Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Osoitteeseen Hopeatie 2 suunnitellaan uutta asuinkorttelia. Olemassa oleva liike- ja toimistorakennus puretaan. Uudisrakennusten maantasokerrokseen sijoitetaan liike- ja palvelutiloja. Uusi rakentaminen on 5–16-kerroksista. Osa Kaupinmäenpolun katualueesta muutetaan osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 15 700 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 1 700 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 400 uutta asukasta. Työpaikkamäärä vähenee noin 460 työpaikalla.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Länsi-Helsingin raitioteiden uuden raitiotieyhteyden vartta halutaan elävöittää ja kehittää kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Kaupintielle suunniteltu uusi raitiotie tulee tulevaisuudessa kulkemaan Lassilan läpi kauppakeskus Kaarelle saakka. Tällä hetkellä Kaupintien varrelle sijoittuu paljon peruskorjaamatonta, 1970–1980-luvuilla valmistunutta vajaakäyttöistä toimistotilaa. Kaavamuutosalueelle sijoittuva liike- ja toimistorakennus on ollut maantasokerroksen tiloja lukuun ottamatta jo useamman vuoden tyhjillään. Kaavaratkaisussa olemassa oleva liike- ja toimistorakennus on purettu ja korvattu uudella umpikorttelimaisella asuinkerrostalorakentamisella. Kaavaratkaisun mahdollistama, muuta kaupunkirakennetta korkeampi rakentaminen muodostaa Pohjois-Haagan juna-aseman viereen uuden, näyttävän maamerkin. Ratkaisussa on erityisesti pyritty elävöittämään jalankulkuympäristöä Pohjois-Haagan juna-aseman ja uuden suunnitellun raitiotiepysäkin läheisyydessä ja parantamaan julkisen kaupunkitilan laatua Lassilan keskeisimmällä paikalla.

Uudet asuinkerrostalot on suunnitelmassa sijoitettu olemassa olevan tontin reunoille muodostaen uuteen asuinkortteliin suojaisan sisäpihan. Korkein rakennus sijoittuu Kaupintien ja Kaupinmäenpolun kulmaan, tontin luoteisnurkkaan. Korttelin ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu liiketilaa ja asukkaiden yhteis- ja aputiloja. Tavoitteena on luoda edellytykset nykyisten palveluiden, kuten päivittäistavarakaupan, sijoittumiseen tulevaisuudessakin alueelle.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustusnumero 8036). Alueen liikenne- ja katuympäristön suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa katualueiden kasvillisuuden lisääminen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus huomioiden. Pennikujalle on tavoitteena mahdollistaa uudisrakennusten maantasokerrokseen sijoittuvien liike- ja palvelutilojen huoltoliikennöinti.

Suunnitelman toteuttaminen tehostaa kaupunkirakennetta keskeisellä paikalla, loistavien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Suunniteltu uusi rakentaminen sijoittuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja lisää kasvillisuuden määrää alueella mm. viherkattojen ja sisäpihan istutusten kautta. Ratkaisu edellyttää olemassa olevan rakennuksen purkamista, mikä aiheuttaa päästöjä. Lisäksi kaavaratkaisun mahdollistama uudisrakentaminen aiheuttaa olemassa olevan rakennuksen peruskorjausta ja käyttötarkoituksen muutosta enemmän hiilipäästöjä. Uudisrakentaminen vaihtoehtona edesauttaa asuntosuunnittelun laatuun ja viihtyisyyteen panostamista, helpottaa ympäristöhäiriöiden torjumista alueella sekä parantaa kohteen toteutettavuutta. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että se mahdollistaa uutta urbaania asuinrakentamista toteutettavan raitiotien varrelle ja Pohjois-Haagan olemassa olevan juna-aseman välittömään läheisyyteen.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 17.9.2024 suunnittelualuetta koskevat Lassila-Kannelmäki, toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet. Suunnitteluperiaatteissa alue on osoitettu toiminnoiltaan sekoittuneeksi. Asumisen toteuttamisedellytyksiä selvitetään tarkemmin asemakaavan muutosten yhteydessä. Asemakaavaa muutettaessa muun kuin asumisen osuus tulee olla vähintään 10 %. Asumisen osalta tulee varmistaa asunto- ja tonttikohtaisten ulko-oleskelualueiden viihtyisyys, riittävä koko ja suojaaminen alueen ympäristöhäiriöiltä. Asuntojen hallintamuotojakaumaa tarkastellaan käyttötarkoitusten muutosten yhteydessä asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) tavoitteiden mukaisesti. Periaatteissa suunnittelualue on lisäksi osoitettu paikalliseksi keskusta-alueeksi, joka erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Keskeisten katu- ja aukiotilojen laatua ja viihtyisyyttä kävely-ympäristöinä parannetaan.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella sijaitsee vuonna 1980 valmistunut, seitsemänkerroksinen liike- ja toimistorakennus. Rakennuksen kivijalkaan sijoittuu nykyisin muun muassa päivittäistavarakauppa ja liikuntatiloja. Ylempiin kerroksiin sijoittuvat toimistotilat ovat pääosin tyhjillään. Suunnittelualue on osa Pohjois-Haagan aseman ympäristöön sijoittuvien toimitila- ja asuinrakennusten yhtenäistä kokonaisuutta. Kehäradan ja Kaupintien väliset korttelit muodostavat jyrkkine pulpettikattoineen, vaihtelevine kerroslukuineen, kattoterasseineen, tiilijulkisivuineen ja katutason arkadeineen hyvin tunnistettavan ja omaleimaisen kokonaisuuden.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava tai asemakaavat 9535 (02.11.1990), 7913 (06.09.1978), 7399 (01.10.1975), 7117 (08.01.1975) ja 7060 (14.08.1975).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1975–1990 ja niissä alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja katualueeksi. Tontilla 29181/1 olemassa olevan rakennuksen maanalaisia tiloja sijoittuu nykyisin tontin rajojen ulkopuolelle, Kaupinmäenpolun katualueelle. Tästä ja muista kaavateknisistä syistä kaavamuutosaluerajaus on tonttia 29181/1 suurempi.

Tonttia 29181/1 koskevassa asemakaavassa (kaava nro 9535) toimistorakennusten korttelialueen rakentaminen on osoitettu 3–8-kerroksiseksi. Rakennusala täyttää lähes koko tontin. Rakennusalan korkeimpaan kohtaan on merkitty ehdottomasti käytettäväksi kattokaltevuudeksi 25 astetta. Hopeatien ja Kaupinmäenpolun puolelle, rakennusalan reunoille on osoitettu rakennuksiin jätettävät kulkuaukot. Kaupintien katualueelle on osoitettu (kaavassa nro 7913) tontin 29181/1 viereen uloke, jonka saa tukea pilareilla. Ulokkeen alapuolisen vapaan tilan korkeuden on oltava vähintään 3 metriä ja leveyden vähintään 2,5 metriä. Pilareiden on oltava vähintään 4 metriä.

Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueeseen kuuluvat katualueet. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaupungille aiheutuu kustannuksia Hopeatie 2 rakentamisen yhteydessä toteutettavista katualueen muutostöistä. Johtosiirtojen kustannusarvioon sisältyvät viherkaistan alapuolella sijaitsevien kaukolämpö-, tele- ja sähkölinjojen siirtokustannukset. Katu- ja liikennealueiden kustannuksiin sisältyy myös alustava kustannusarvio ajoradan ja jalkakäytävän välisen viherkaistan rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kustannusarviot ovat arvonlisäverottomia ja niihin on sovellettu tammikuun 2025 hintatasoa.

Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Investointikustannukset

• Johtosiirrot 50 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 40 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 90 000 euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• Väylävirasto
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta viitesuunnitelma-aineistosta kohdistuivat alueella olemassa olevien johtojen ja muun kunnallistekniikan huomioimiseen tarkemmassa jatkosuunnittelussa, junaliikenteestä aiheutuvien melu-, runkomelu- ja tärinähaittojen selvittämiseen ja huomioimiseen jatkosuunnittelussa sekä alueen itäpuolelle sijoittuvan bussiterminaalin ja Kaupintien ja Pohjois-Haagan juna-aseman välisen esteettömän yhteyden vahvistamiseen ja huomioimiseen suunnittelussa. Alueen esteettömät yhteydet ja bussiterminaalin toiminta tulee turvata myös rakentamisen aikana. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ollut pelastustoimea lukuun ottamatta lausuttavaa kaavamuutoksesta. Pelastuslaitos ilmoitti kannanotossaan, ettei osallistumis- ja arviointisuunnitelmien ohessa esitetyn alustavan viitesuunnitelman perusteella voida vielä ottaa kantaa kaikkiin suunnitteluratkaisuihin. Kannanotossa on esitetty yleisiä suunnitteluohjeita palo- ja pelastusturvallisuuden huomioimiseksi viitesuunnittelussa sekä edellytetty paloteknisen suunnitelman tekemistä ja hyväksyttämistä pelastuslaitoksella ennen rakennusluvan hakemista.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että alueen liikenteelliset lähtökohdat ja tavoitteet on huomioitu alueen liikennesuunnitelmassa, melu-, runkomelu- ja tärinähaittoja on selvitetty ja niiden torjumisesta on laadittu kaavamääräyksiä. Esteettömän yhteyden säilyminen Kaupintien ja Pohjois-Haagan juna-aseman välillä on varmistettu kaavamerkinnöillä kuten, rakennuksiin jätettävillä kulkuaukoilla ja yleiselle jalankululle varatulla alueen osalla. Olemassa olevan kunnallistekniikan mahdollinen siirtotarve tarkentuu jatkosuunnittelussa, jota tullaan tekemään yhteistyössä alueella olemassa olevien johtojen ja muun kunnallistekniikan omistajatahojen kanssa. Pelastuslaitoksen edellyttämä palotekninen suunnitelma on laadittu kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Suunnitelma on lisätty kaavaselostuksen liitteisiin. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta ei saatu kirjallisia mielipiteitä.

Kaavahankkeesta saatiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman esilläoloaikana yksi sähköpostikysely, johon on vastattu sähköpostitse suoraan kyselyn esittäjälle. Kyselyssä tiedusteltiin millaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointia kaavahankkeesta on tehty, mistä suunnitelmat ja selvitykset löytyvät, ja voisiko kyselyn esittäjän oman taloyhtiön piha-aluetta kunnostaa samassa yhteydessä, kun suunniteltua uutta rakennushanketta toteutetaan. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 20.10.2025–18.11.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 3 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen turvallisuuden parantamiseen, olemassa olevien liiketilojen ja toimintojen säilymiseen, kaavamuutoksesta tiedottamiseen, purkavaan suunnitteluratkaisuun, uuden rakentamisen korkeuteen ja yhteensopimattomuuteen alueen tunnusomaisen ja yhtenäisen arkkitehtuurin kanssa. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vanhusneuvosto
• Väylävirasto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakentamisen korkeuteen, purkavaan suunnitteluratkaisuun, ympäristöhäiriöiden, esteettömyyden sekä palo- ja pelastusturvallisuuden huomioimiseen suunnittelussa, asuntojen kokoon, virkistysalueiden kehittämiseen sekä piha- ja katuvihreän suunnitteluun. Väylävirasto antoi kaavaehdotuksesta saman lausunnon kahteen kertaan. Huomautukset on otettu huomioon siten, että tienpitäjän tai alueen omistajan kanssa on keskusteltu, soveltuuko yleinen alue käytettäväksi pelastustienä ja/tai nostopaikkana. Tästä keskustelusta on laadittu muistio. Asemakaavassa on annettu melun-, runkomelun- ja tärinäntorjuntaan sekä asuntojen kokoon liittyviä kaavamääräyksiä. Kaavamääräyksiin on lisätty vaatimus selvityksestä, jossa kartoitetaan purettavaksi esitetyn, olemassa olevan rakennuksen eri vaiheet ja dokumentoidaan nykytila. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset ­liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §