Poikkeaminen, Alppiharju, Helsinginkatu 13, Asunto Oy Helsinginkatu 13
Alppiharju, Helsinginkatu 13, poikkeamishakemus
Päätös
Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8901 seuraavasti:
- Asemakaavan mukainen rakennusoikeus (4 470 k-m²) saadaan ylittää 2 404 k-m²:llä (54 %). Asemakaavan mukainen rakennusoikeus on ylitetty jo nykyisellään ja tontille on toteutettu 6 513 k-m². Haetun muutoksen myötä kerrosala lisääntyy 361 k-m² (5,5 %).
- Rakennusalan rajan saa ylittää ja rakennus saa sijoittua istutettavaksi merkitylle ja leikkipaikaksi osoitetulle alueelle, jolla nykyinenkin rakennus sijaitsee.
- Tontille ei tarvitse osoittaa yhtään autopaikkaa.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Jatkosuunnittelussa tulee katujulkisivun osalta noudattaa 19.12.2024 päivättyjen luonnossuunnitelmien periaatteiden mukaisia ratkaisuja koskien muun muassa laajennuksen liittymistä viereisiin rakennuksiin, kattomuotoa ja -korkeuksia, räystäslinjaa, materiaaleja ja ikkunoiden sijainteja.
- Asuntojen käyttöön tulee osoittaa riittävät yhteistilat sekä nykyisen laskentaohjeen mukaiset pyöräpaikat ja piha tulee kunnostaa asukkaiden yhteispihaksi ympäristöön sopivia istutuksia, materiaaleja, kalusteita ja valaistusta käyttäen.
- Rakentamislupavaiheessa kohteesta tulee laatia palotekninen suunnitelma, jossa on huomioitu pelastuslaitoksen lausunnon mukaiset reunaehdot.
Maksu
3 346,50 euroa
Hakija
Asunto Oy Helsinginkatu 13
Rakennuspaikka
12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 575 tontti 13
Hakemus
Hakija hakee lupaa ullakkoasuntojen (361 k-m²) rakentamiseen Helsinginkujan puolelle poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8901 siten, että
- kaavan sallima kerrosala (4 470 k-m²) ylitetään yhteensä 2 404 k-m²:llä (54 %)
- rakennusalan raja ylitetään
- rakentaminen sijoittuu istutettavan leikki- ja oleskelualueen kohdalle
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että
- katon korotus, joka mahdollistaa esitetyn lisärakentamisen, sovittuu harja - ja räystäslinjoiltaan viereisiin rakennuksiin ja parantaa näin korttelin kaupunkikuvallista ilmettä
- kaavan sallima kerrosala on 4 470 k-m², mutta tontin todellinen kerrosala (6 513 k-m²) kasvaa vain 361 k-m² eli noin 5,5 % (kokonaiskerrosala laajennuksen jälkeen 6 874 k-m²)
- rakennukseen rakennetaan hissit, jotka parantavat asumisviihtyvyyttä
- nykyinen vuonna 1931 valmistunut rakennusosa sijoittuu rakennusalueen rajan ulkopuolelle ja istutettavan leikki- ja oleskelualueen kohdalle
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.8.1985 vahvistettu asemakaava nro 8901. Asemakaavan mukaan kiinteistö on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa rakentaa 4 470 k-m², mutta asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa Helsinginkujan puolelle. Kyseessä on ns. kaksitasoasemakaava, joka antaa kuitenkin mahdollisuuden säilyttää nykyinen rakennus. Rakennuksella ei ole suojelumerkintää.
Lisäksi on rakennuksissa käytettävä harja-, auma-, taite- tai pulpettikattoa ja asuinhuoneistojen keskipinta-alan oltava vähintään 50 m².
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu Kantakaupunki C2- merkinnällä keskusta-alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Alueella on vireillä Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen, jossa tavoitteena on muuttaa vanhoja asemakaavoja vastaamaan todellista rakennettua tilannetta sekä mahdollistaa olemassa olevassa rakenteessa yleiskaavan ja strategisten linjausten mukainen toiminnallinen kehitys. Asemakaavan muutoksissa päivitetään muun muassa tonttien rakennusoikeudet, rakennusalat ja käyttötarkoitukset sekä tarkistetaan alue- ja kohdekohtaiset suojelumerkinnät.
Helsinginkatu 13 rakennus edustaa 20-luvulla läpimurron tehnyttä klassisen arkkitehtuurin pelkistettyä linjaa ja sen on suunnitellut arkkitehti T. A. Elo vuonna 1932. U:n muotoinen rakennus kiertyy pienen ja kapean sisäpihan ympärille Helsinginkatuun, Kustaankatuun ja Helsinginkujaan rajautuen. Kallioisen maaston korkeuserojen vuoksi rakennuksen Helsinginkadun puoleinen osa on seitsemänkerroksinen ja Helsinginkujan puoleinen neljäkerroksinen.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (16.05.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta.
Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (9.6.2025), että korotushanke on suunniteltu sopeuttaen rakennuksen olemassa olevaan eleettömään arkkitehtuuriin ja massoitteluun. Helsinginkujan puoleinen korotus liittyy viereisen Helsinginkatu 15 kiinteistön pihasiiven räystäslinjaan toteuttaen yhtenäisen kaupunkikuvan tavoitetta. Kaupunginmuseon arvion mukaan hanke ei alkuperäistoteutuksen yksityiskohtia ja materiaaleja toistaen olennaisesti heikentäisi Helsinginkatu 13 suojelemattoman kohteen rakennustaiteellisia arvoja. Samalla kaupunginmuseo kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ratkaisu heikentää jo kerran heikoiksi todettuja ympäristön laatutekijöitä kiinteistön pihakuilun entisestään syventyessä korotuksen myötä. Hankeen sijoittuminen on kaupunkirakenteellisesti poikkeuksellinen, jopa ainutlaatuinen, eikä tarjoa mallia kaupunkirakenteen korotuksiin. Hanke kaikesta huolimatta noudattaa alkuperäiseen 20-30 -lukujen arkkitehtuuriin elimellisesti kytkeytyvää yhtenäisen kaupunkikuvan tavoitetta.
Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (4.6.2025), että paloteknisiin asioihin pelastusviranomainen ottaa kantaa tarvittaessa rakennusprosessin aikana ja että kohteesta olisi suositeltavaa laatia palotekninen suunnitelma, jossa esitetään ainakin naapurirakennusten osalta palomuurijärjestelyt, uusien asuntojen varatiejärjestelyt, paarikuljetuksen huomiointi ja uusien irtainvarastotilojen savunpoiston järjestelyt.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita alueen erityispiirteet huomioivan täydennysrakentamisen sekä monipuolisen asuntotuotannon suhteen. Suunnitelman mukainen korotusosa sopeutuu olemassa olevan rakennuksen eleettömään arkkitehtuuriin ja tuo kantakaupunkiin uutta laadukasta asumista. Poikkeamispäätöksen ehtojen tarkoituksena on varmistaa hankkeen ympäristöönsä sopiva toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen rakentaminen luonnossuunnitelman periaatteiden mukaisella tavalla.
Pelastuslaitoksen ja kaupunginmuseon lausunnot on huomioitu ehdoissa siten, että korotuksen ja julkisivujen käsittelyn sovittaminen arvoympäristöön on edellytetty toteutettavan alustavien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti. Pihan käsittelystä annetulla ehdolla pyritään varmistamaan pienen pihan laatutason paraneminen nykyisestä. Pelastuslaitoksen vaatima palotekninen suunnitelma edellytetään rakentamisluvan yhteydessä.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.
Asuinkerrostalojen ullakkorakentamista koskevaa alueellista poikkeamista ei ole tässä hankkeessa ollut mahdollista hyödyntää, koska suunniteltu rakentaminen ei tapahdu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Muilta osin hanke kuitenkin toteuttaa alueellisen poikkeamispäätöksen periaatteita.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Rakennusvalvontataksa 2024
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2026
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 10 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 10 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.