. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

34. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla. tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, kaivannoista poistetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. Loppuraportissa tulee huomioida erityisesti öljyhiilivetyjen ja muiden kaivutyön yhteydessä todettujen maaperässä liikkuvien haitta-aineiden kulkeutumisriskit ja kulkeutumisen mahdollisesti aiheuttama haitta tai vaara ympäristölle ja terveydelle. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1-6)

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty viitearvovertailuna. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta kaivutyön aikaisesta pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Kaivutyöstä ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisesta ei riskinarvion mukaan arvioida muodostuvan terveys- ja ympäristöriskiä töiden aikana tai niiden vuoksi.

Puhdistusta on tarpeen jatkaa niin pitkälle, että kaivutöitä on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi katualueen vieressä vaarantamatta tien tai rakennuksen rakenteita.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 7-11)

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä ja jätelain 122 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Määräykset on annettu viranomaisvalvonnan kannalta.

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole tutkittu aiemmin kokonaisuudessaan ennen työn aloitusta.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi (Perustelut määräyksille 12-13)

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 14-20)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 21-22)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lisätä haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 23-25)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 26-28)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Hyödyntämisen edellytyksenä on, ettei siitä aiheudu maaperän lisäpilaantumista.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 29-31)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 32-34)

Valvovan viranomaisen on valvonnan kannalta tarpeellista tietää, milloin kaivutyöt on suunniteltu toteutettavaksi.

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Toimenpide/loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Kaapelikaivannossa on todettu karkeassa maaperässä öljyhiilivetyjä vapaana faasina pohjaveden pinnalla. Toisin kuin ilmoituksessa on esitetty, voivat kohteessa todetut öljyhiilivedyt kulkeutua ympäristöön esimerkiksi kaivantovesien välityksellä. Kaapelin suojaputki, ja riippuen täyttömateriaalista, myös täytetty kaapelikaivanto itsessään voivat toimia kulkeutumisreittinä maaperässä esiintyville öljyhiilivedyille. Tämän vuoksi toimenpideraportin riskinarviossa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota maaperässä todettujen kulkeutuvien haitta-aineiden leviämisriskiin.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121, 122 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.