Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42033 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että asemakaavasta nro 9462 poiketaan seuraavasti:

Poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 30.6.2031 asti.

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.

Hakija

Vihreä-Valkoinen Tennishalli Oy

Rakennuspaikka

42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42033 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa alkujaan tilapäisenä laajennuksena (655 k-m²) rakennetulle tennishallille määräajaksi siten, että tontin rakennusoikeus ja rakennusalan rajat ylittyvät.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tennishallin laajennusosa parantaa asemakaavan mukaiseen ratkaisuun verrattuna merkittävästi alueen turvallisuutta. Lisäksi se parantaa lähialueen lasten ja nuorten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia mahdollistamalla tenniskentän ympärivuotisen käytön. Laajennusosalla on asemakaavaan verrattuna myös alueen viihtyvyyttä ja ympäristön olosuhteita parantava vaikutus.

Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa poikkeamislupa-hakemuksen kohteena olevalle alueelle ulkotenniskentän rakentamisen. Kyseistä aluetta rajaa yhdellä sivulla vilkkaasti liikennöity Itäväylä. Ulkotenniskentän ja Itäväylän itään päin kulkevan ajoradan välinen etäisyys on noin 6–7 metriä, ja näin ollen tennispallojen mahdollinen kulkeutuminen ajoradalle muodostaisi turvallisuusriskin.

Tennishallin laajennusosa tarjoaa liikuntatilaa Kulosaaren Yhteis-koululle ja Brändö Gymnasiumille. Mainituilla kouluilla on pulaa liikuntatiloista, ja koulut käyttävät laajennusosaa koululiikunnan järjestämiseen. Lisäksi alueella toimii Grön-Vita Lawntennis Klubben r.f., joka tarjoaa laajennusosassa tennisvalmennusta lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tennishallin laajennusosalla on asemakaavaan verrattuna alueen viihtyvyyttä ja ympäristön olosuhteita parantava vaikutus. Laajennusosa muodostaa tarpeellisen melusuojan viereiselle urheilukentälle parantaen alueen viihtyvyyttä ja ympäristön olosuhteita asemakaavan mukaiseen ratkaisuun verrattuna.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 9462.

Asemakaavan mukaan tontti on merkitty urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU), jonka rakennusoikeus on 2 700 k-m². Tennishallin laajennusosa, jonka paikallaan pysyttämistä hakemus koskee, sijaitsee urheilukentäksi (uk) merkityllä tontinosalla.

Alueella on voimassa yleiskaava, jossa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön. Helsingin yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu keskustoimintojen alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Varsinainen tennishallirakennus käyttää tontin rakennusalan kokonaisuudessaan ja rakennusoikeuden lähes kokonaan. Sen sekä tilapäisenä tennishallina rakennetun laajennuksen yhteenlaskettu rakennusoikeus ylittää kaavan salliman rakennusoikeuden 405 k-m² (15,37 %). Tilapäiseksi tennishalliksi tarkoitettu laajennus on rakennettu vuonna 2007.

Laajennukselle on myönnetty aiemmin kolme määräaikaista lupaa olla paikallaan. Ensimmäinen lupa on myönnetty ajalle 1.9.2007-1.9.2012, toinen lupa ajalle 1.9.2012-31.8.2017 ja kolmas lupa ajalle 31.8.2017 – 31.8.2022.

Tennishalli ja sen laajennusosa muodostavat yhdessä läheisten koulujen sekä ulkoliikuntapaikkojen kanssa keskeisen palvelujen liikuntakorttelin, joka on saavutettavissa hyvin julkisella liikenteellä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.11.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä pelastuslaitokselta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteaa lausunnossaan (8.12.2025) seuraavaa:

Nykyisen tennishallin laajennusosa on osa asemakaavan mukaista urheilutoimintaa palvelevaa rakennusta, ja alueen liikunnan harrastamisen edellytykset täyttyvät viereiseen Adjutantinpuistoon toteutettujen liikuntaolosuhteiden myötä. Puistoalueelta löytyvät muun muassa Kulosaaren jalkapallotekonurmikenttä sekä ulkokuntoilupaikka. Voimassa olevan asemakaavan mukaiselle urheilukentälle ei täten nähdä olevan muuta käyttötarvetta.

Tennishallille vuonna 2007 myönnetty laajennusosa on ollut pitkäaikainen ja sen voidaan katsoa olevan kiinteä osa tennishallikokonaisuutta. Liikuntapalvelukokonaisuus pitää tarkoituksenmukaisena mahdollistaa tenniksen harrastamisen edellytykset ja olosuhteiden kehittäminen kyseisellä korttelialueella myös tulevaisuudessa

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (1.12.2025) seuraavaa:

Pelastusviranomaisen puolesta Kulosaarentie 2a:n asemakaavasta poikkeamisille (rakennusoikeuden ja rakennusalan rajan ylitys) ei ole estettä, kunhan vuodesta 2007 paikallaan olleen tilapäisen tennishallin laajennusosan poistumisreitit aidatulle alueelle ja alueelta ulos kävelykadulle ovat esteettömästi käytettävissä.

Lisäksi laajennusosa on katettu PVC-pinnoitetulla palonestokäsitellyllä polyesterikankaalla. Jos kangas vaatii valmistajan ohjeen mukaan kunnossa- ja huoltotoimenpiteitä, valmistajan ohjeen mukaiset toimenpiteet on suoritettava ja toimenpiteet on lisättävä kiinteistön kunnossapito-ohjelmaan.

Muihin paloteknisiin asioihin pelastusviranomainen ottaa kantaa tarvittaessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut lausuttavaa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se soveltuu hyvin alueen käyttötarkoitukseen ja parantaa alueella jo olevan tennishallin käyttöä.

Laajennusosa on rakennettu alkujaan tilapäisenä. Se ei täytä pysyvälle rakennukselle asetettuja rakenteellisia, eikä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Tästä syystä poikkeaminen on tarkoituksenmukaista myöntää määräaikaisena asian korjaamiseksi.

Jos laajennukselle todetaan pysyvät tarve, edellyttää pysyvän rakennuksen rakentaminen asemakaavan muutosta. Pysyvää rakennusta varten tulee riittävän ajoissa käynnistää suunnittelutyö, hakea asemakaavan muutosta ja käynnistää rakentamislupaprosessi.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta määräaikaisena haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.