Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) sijaitsevaa noin 70 m2 suuruista vuokra-aluetta kiinteistöstä 91-41-9903-41 (Suuntimotie 26) koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 12887 seuraavasti:

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.

Hakija

DNA Tower Finland Oy

Rakennuspaikka

41. kaupunginosassa (Suurmetsä) sijaitseva noin 70 m2 suuruinen vuokra-alue kiinteistöstä 91-41-9903-41.

Hakemus

Hakija hakee lupaa matkaviestintukiaseman rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12887 siten, että puistoalueelle sijoitetaan 42 metriä korkea matkaviestintukiasema ja 10 nelilömetrin suuruinen laitesuoja. Asemakaavassa puistoon ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennusalaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tukiasema on tarpeellinen alueen matkaviestinpalveluiden parantamiseksi. Lisäksi hakija perustelee hakemustaan sillä, että lähialueen asemakaavoissa ei ole sopivaa yhdyskuntateknisen huollon rakennusten aluetta (ET), johon tukiaseman voisi asemakaavan mukaisesti rakentaa. Uutta tukiasemaa kuitenkin tarvitaan alueelle matkaviestinpalveluiden parantamiseksi.

Lähimmät muut mastot sijaitsevat koillisessa n. 1,9 km:n, lounaassa n. 2,0 km:n, kaakossa n. 2,1 km:n sekä lännessä n. 2,4 km:n päässä. Etäisyydet lähimpiin mastoihin ovat niin suuria, ettei näistä mastoista pystytty peittämään haluttua kuuluvuusaluetta. Alueella on myös niukasti korkeita rakennuksia tai rakenteita, joihin tukiasemia voisi sijoittaa.

Masto palvelee erityisesti alueen asukkaita sekä läheisen koulun ja junaradan käyttäjiä. Hakija katsoo, että sijainnin puolesta masto ei aiheuta haittaa kaavoitukselle.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 47 §:n mukaan puistoalueelle tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa vain alueen tarkoitukseen soveltuvia vähäisiä rakennelmia, jollei asemakaavassa tai puistosuunnitelmassa ole toisin osoitettu.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee puistoalueella, jolla on voimassa 23.10.2024 voimaan tullut asemakaava nro 12887. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalla ei ole rakennusoikeutta.

Alueella on 1.3.2022 hyväksytty puistosuunnitelma, jossa on otettu huomioon alueella oleva muuntamo.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Rakennuspaikka on Suuntimopuistossa, joka sijaitsee Puistolan juna-aseman lähellä. Nykytilanteessa puistossa rakennuspaikan vieressä on muuntamorakennus, jolle on asemakaavassa osoitettu rakennuspaikka ja jota ympäröi haavikko. Nykyiselle muuntamolle vie huoltopolku. Puistoalueen välittömässä läheisyydessä on koulu- ja päiväkotirakennus. Muutoin puistoa ympäröivä alue on pientalovaltaista aluetta. Alueella on tehty ja parhaillaan valmistellaan asemakaavan muutoksia, joissa asemanseutua täydennysrakennetaan tehokkaammalla rakentamistavalla.

Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014) asettaa tavoitteeksi edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat kohtuullisin ehdoin kaikkien saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö, edistää kilpailua sekä varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadukkaita, toimintavarmoja ja turvallisia. Tukiasemaverkon tihentäminen on välttämätöntä riittävien tietoliikenneyhteyksien tarjoamiseksi.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (18.8.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 5 kpl. Muistuttajat tuovat esiin huolensa telemaston sijainnista ja erityisesti sen läheisyydestä asuinrakennuksiin, kouluun ja päiväkotiin. Turvallisuusnäkökulmissa korostuu huolet säteilyturvallisuudesta ja kiipeilynestotoimenpiteistä. Maston katsotaan heikentävän alueen maisemaa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä olevan ristiriidassa maankäyttö- ja rakentamislain vaatimusten kanssa. Muistutuksissa korostetaan, että alueella ei ole rakennusoikeutta ja että mastohanke poikkeaa asemakaavasta ilman esitettyjä erityisiä perusteita. Lisäksi muistutuksissa nostetaan esille puutteet vaikutusarvioissa, kuten maisemavaikutusten, turvallisuuden ja lähiluonnon muutosten osalta.

Alueen asukkaat ovat huolissaan maston vaikutuksista lasten turvallisuuteen, erityisesti koulumatkan varrella ja välituntialueella. Maston katsotaan myös heikentävän puiston käyttöä, jonka kaupunki on hiljattain kunnostanut virkistyskäyttöön. Useat muistuttajat kyseenalaistavat maston teknisen tarpeellisuuden, koska alueelle on rakennettu laajasti valokuituverkkoa. Lisäksi tuodaan esiin, että mastolle olisi löydettävissä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joissa sen haitat koetaan vähäisemmiksi.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija korostaa vastineessaan, että suunniteltu matkaviestintukiasema ei aiheuta merkittäviä haittoja ympäristölle, turvallisuudelle tai terveydelle. Tukiasemat ovat yleinen osa kaupunkien infrastruktuuria ja vastaavia rakenteita on tyypillisesti sijoitettu asutuksen läheisyyteen. Maston sijoituspaikka on valittu niin, että se vie vain pienen osan puistoalueesta eikä estä sen kaavan mukaista virkistyskäyttöä. Maisemavaikutuksia on pyritty minimoimaan valitsemalla matalampi ja ohutrakenteinen mastotyyppi, joka sulautuu ympäristöönsä värityksen ja puuston näkösuojan avulla.

Säteilyturvallisuuden osalta hakija viittaa voimassa oleviin lakeihin ja Säteilyturvakeskuksen valvontaan. Tukiasemat eivät määräysten mukaisesti toteutettuina aiheuta vaaraa ihmisille, mikä on vahvistettu myös hallinto-oikeuksien ratkaisuissa. Maston tekninen tarve perustuu kuuluvuuskatveiden poistamiseen ja datakapasiteetin lisäämiseen alueella, jossa nykyiset tukiasemat eivät riitä. Valokuituverkko ei korvaa matkaviestinverkon tarvetta, ja masto palvelee useita operaattoreita. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei ole löydetty, eikä oikeuskäytäntö edellytä niiden selvittämistä poikkeamispäätöksen yhteydessä.

Huoli kiinteistöjen arvon alenemisesta ei ole oikeudellisesti merkityksellinen, ja hakijan mukaan paremmat viestintäpalvelut lisäävät alueen houkuttelevuutta. Rakentamisen ja huollon aiheuttamat häiriöt ovat tilapäisiä ja vähäisiä, sillä huoltokäynnit ovat harvinaisia ja kevyellä kalustolla tehtäviä.

Hakijan mukaan tukiasema ei vaikuta linnustoon eikä aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Lopuksi hakija painottaa, että viestintäverkot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä infrastruktuuria, ja muistutuksissa ei ole esitetty perusteita, jotka estäisivät myönteisen lupapäätöksen.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä pelastuslaitokselta.

Pelastusviranomainen toteaa lausunnossaan (25.8.2025), että haitallinen kiipeäminen mastoon tulisi estää. Pelastusviranomainen lausuu, että masto ja laitesuoja tulisi aidata ja maston välittömässä läheisyydessä tulisi olla nostopaikka, niin että mastoon kiivennyt ihminen voitaisiin pelastaa tarvittaessa turvallisesti.

Maston rakenteet ovat turvallisia ja ilkivallan tai kiipeilyn riski on minimoitu rakenteellisilla ratkaisuilla ja tarvittaessa kiipeilyesteillä. Laitesuojassa on kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmä, ja pelastuslaitoksen edellyttämä nostopaikka toteutetaan.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa alustavien suunnitelmien mukaisesti hakemuksessa esitetylle sijainnille, koska rakennuskohteiden voidaan katsoa vievän vain pienen osan puistoalueesta eikä se estä kaavan mukaista virkistyskäyttöä. Alue soveltuu laitetilan ja maston sijoittamiseen, koska paikalla on jo muuntamorakennus, mikä tekee sijainnista teknisen infrastruktuurin kannalta tarkoituksenmukaisen.

Telemastot erottuvat korkeutensa vuoksi ympäristöstään, eikä maisemaan täysin sulautuvaa mastoa ole mahdollista rakentaa. Rakennetyypin oikealla valinnalla ja oikealla sijoittelulla voidaan kuitenkin vähentää maisemallisia ja ympäristövaikutuksia. Päätöksen ehdoksi asetettu vaatimus, että toteuttamisessa tulee noudattaa alustavissa suunnitelmassa esitettyjä periaatteita turvaa sen, että maisemavaikutukset otetaan huomioon. Hakija on esittänyt alustavissa suunnitelmissa sekä antamassaan vastineessa muistutuksiin, että mastotyypiksi valitaan matalampi ja ohutrakenteinen mastotyyppi, joka sulautuu ympäristöönsä värityksen ja puuston näkösuojan avulla. Suunnitellun tietoliikennemaston maisemavaikutuksia lieventää myös se, että masto ja laitetila sijaitsevat puustoisella alueella.

Rakennuspaikka ei sijaitse sellaisella paikalla, jolla olisi erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja. Telemaston rakentaminen tuo vain vähäisiä muutoksia eläinten kulkureitteihin, ympäröivään luontoon tai puustoon.

Poikkeamispäätöksen valmistelun aikana hankkeen kanssa on keskusteltu paloviranomaisen lausunnon mukaisista toimenpiteistä. Hanke on tehnyt suunnitelmiin muutoksia kiipeämiseneston ja pelastusturvallisuuden parantamiseksi. Hanke on hyväksyttänyt muutokset pelastusviranomaisen kanssa käydyssä neuvottelussa.

Päätöksessä on annettu ehtoja, joilla pyritään varmistamaan hankkeen pelastusturvallisuus ja sopeutuminen maisemaan ja muuhun ympäristöön. Asetetut ehdot varmistavat tukiaseman sopeutumisen maisemaan ja muuhun ympäristöön ja minimoivat rakentamisesta aiheutuvat haitat puisto- ja virkistyspalvelualueelle ja sen luonnolle sekä varmistavat, että puita ei kaadeta tarpeettomasti. Kaadettavat puut jätetään maastoon lahopuuksi ja ympäröivät suuremmat puut suojataan rakennustöiden ajaksi.

Matkaviestintukiasemien ja antennien säteilyturvallisuutta valvoo ja ohjeistaa Säteilyturvakeskus STUK. Suomessa matkaviestinverkkojen altistuksen raja-arvot on määritelty säteilylainsäädännössä, ja ne perustuvat Euroopan unionin suosituksiin sekä kansainväliseen tutkimustietoon. Väestön altistus tukiasemien kentille on tyypillisesti selvästi raja-arvoja pienempää, ja operaattoreilla on velvollisuus varmistaa raja-arvojen noudattaminen ennen tukiaseman käyttöönottoa.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisten tietoliikenneyhteyksien palvelutason turvaaminen ja parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n kohta 3b kohdan a:n mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:n mukaisesta maankäytöllisten vaikutusten arviointia edellyttävästä muusta kuin rakennusvalvontaa johtavalle viranhaltijalle kuuluvasta poikkeamisesta sekä poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta määräyksestä, kun poiketaan alueidenkäyttölaissa säädetystä tai alueidenkäyttölain nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta, jos kysymys ei ole periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta ottaen huomioon hankkeen koko ja käyttötarkoitus.