Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti osoitteessa Isonmastontie 3, Helsinki, sijaitsevan asuinhuoneiston ********** terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Isonmastontie 3, Isonmastontie 3, 00980 Helsinki

Ympäristöterveysyksikön päällikön ratkaisu

Ympäristöterveysyksikön päällikkö määrää terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n nojalla Asunto Oy Isonmastontie 3:n (jäljempänä asunto-osakeyhtiö) ryhtymään toimenpiteisiin tuulikaapin mikrobiperäisen hajun syyn selvittämiseksi ja terveyshaitan poistamiseksi asuinhuoneistossa ********** (jäljempänä asunto).

Toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi on tehtävä 2.3.2026 mennessä.

Vireilletulo

Osoitteessa Isonmastontie 3 ********** sijaitsevan asunnon terveyshaittaepäily on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin 14.7.2022, koska asunnon osakas pyysi ympäristöpalveluita tekemään asunnontarkastuksen mikrobiperäisen hajun aiheuttaman terveyshaittaepäilyn takia.

Tarkastukset

Ympäristöterveysyksikkö on tehnyt asunnontarkastukset 29.9.2022 ja 29.9.2025. Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä havaittiin ainoastaan ilmavuotoja, jotka voivat mahdollisesti aiheuttaa mikrobiperäisen hajun pääsyn asuntoon. Jälkimmäisellä tarkastuksella todettiin selvä mikrobiperäinen haju tuulikaapissa.

Tarkastuksella 29.9.2022 ympäristöpalvelut arvioi olosuhteiden asunnossa olleen sellaiset, että niistä ei aiheutunut tarkastushetkellä terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa, mutta ilmavuotojen takia se voi olla mahdollista tietyissä olosuhteissa. Ympäristöpalvelut suositteli ilmavuotojen syyn selvittämistä ja poistamista.

Tarkastuksella 29.9.2025 tuulikaapissa todettiin selkeä mikrobiperäinen haju. Muissa tiloissa ei havaittu hajua. Tarkastukseen osallistuneet menivät tarkastuksen aikana talon toiselle puolelle takapihalle ja takaisin tultaessa tuulikaapin mikrobiperäinen haju tuli selvästi esiin.

Yhtiötä on kehotettu viimeisimmän tarkastuksen jälkeen ryhtymään toimenpiteisiin asunnossa todetun mikrobiperäisen hajun ja siihen liittyvän terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Kuuleminen

Terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 17.2 §:n mukaan ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Yhtiö on tehnyt vuoden 2022 tarkastuksen jälkeen toimia asunnossa (mm. tiivistykset vuosien 2022-2024 aikana), mutta haitta ei ole poistunut. Koska haitan olemassaolo on jatkunut vuosia, ympäristöterveysyksikkö on kuullut 29.9.2025 asunto-osakeyhtiötä ja osakasta.

Yhtiö on toimittanut ympäristöterveysyksikölle vastineen 21.10.2025. Vastineen mukaan yhtiö on ainoastaan tiivistänyt rakenteita selvittämättä juurisyytä mikrobiperäiselle hajulle. Yhtiö toteaa, että yksikään asiantuntija ei ole pystynyt osoittamaan hajun lähdettä. Rakenteissa ei ole näkyviä vaurioita eikä yhtiö pidä perusteltuna rakenteiden avaamista ilman osoitettua syytä. Yhtiö kiistää terveyshaitan olemassaolon ja toteaa, ettei nykyisillä tai aiemmilla asukkailla ole todettu terveyshaittoja.

Osakas ei vastannut kuulemiseen.

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), jäljempänä asumisterveysasetus. Kyseisen asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä (asumisterveysasetus 1.1 §).

Asumisterveysasetuksen 3.1 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen 20.1 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Terveydensuojelulain 49.1 §:n mukaan asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Asumisterveysasetuksen 21 §:ssä on säädetty pätevyysvaatimukset rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyville ulkopuolisille asiantuntijoille.

Terveydensuojelulain 49 a.1 §:n mukaan kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten edellyttämät viranomaisille tarkoitetut tutkimukset on tehtävä Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupajaosto 8.6.2023 § 110).

Korjausmääräys koskee tuulikaapin mikrobiperäistä hajua, jonka johdosta on ryhdyttävä toimenpiteisiin mikrobiperäisen hajun syyn selvittämiseksi ja terveyshaitan poistamiseksi. Vaikka haju on havaittavissa korostuneimmin tuulikaapissa, haitta ei jää paikalliseksi, vaan kulkeutuu ilmavirtausten ja paine-erojen seurauksena myös asuintiloihin.

Haitta on korjattava riittävältä laajuudelta siten, että mahdollisista mikrobivaurioista aiheutuva haitta sisäilmaan poistuu.

Velvoite on kohdistettu asunto-osakeyhtiölle, koska terveyshaitta aiheutuu rakennuksen omistajan vastuulla olevista rakenteista. Asunto-osakeyhtiöllä on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Asunnon sisäilmassa on havaittu mikrobiperäinen haju (liite 9). Terveyshaitta ja asunto-osakeyhtiön vastuu sen poistamisesta on ollut asunto-osakeyhtiön tiedossa pitkään, mutta riittäviä korjaavia toimenpiteitä terveyshaitan poistamiseksi ei ole tehty. Velvoitteen täyttämiseksi annettu määräaika on kohtuullinen, mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Asunnossa todettu mikrobiperäinen haju ylittää asumisterveysasetuksen 20.1 §:n toimenpiderajat, ja asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisen haitan kokonaisarvioinnin perusteella asunnon olosuhteiden katsotaan aiheuttavan terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan velvoitetulle saantitodistuksella ja muille asianosaisille postitse tavallisena tiedoksiantona.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, 49 ja 49a §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan
terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), asumisterveysasetus 3, 20 ja 21 §
Hallintolaki (434/2013) 34 ja 43 §