Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Helsingin kaupunginhallitus päätti 13.11.2017 § 40 osallisuus- ja vuorovaikutusmallista. Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli muodostaa kaupunkitasoisen toimintamallin, jolla lisätään kaupunkilaisten, palvelujen käyttäjien, eri kumppaneiden ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaupungin palveluihin ja päätöksentekoon. Kaupungin toimialat laativat osana osallisuus- ja vuorovaikutusmallia toimialakohtaiset osallisuussuunnitelmat valtuustokausittain.

Kaupunkiyhteisen työskentelyn tuloksena osallisuuden painopisteet vuosille 2023–2025 olivat osallisuuskokemuksen, osallisuusosaamisen ja -ymmärryksen sekä moniäänisyyden vahvistaminen. Kaupunkiyhteisen työskentelyn myötä painopisteille on laadittu yhdenmukaiset kuvaukset. Tämän jälkeen toimialat ovat laatineet painopisteille toimialakohtaiset toimenpiteet ja seurannan.

Osallisuuden johtaminen

Osallisuus on lakisääteinen oikeus ja sitä määritellään monessa eri laissa. Esimerkiksi kuntalaissa (410/2015) ja laissa hyvinvointialueesta (611/2021) 29 §:ssä säädetään kuntalaisen mahdollisuudesta osallistua palveluja koskevaan päätöksentekoon niiden suunnittelu-, valmistelu-, päätös- ja toimeenpanovaiheessa.

Osallisuuden johtaminen on määritelty Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 luvun 1 ja 2 §:n mukaan pormestarin ja apulaispormestarien vastuulle. Apulaispormestarit vastaavat toimialallaan kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta. Hallintosäännön 5 luvun 9 §:n mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja ja palvelukokonaisuuksien johtajat vastaavat osaltaan osallisuuden johtamisesta.

Helsingin kaupungin osallisuuden periaatteet on kirjattu kaupungin hallintosäännön 27 luvun 1 §:ään. Tämä tarkoittaa, että osallisuuden periaatteet sitovat koko kaupunkiorganisaatiota työntekijöineen. Osallisuuden periaatteet ovat:

- yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
- omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen
- yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla osallisuustyötä ohjaa kaupunkistrategian lisäksi myös palvelustrategia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osallisuussuunnitelma 2023–2025

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 24.10.2023 § 212 hyväksyä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osallisuussuunnitelman vuosille 2023–2025. Toimialan osallisuussuunnitelmassa määriteltiin osallisuuden käsite, rakenteet ja painopisteet sekä toimenpiteet ja niiden arviointi. Osallisuussuunnitelmaan on kuvattu kaupunkiyhteiset ja toimialan toimenpiteet painopisteiden toteuttamiseksi sekä toimenpiteiden arviointi ja seuranta.

Osallisuussuunnitelman 2023–2025 painopisteiden toimenpiteet ja toteutuminen on kuvattu liitteinä olevissa raporteissa: Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osallisuussuunnitelman 2023–2025 raportointi (liite 1) ja Yhteenveto toimialan osallisuussuunnitelman 2023–2025 toteutumisesta (liite 2).

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Osallisuus on yksi keskeinen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä tekijä. On tärkeää, että ihminen kokee osallisuutta omassa elämässään ja hänellä on mahdollisuus elää omannäköistä elämää. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa mahdollisuutta kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin sekä saada tukea vaikuttamiseen. Osallisuuden kautta pyritään myös parantamaan väestöryhmien välistä ymmärrystä, yhdenvertaisuutta ja palvelujen laatua sekä aktivoimaan heikoimmassa asemassa olevia osallistumaan.

Päätös tullut nähtäväksi 18.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §