Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedoksi työllisyyspalveluliikelaitoksen selvityksen toteutumatta jääneestä sitovasta toiminnan tavoitteesta vuonna 2025 ja lähettää sen tiedoksi kaupunginkansliaan.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Selvitys toimitetaan kaupunginkanslialle toimitusjohtajan alustavana selvityksenä. Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta käsittelee ja antaa selvityksen kaupunginhallitukselle työllisyyspalvelujen toteutumattomista sitovista toiminnan tavoitteista 29.1.2026.

Työllisyyspalveluilla oli yksi kaupunkistrategian neljään kokonaisuuteen pohjautuva sitova toiminnan tavoite, jossa oli yksi mittari. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Työllisyyspalvelujen sitovan toiminnan tavoite ja mittari jäivät toteutumatta.

Tavoite: Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa

- Mittari: Virta yli 3 kk työttömyyteen. Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus (%) kaikista 3kk sitten alkaneista työttömyysjaksoista

Työttömyyden pitkittymisen riski kasvaa tutkimustiedon perusteella työttömyyden ensi kuukausien jälkeen, joten tavoitteeseen liittyvän mittarin toteumaan vaikuttaminen on tärkeää. Työttömyyden pitkittymistä yli kolmen kuukauden estää ensisijaisesti työllistyminen, mutta myös työllistymistä tukevat palvelut, jotka katkovat työttömyyttä, ja joiden avulla työllistymisen todennäköisyyttä on mahdollista nostaa. Mittarin tavoitearvoa selvästi heikomman toteuman keskeisin selittäjä on Helsingin ja yleensä Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta ja sen muuta maata huonompi kehitys. Työpaikkojen määrän väheneminen näkyy erityisesti kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä sekä asiantuntijatehtävissä. Työnhakijoiden suuri määrä (Helsingissä mm. paljon korkeasti koulutettuja hakijoita) lisää kilpailua työpaikoista ja pidentää edelleen rekrytointien hakuaikoja. Helsingissä työnhakijoista noin 40 % on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, eikä vieraskielisyys näyttäydy kilpailuetuna työmarkkinoilla.

Helsingissä on tällä hetkellä yli 77 000 työnhakijaa, joka johtuu pitkään jatkuneesta heikosta suhdannetilanteesta. Uusien työnhakijoiden määrä kuukausitasolla on pysynyt korkeana läpi vuoden 2025, eikä määrä ole vähentynyt kuin vähän vuoden loppupuolella. Uusien työnhakijoiden, mutta myös entuudestaan työttöminä olevien asiakkaiden kasvava määrä, ovat vaikuttaneet työllisyyspalveluiden kykyyn tuottaa työttömyyttä lyhentäviä tai katkaisevia palveluita. Pitkittynyt työttömyys näkyy kasvavana palvelutarpeena, jonka vuoksi uusien työnhakijoiden palvelua ei ole voitu priorisoida kuin rajallisesti, joka heijastuu tavoitemittariin kielteisesti. Syksyn 2025 aikana virtauma yli kuuden kuukauden kestävään työttömyyteen on kuitenkin hieman vähentynyt. Työttömyysjaksot eivät loppuvuodesta olen enää olleet pitkittymässä vastaavassa määrin kuin aiemmin vuonna 2025.

Päätös tullut nähtäväksi 05.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §