Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

• 10.2.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12989 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 217 tonttia 3 ja 4 sekä katualuetta ja 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) katualuetta.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-008173

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kampissa sijaitsevaan Autotalokortteliin suunnitellaan laajennusta. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden seitsemänkerroksisen veistoksellisen toimistotalon rakentamisen Eteläisen Rautatiekadun varteen. Autotalokorttelin vanhat osat säilyvät nykyisellään eikä niihin tehdä juurikaan muutoksia.

Kaavaratkaisu pohjautuu täydennysrakentamisestä järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Kilpailun järjestivät yhteistyössä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Helsingin kaupunki. Kilpailun avulla haluttiin löytää suunnitteluratkaisu, joka huomioi alueen erityispiirteet ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat sekä tarjoaa laadukkaan ja mielenkiintoisen lisän kortteliin. Tavoitteena on koko korttelin käytön tehostaminen, toimivuuden parantaminen ja alueen elävöittäminen. Katutasoon on suunniteltu uutta liiketilaa, joka kytkeytyy olemassa olevaan, kehittyvään kaupalliseen tarjontaan. Ylempiin kerroksiin sijoitetaan toimistotilaa, jolla osaltaan vahvistetaan keskustaa työpaikka-alueena yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Uutta toimitilakerrosalaa tulee 6 082 k-m², josta toimistoja on 5 200 k-m² ja liiketiloja 882 k-m². Työpaikkamäärän lisäys on noin 340 uutta työpaikkaa.

Autotalokorttelin rakentaminen on kaavamuutoksen myötä mahdollista ulottaa Eteläisen rautatiekadun korttelilinjaan siten, että laajennus muodostaa kaupunkijulkisivua Etu-Töölön kaupunginosan suuntaan ja korttelin suurmuoto, neljän tornin sommitelma säilyy edelleen. Aukiotilat laajennusosan kummallakin puolen täydentävät Kampin aukioiden sarjaa ja aktivoivat maantasokerroksen osaksi Kampin jalankulkukeskustaa.

Alueen liikennejärjestelyt toteutetaan liikenneturvallisesti ja kaavaratkaisu tukee kestäviä kulkumuotoja. Liikennesuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelyjen muutoksia Runeberginkadulle, Eteläiselle Rautatiekadulle ja Fredrikinkadulle. Kaava-alueella sijaitsevat turistibussiliikenteen pysäköintipaikat suunnitellaan järjestettäväksi viereisille kaduille.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueesta tulee osa viihtyisää ja palveluiltaan monipuolista keskustaa. Uusi liike- ja toimitila vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta. Autopaikat vähenevät ja kasvillisuus lisääntyy.

Kaavaratkaisun toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai lähialueen asukkaiden asumisoloihin. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Rakennettuun ympäristöön kaavaratkaisu vaikuttaa siten, että kaavassa sallittava uudisrakennus tulee näkymään Baanan alueella pohjoisen suunnasta katsottuna. Uudisrakennus tuo uuden ajallisen kerrostuman Autotalokorttelin rakennuskantaan.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaava-alueelle osoitetaan täydennysrakentamista liike- ja toimistorakennukselle, joka tuo keskustaan lisää työpaikkoja.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Suunnittelualuetta koskevia suunnitelmia, päätöksiä, selvityksiä ja rakennuskielto:

• Autotalon laajennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittanut kilpailuehdotus (ARCO Architects Ltd, 2024)
• Autotalokorttelin no.217 lähialue, kaupunkirakenteellinen ja ympäristöhistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto R Schnitzler, 2022)
• Autotalo, rakennushistoriallinen selvitys (Ark-byroo, 2011)
• Helsingin keskustavisio (2020)
• Elämyksellinen ydinkeskusta, Ydinkeskustan maankäytön kehityskuva 2032
• Alueella on voimassa rakennuskielto 12924 asemakaavan laatimiseksi, päättyy 11.10.2026

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Ympäristön kaupunkirakenne on poikkeuksellisen arvokasta: Etu-Töölön kaupunginosa sekä Tennispalatsi kuuluvat Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloon (RKY 2009). Suunnittelualueen ympäristö on myös historiallisesti kerrostunutta ja eri aikakausien piirteet hahmottuvat kaupunkitilassa edelleen.

Suunnittelualueen keskeisyyteen ja kulttuurihistorialliseen arvoon nähden suunnittelualueella on nykyisellään kuitenkin useita arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti huonolaatuisia ratkaisuja. Kaava-alue on keskeisestä sijainnistaan huolimatta jäänyt epämääräiseksi paikoitusalueeksi ja epäaktiiviseksi kohdaksi kaupunkirakenteessa. Alueella on lähinnä paikoitusta ja vaikeasti hahmottuvaa, väljää jalankulkualuetta. Pohjoinen sijainti tekee paikasta varjoisan ja oleskelun kannalta epäedullisen. Tämän lisäksi Baanan varrella ja Kampin kolmion kohdalla oleva viheryhteys katkeaa suunnittelualueen kohdalla.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat 8959 (03.01.1986), 7283 (10.10.1975), 447 (23.10.1906), 4154 (30.01.1957), 123 (10.10.1917), 10761 (22.06.2000), 10667 (26.03.1999).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1906–1999) ja niissä alue on merkitty erikorkuisiksi liikerakennuksiksi sekä katualueeksi. Alueella on maanalaiset asemakaavat 7283 (1975) ja 12290 (2015), joissa alueelle on merkitty maanalaisia tilavarauksia.

Helsingin kaupunki omistaa katualueet. Korttelialue on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia.

Investointikustannukset

• Johtosiirrot 250 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 80 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 330 000 euroa.

Tulovaikutukset

Kaavamuutos nostaa kaavoitettavan alueen arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Väylävirasto
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat liikennesuunnittelun taustatietojen täydentämiseen, alueen vesihuoltolinjoihin ja tunneleihin sekä Pisararadan huomioimiseen kaavassa. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaselostusta on täydennetty ja kaavakarttaan on lisätty kaavamääräyksiä kannanottojen mukaan. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 1 kpl.

Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistui lintujen turvallisuuteen kaupunkisuunnittelussa. Mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavaan on lisätty lintuystävälliseen rakentamiseen ohjaava kaavamääräys. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 21.8.2025–19.9.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Telia Finland Oyj
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• Helen Sähköverkko Oy ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• Museovirasto ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Lausunnoissa esitetyt huomautukset koskivat rakennushistoriallisia selvityksiä, uudisrakennuksen korkeutta, rakennusalan etäisyyttä vesijohtoon, kiinteiden rakenteiden ja puiden istutusten osoittamista kaava-alueella, hulevesiviemäröinnin toteuttamista, paloturvallisuutta ja pelastautumista sekä tietoliikenneverkon huomioimista jatkosuunnittelussa.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavan laadinnan yhteydessä on laadittu uusi rakennushistoriallinen selvitys ja sen pohjalta on laadittu kaavamääräykset rakennusten suojelusta. Kaavakarttaa on tarkennettu rakennuksen korkeutta määräävillä merkinnöillä. Kaavan teknisiä määräyksiä ja palomääräyksiä on täydennetty suunnittelun ja toteutuksen osalta. Asemakaavassa on turvattu alueelle toteutetut maanalaiset tilat ja niiden toiminnat. Asemakaavan selostusta on täydennetty edellä mainituin osin. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset ­liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan muutos tai hyväksyminen, asiasta päättää kaupunginvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 23.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §