Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256–6

**********

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen ja kiinteistön haltijana on Helsingin Asunnot Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 5.12.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Gunillantie 8a ja 8b, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 1.12.2025, Sitowise Oy.

Aiemmat päätökset ja kunnostukset

Alueella ei ole tiedossa aikaisempia pilaantuneen maaperän kunnostuksia.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingin Laajasalon kaupunginosassa osoitteessa Gunillantie 8a ja 8b. Kiinteistötunnukset ovat 94–49–80–17 ja 91–49–80–18. Suunnittelualueen pinta-ala on 4678 m2. Kiinteistöt ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kohteen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevassa kartassa punaisella. Kohdekiinteistön omistaa Helsingin kaupunki.

Vanhojen ilmakuvien perusteella kohteella oli liikerakennus ainakin vuodesta 1976 lähtien, mitä ennen kohteella oli metsää ja avokallioita. Rakennus purettiin vuonna 2020. Tämän jälkeen aluetta on käytetty pysäköintiin.

Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi kaksi asuinkerrostaloa. Lisäksi alueelle on suunniteltu maaperää peittäviä päällysteistä. Kohteen keskivaiheille on suunniteltu tehtäväksi pihakansi ja sen alapuolelle autohalli.

Maaperää pilaavaa toimintaa ei ole tiedossa.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin maaperäkartan perusteella alue on kalliota. Lähellä kohdetta on myös siltti- ja hiekkakerroksia, joiden päällä on 1–3 täyttömaakerros.
Vuoden 2025 koekuoppatutkimuksessa maaperässä todettiin olevan noin 0,2…2 metrin paksuinen sorasta, hiekasta ja kivistä muodostunut täyttömaakerros. Täyttömaakerroksen alapuolella oli hiekka- ja silttimoreenia sekä kallio. Kohteen eteläosassa on avokalliota.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Santahamina (0109103, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue), sijaitsee etelässä noin 1,5 km etäisyydellä kohteesta.

Maaperätutkimuksessa tehtyihin koekuoppiin kertyi vettä noin 1…2 m syvyydellä.

Kohteen lähistöllä ei sijaitse pintavesiä. Tahvonlahti sijaitsee lännessä noin 400 m etäisyydellä kohteesta.

Kohteen maaperä tulee olemaan rakentamisen valmistuttua pääosin päällystetty eteläistä kallioaluetta lukuun ottamatta. Eteläosassa hulevedet imeytyvät maaperään tai virtaavat kallionpintaa myöten kallion viettosuuntaan.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia vuonna 2022 sekä vuonna 2025. Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa on todettu VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävä pitoisuus antimonia, sekä alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijiä ja raskaita öljyhiilivetyjakeita C21-C40. Pitoisuudet todettiin 0,5…1,0 m syvyydellä maanpinnasta. Vuonna 2025 tehdyissä tutkimuksissa ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Kahdessa koekuopassa todettiin täyttömaan seassa pieniä määriä, <1 til.-%, rakennusjätettä (betoni, tiili) ja asfaltin kappaleita. Kahdessa tutkimuspisteessä todettiin muovia ja styroxia

VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittävän haitta-ainepitoisen maa-aineksen määräarvio on kohteella noin 10–20 m3. Laskelmassa on huomioitu vuoden 2022 tutkimustulokset pois lukien pitoisuudet, joita ei enää vuonna 2025 todettu.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteella todettiin VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävä pitoisuus antimonia sekä alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet lyijyä ja öljyhiilivetyjä C21-C40. Nämä haitta-aineet sisällytettiin pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin.

Antimoni ja lyijy luokitellaan veden mukana kulkeutumattomiksi aineiksi. Lisäksi ne ovat haihtumattomia. Raskaat öljyhiilivetyjakeet ovat heikosti haihtuvia, hyvin niukkaliukoisia ja kiinnittyvät maapartikkeleihin.

Kohteen olosuhteet ja haitta-aineiden ominaisuudet huomioiden merkittävää haitta-aineiden kulkeutumista ei arvioida tapahtuvan.

Kohteelle on suunniteltu maaperää peittäviä rakennuksia, rakennekerroksia ja päällysteitä. Haitta-aineille ei siten voi altistua merkittävästi suoran ihokosketuksen tai ruoansulatuselimistön välityksellä. Maaperä ei edellä mainituista syistä pääse pölyämään, joten haitta-ainepitoisenpölyn välityksellä altistuminen ei ole myöskään mahdollista.

Alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä.

Maaperän mikrobit ja maaperäeläimet voivat altistua haitta-aineille elinympäristössään. Maaperäeliöstö on voinut sopeutua välttelemään haitta-ainepitoisia alueita, ja mikrobit ovat voineet sopeutua käyttämään orgaanisia yhdisteitä energianlähteenään. Pääosa kohteella todetuista haitta-aineista sitoutuu tehokkaasti maaperän partikkeleihin ja orgaaniseen aineeseen, mikä vähentää niiden biosaatavuutta ja vähentää siten altistumista. Maaperäeliöstön altistumisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä maaperän biologisille tai mikrobiologisille prosesseille. Lisäksi näiden prosessien merkittävyys kaupunkialueen maaperässä on jo lähtökohtaisestikin vähäinen.

Suunnittelualueella oli tutkimusten aikana paljon autoja, joiden vuoksi maaperää ei päästy tutkimaan kaikkialta. Mikäli haitta-aineet tai haitta-ainepitoisuudet poikkeavat kunnostusvaiheessa merkittävästi riskinarviossa arvioiduista haitta-aineista, arvioidaan niiden puhdistustarve erikseen. Vaihtoehtoisesti haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan, mikäli se on rakennusteknisesti mahdollista.

Esitetyn arvioinnin perusteella kohteen maaperällä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta.

Puhdistustavoitteet

Kohteella tullaan tekemään kaivutöitä, jotka kohdistuvat haitta-ainepitoiseen maaperään. Koska alueella ei arvioida olevan riskeihin perustuvaa maaperän puhdistustarvetta, kaivutyöt ehdotetaan tehtäviksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Edelleen ehdotetaan, että alueella tehtäviä kaivutöitä varten ei aseteta numeerisia kunnostustavoitteita.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Suunnittelualueella tullaan tekemään rakentamisen vuoksi kaivutöitä, joten kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Suunnittelualueen pohjoisosasta on suunniteltu poistettavaksi rakentamisen yhteydessä kaikki vuoden 2022 tutkimuksessa todettu haitta-ainepitoinen maa-aines rakentamisen vuoksi.

Maa-aines kaivetaan rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista tutkimustulosten sekä tarkkailunäytteiden avulla. Eri pitoisuustasot pidetään kaivettaessa erillään. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät vähintään VNa:n 214/2007 kynnysarvot ja jotka kaivetaan rakennustöiden vuoksi, kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Massat, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot, voidaan myös tarvittaessa hyötykäyttää kohteella kaivantojen täytöissä. Hyötykäyttö edellyttää myös massojen geoteknistä soveltuvuutta, jota arvioidaan kunnostuksen aikana.

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan aiempien tutkimusten analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä analyysien perusteella.

Kaivun aikana otetaan seurantanäytteitä siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata eri pitoisuustasojen mukaisiin vastaanottopaikkoihin ja ennakkotutkimuksissa todetut pitoisuudet saadaan rajattua. Yksi näyte edustaa enintään noin 100 m³ (noin 200 t) kaivumaamäärää, kun näytteistetään alueet, joilla ennakkotutkimuksissa todettiin haitta-aineita VN:an 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Alueilla, joilla haitta-aineita ei ennakkotutkimuksissa todettu, näytteitä otetaan, jos maa-aines vaikuttaa aistinvaraisesti haitta-ainepitoiselta. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin.

Laboratoriossa analysoidaan lähtökohtaisesti VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt C10-C40. Mikäli havaitaan viitteitä muista haitta-aineista, tutkitaan nämä laboratorioanalyysein.

Kaivun jälkeen niistä kaivannoista, joiden kaivumassoissa on todettu haitta-aineita VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, otetaan edustavat jäännöspitoisuusnäytteet pohjista ja seinämistä.

Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi näyte noin 200 m² alaa kohden. Mikäli pohjan ala on pienempi kuin 200 m2, otetaan siitä silti jäännöspitoisuusnäyte.

Kaivuseinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä noin 20 m matkalta. Mikäli seinämä on lyhyempi kuin 20 m, otetaan siitä silti jäännöspitoisuusnäyte. Seinämänäytteet otetaan maalajikerroksittain. Kaivantojen kaikki seinämät näytteistetään kaivannon pinta-alan ylittäessä 15 m². Alle 15 m² kaivantojen seinämien jäännöspitoisuusnäytteet voidaan yhdistää. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kaivumassoissa todetut haitta-aineet.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot. ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko. Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteella ei ole todettu kulkeutuvia haitta-aineita.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään ja työmaa alue merkitään selvästi. Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-aineista ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Haitta-ainepitoisten massojen välivarastointialueiden maaperä suojataan tai tutkitaan ja tarvittaessa kunnostetaan työn päätyttyä.

Sääolosuhteet, kuten kuivuus, voimakas tuuli ja voimakas sade huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen leviäminen sadevesien mukana estetään tarvittaessa peittämällä mahdolliset maa-aineskasat.

Kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintymiseen varaudutaan ennalta.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien alueelle kaivantoon kertyy poisjohdettavia vesiä, näytteistetään ne kerran viikossa johtamisen ajan. Poisjohdettavien kaivantovesien näytteistä analysoidaan kiintoaine, pH ja kyseisellä kaivualueella maaperässä

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueelle varataan välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida lyhytaikaisesti, esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti päällystetyllä alueella. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastoalueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin päätyttyä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia. Poikkeuksena edelliseen, maa-aineksia, joissa esiintyy haihtuvaa haitta-ainetta VNa:n 214/2007 kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena, ei hyödynnetä. Haitta-aineilta haisevaa maa-ainesta ei myöskään hyödynnetä.

Arseenin osalta huomioidaan Helsingin luontainen taustapitoisuus 8,6…15,6 mg/kg (vaihteluväli johtuu maalajista, lähde GTK 2013, Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet): Pitoisuuksiltaan luontaisen taustapitoisuuden alittavien tai niiden tasolla olevien maa-ainesten hyötykäytölle suunnittelualueella ei ole rajoitteita hyödyntämisalueen tai rakennekerrosten suhteen.

Maa-ainesta, jossa esiintyy mineraalista ainesta, tiiltä tai betonia, alle 10 til.-%, voidaan hyödyntää. Muulla tavoin jätepitoista maa-ainesta ei hyödynnetä.

Haitta-ainepitoista maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteella tehtäviin kaivantojen täyttöihin. Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävän haitta-ainepitoisen maakerroksen yläpuolella tulee olla 0,5 m paksuinen kerros haitta-aineettomia maa-aineksia, mikäli aluetta ei päällystetä. Mikäli alue päällystetään tiiviillä pintarakenteella, esimerkiksi asfaltilla, ei haitta-aineettomalle maakerrokselle ole tarvetta.

Maa-aineksia hyödynnetään vähintään 0,3 m etäisyydellä tulevista putkilinjoista.

Hyödynnettävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista tulee ottaa edustavia näytteitä ja haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää laboratoriossa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristötekninen valvoja kirjaa kaivutöiden aikana muistiin vähintään alla esitetyt asiat. Kirjanpito pidetään ajan tasalla kunnostuksen aikana.

- Tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista
- Tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista
- Tiedot jäännöspitoisuuksista ja huomio- ja -eristerakenteista
- Tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannosta poisjohdetuista kaivantovesistä
- Havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- Kaivutyön toteutus ja aikataulu
- Haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- Tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- Jäännöspitoisuudet ja mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
- Tiedot mahdollisista hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maista
- Mahdollinen vesienkäsittely

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutyöt on suunniteltu tehtäväksi vaiheittain tonttien rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Ensimmäisen tontin rakentamisen on suunniteltu alkavan alkuvuonna 2026.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–49–80–17 ja 91–49–80-18 osoitteissa Gunillantie 8a ja 8b ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

3. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

4. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

5. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joista poistetaan maa-aineksia. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti sekä niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

6. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. (JL 12, YSL 7, 16 §)

7. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

8. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

9. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

10. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

11. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

12. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista.
Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden johtamisen aloittamista (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

13. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

14. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

15. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti sekä määräyksen 1 kunnostustavoitetta noudattaen. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

16. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

17. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

18. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

19. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

20. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, johon on liitettävä toimenpiteitä kuvaavat kartat ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–3)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle rakentamisen yhteydessä. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja raskaita öljyhiilivetyjakeita sekä kynnysarvon ylittävä pitoisuus antimonia. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska alueella todetut haitta-ainepitoisuudet eivät arvion mukaan aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 4–5

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 6–7)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 8–11)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 12)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.
HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.
Veden johtamissunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 13–14)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 15–16)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien, mutta alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 17–18)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 19–20)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellisia viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7,16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.