Osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa äänestettävät budjettiehdotukset äänestyskierroksella 2025–2026

Osallistuva budjetointi, OmaStadi, äänestettävät budjettiehdotukset 2025–2026, kaupunginkanslia

HEL 2026-000197
Asialla on uudempia käsittelyjä

Osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa äänestettävät budjettiehdotukset äänestyskierroksella 2025–2026

§ 6

Päätös

Pormestari vahvistaa liitteen 2 mukaisesti osallistuvan budjetoinnin äänestykseen etenevät budjettiehdotukset.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia, jossa Helsinki käyttää ennalta sovitun määrärahan kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Osallistuva budjetointi OmaStadi toteuttaa kaupungin hallintosäännön mukaisia osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita, joita ovat kunnan jäsenten ja palveluiden käyttäjien osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen kaupungin palveluiden kehittämisessä, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Kaupunginhallitus päätti 10.3.2025 § 157 osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toimeenpanon periaatteista ja siitä, että pormestari päättää yhteneväisin ja läpinäkyvin perustein äänestykseen etenevät budjettiehdotukset toimialojen laatimien arviontien ja määrittelemien kustannusluokkien pohjalta.

Osallistuvan budjetoinnin prosessi etenee toteutuskierroksella 2025–2026 seuraavilla vaiheilla: ehdotusvaihe, ehdotusten arvioinnin, yhdistämisen ja kustannusten arvioinnin vaihe, äänestysvaihe, yhteiskehittämisvaihe sekä toteutusvaihe.

Osallistuvan budjetoinnin kolmannelle kierroksella 10 miljoonaa euroa jaettiin suurpiirialueille väestömäärän mukaisesti. Suurpiirialueiden määrärahat ovat: eteläinen 1 868 353 €, läntinen 1 723 412 €, keskinen 1 572 408 €, pohjoinen 665 977 €, koillinen 1 531 569 €, kaakkoinen 882 799 € ja itäinen (ml. Östersundom) 1 755 482 €.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti pormestari vahvistaa osallisuusrahastosta rahoitettaviin ylläpitokustannuksiin varattavat hankekohtaiset määrärahat. Tämän mukaisesti toteutuskierroksella 2025–2026 alueellisesta määrärahasta kustannetaan myös toteutukseen etenevien ehdotusten ylläpitokustannukset niiden hankkeiden osalta, joiden vuosittaiset ylläpitokustannukset ylittävät 10 000 € ensimmäisen kolmen vuoden ajalta. Kustannusten osalta huomioidaan, että yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kokonaiskustannukset voivat kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti olla enintään 50 % alueen kokonaisbudjetista.

Osallistuvan budjetoinnin ehdotusvaiheen toteuttaminen

Ehdotusvaihe toteutettiin 22.9.–5.10.2025. Kaupunki tuki asukkaita ja yhteisöjä ehdotusten laatimisessa ja niiden kirjaamisessa omastadi.hel.fi-sivustolle järjestäen lähes 100 erilaista kaupunkilaistilaisuutta eri puolilla kaupunkia yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Ehdotusvaiheessa panostettiin kohdennettuihin yhdenvertaisuutta tukeviin toimenpiteisiin sekä huomioitiin saavutettavuus verkkopalveluissa, viestinnässä ja tapahtumissa. Kaupunki huolehti osallistuvan budjetoinnin moniäänisestä ja dialogisesta valmistelusta sekä monikanavaisesta viestinnästä kaupungin eri alueilla ottaen huomioon eri väestöryhmät. Kaupunkilaisten yhdenvertaista osallistumista osallistuvaan budjetointiin tuettiin yhteistyöllä kaupungin palveluiden, järjestökumppanien, alueellisten toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. Yhdenvertaisen osallistumisen tuki koostui viestinnästä, digituesta ja tapahtumista sekä paikan päällä annettavasta ehdottamisen tuesta. Kaupungin eri palveluissa henkilökunta kertoi mahdollisuudesta ehdottaa osallistuvassa budjetoinnissa sekä avusti tarvittaessa ehdotuksen jättämisessä. Käytössä oli myös paperisia lomakkeita, joihin kirjatut ehdotukset vietiin omastadi.hel.fi-sivustolle tilaisuuden jälkeen. Tietoa ja tukea ehdotuksen ideointiin ja jättämiseen annettiin mm. kouluilla, kirjastoissa, nuorisotaloilla, kulttuurikeskuksissa, yhteisötaloilla, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluissa sekä seniori-ikäisten palveluissa.

Ehdotusvaiheesta viestittiin laajasti hel.fi-sivuilla, kaupungin sosiaalisen median pääkanavissa, Helsinki-kanavalla, toimialojen palvelupisteiden diginäytöillä ja ilmoitustauluilla sekä stadiluotsien sosiaalisen median kanavissa. Osallistuvan budjetoinnin viestinnässä hyödynnettiin myös ulkomainontaa sekä perinteistä printtimediaa, kuten kaupunginosien paikallislehtiä. Viestintä oli kolmikielistä ja keskeisistä viestintämateriaaleista ja ohjeista tuotettiin myös muita kieliversioita (selkosuomi, englanti, viro, venäjä, somali, arabia).

Ehdotusvaiheen aikana kaupunkilaiset antoivat yhteensä 1761 ehdotusta. Kaupunkilaisten ehdotukset jakautuivat melko tasaisesti eri puolille kaupunkia eikä suurpiirien välillä ollut merkittäviä eroja osallistumisaktiivisuudessa.

OmaStadin ehdotusten arvioinnin, yhdistämisen ja kustannusten arvioinnin toteuttaminen

Toimialat ja kaupunginkanslia arvioivat loka- ja joulukuun 2025 aikana ehdotusten toteutuskelpoisuutta suhteessa osallistuvalle budjetoinnille kaupunginhallituksen päätöksessä 10.3.2025 § 157 asetettuihin reunaehtoihin OmaStadin periaatteiden mukaisesti. Ehdotusvaiheen selkeyttämiseksi arviointi, muokkaaminen ja yhdistäminen toteutettiin kaupungin sisäisenä toimintana eivätkä kaupunkilaiset osallistuneet ehdotusten muokkaukseen ja yhdistämiseen.

Kaupunginhallituksen päätöksen 10.3.2025 § 157 mukaisesti osallistuvan budjetoinnin neljäs toteutuskierros toteutetaan lähtökohtaisesti samanlaisena kuin kolmas kierros. Neljännellä toteutuskierroksella kaupunkilaisia kannustettiin kiinnittämään huomiota kaupungissa jo olemassa olevan parantamiseen, korjaamiseen ja kehitettäviin asioihin sekä toiminnallisuuden ja tapahtumallisuuden vahvistumiseen viestinnässä, markkinoinnissa ja omas-tadi.hel.fi-sivuston toiminnallisuudessa.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotusten tulee olla lainmukaisia, kaupungin arvojen ja strategian mukaisia sekä kaupungin toimivallan puitteissa toteutettavissa. Budjettiehdotusten tulee lisätä suurpiirialueiden toimivuutta, viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia, terveyttä tai yhteisöllisyyttä paikalliset lähtökohdat ja voimavarat huomioiden. Budjettiehdotusten arvioinnin lähtökohtana oli ratkaisukeskeinen ja myönteinen suhtautuminen kaupunkilaisten ehdotuksiin. Kaupungin suunnitteluperiaatteita ja linjauksia tulkittiin ja sovellettiin myönteisesti, jotta prosessi oli sujuva ja kaupunkilaisten vaikuttamisen mahdollisuudet säilyvät.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotuksia ja niiden toteutuskelpoisuutta tarkasteltaessa huomioitiin yleis- ja asemakaavan lisäksi kunnan toimielimen vahvistamat palvelulinjaukset ja suunnitteluperiaatteet sekä olemassa oleva palvelu- ja tilaverkosto. Ehdotusten arvioinnissa huomioitiin, etteivät ne voi olla kaupungin aikaisempien päätösten ja linjausten vastaisia. Arvioinnissa huomioitiin esimerkiksi asemakaavan, kaavoituksen ja tilaverkoston näkökulmasta se, onko hanke mahdollista toteuttaa suurpiirialueelle. Alueelle voidaan arvioinnin perustella toteuttaa myös väliaikaisia ehdotuksia (esimerkiksi 5–10 vuotta), vaikka alueen kaavoitus tai muu suunnittelu olisi kesken tai juuri alkamaisillaan.

Ehdotuksia arvioitiin myös alueiden tasapuolisuuden näkökulmasta alueiden tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Arvioinnissa huomioitiin palvelun tasavertainen saavutettavuus sekä alueellinen soveltuvuus. Ehdotusvaiheessa hyödynnettiin kaupungin tekemiä palveluverkkosuunnitelmia ja ehdotusten sijainnin ratkaisemisessa huomioitiin palveluverkkosuunnitelman antamat mahdollisuudet. Lähtökohtaisesti päällekkäiset, samaan kohteeseen tai palveluun liittyvät ehdotukset yhdistettiin, jotta vältyttiin päällekkäisiltä budjettiehdotuksilta. Ehdotusten arvioinnin yhteydessä oli mahdollista myös koota tarvittaessa pienemmistä yksittäisistä budjettiehdotuksista laajempia ja luontevia kokonaisuuksia.

Kaupungilla oli oikeus muuttaa ehdotusten arvioinnin yhteydessä kaupunkilaisen ehdotusta niin, että se muutoksen myötä pystyisi etenemään äänestysvaiheeseen. Tällaisia muutoksia olivat esimerkiksi ehdotuksen sijainnin muuttaminen tai ehdotuksen sisällön skaalaaminen niin, että se mahtui suurpiirialueen budjettiin. Kaupunki myös muutti tai poisti prosessin aikana ehdotuksesta yksittäisiä reunaehtojen vastaisia asioita, mikäli ehdotus muutoin kokonaisuutena sisälsi toteutuskelpoiseksi arvioituja asioita. Muutoksien perustelut julkaistaan ennen äänestystä omastadi.hel.fi-sivustolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen ja rakenteiden uudistuksen myötä osallisuusrahaston varoilla ei voida rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluihin tai pelastustoimeen kohdistuvia hankkeita. Osallistuvan budjetoinnin hankkeet eivät myöskään voineet kohdentua liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toimintaan. Määrärahaa ei voinut myöskään kohdentaa avustuksena tai tukena suoraan kaupunkiorganisaation ulkopuolisille tahoille. Lisäksi osallistuvasta budjetoinnista rajattiin pois ne kohteet, joille oli varattu määrärahat kaupungin talousarviossa, sillä osallistuvan budjetoinnin määrärahoja on tarkoituksenmukaista kohdentaa hankkeisiin, joihin ei ole vielä rahoitusta.

Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tuli olla vähintään 35 000 euron arvoisia. Budjettiehdotukset eivät voineet myöskään ylittää alueen määrärahaa ja yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kustannukset saivat olla enintään 50 % alueen kokonaisbudjetista. Ehdotusten arviointivaiheessa budjettiehdotusten kokoluokkaa ja sisältöä myös skaalattiin niin, että muutoksen myötä ehdotus täytti osallistuvan budjetoinnin reunaehdot kustannusten osalta. Kaupunki pystyi omalla harkinnalla ja asiantuntemuksella laskemaan budjettiehdotukselle kustannusluokan ehdotuksen kuvauksessa olevien tietojen pohjalta, mikäli ehdotuksessa ei ollut kuvattu palvelun laajuutta.

Budjettiehdotusten reunaehdoissa todetaan, että määrärahaa voidaan käyttää sekä investointeihin että käyttötalousmenoihin. Osallistuvasta budjetoinnista voidaan rahoittaa määräaikaisia palveluita ja toimintaa, mutta budjettiehdotusten kautta ei ole mahdollista palkata vakituista henkilökuntaa. Osallistuvan budjetoinnin käyttötalousmenoihin kohdentuvia hankkeita voivat olla esimerkiksi erilaiset tapahtumat, toiminnot tai määräaikaisen henkilöstön palkkaaminen. Määräaikaisissa palveluissa tai toiminnassa kustannukset laskettiin maksimissaan kolmen vuoden mittaisen toiminnan ajaksi, mikäli ehdotuksessa ei ollut kuvattu toiminnan tai palvelun kestoa. Osallistuvan budjetoinnin investointihankkeiden tulee kohdentua julkisen ympäristön parantamiseen. Määrärahalla voidaan tehdä myös investoinneiksi katsottavia julkisia irtaimen omaisuuden hankintoja sekä toteuttaa kertaluontoisia projekteja.

Jos kaupunkilaisen tai yhteisön jättämä ehdotus ei täyttänyt osallistuvan budjetoinnin reunaehtoja, kuvataan omastadi.hel.fi-sivustolla kaupungin asiantuntijoiden valmistelema perustelu asiasta ennen äänestyksen alkamista. Näin ehdotuksen jättäjä voi edistää hänelle tärkeää asiaa kaupungissa muita vaikuttamiskanavia pitkin.

Äänestysvaiheen viestinnässä korostetaan sitä, että kaupunki tekee tarkemmat toteutussuunnitelmat niille ehdotuksille, jotka etenevät äänestyksestä toteutukseen. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikkea äänestettävässä ehdotuksessa esitettyä ei voida toteuttaa ajatellussa laajuudessa tai esitetyssä paikassa. Kaupunki voi myös poistaa jatkovalmistelun aikana kuvauksesta ehdotuksesta yksittäisiä reunaehtojen vastaisia asioita, jos ehdotus muutoin kokonaisuutena sisältää toteutuskelpoiseksi arvioituja asioita.

Kustannusluokan määrittely

Kaupunginkanslia ja toimialat määrittelivät kullekin ehdotukselle kustannusluokan. Viestintäjohtajan päätöksessä kustannusluokista 4.9.2025 § 28 oli huomioitu, että toteutusperiaatteiden mukaisesti yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kustannukset voivat olla enintään 50 % suurpiirialueen kokonaisbudjetista. Tästä johtuen jokaiselle suurpiirille laadittiin yhdenmukainen kustannusluokkarakenne, jonka korkeimmassa luokassa on huomioitu alueen ehdotuksen maksimibudjetti. Näin ollen kustannusluokat jokaisella suurpiirillä olivat saman periaatteen mukaisia, mutta maksimikustannuksen suuruus vaihteli suurpiirin määrärahan mukaisesti. Lisäksi luokitus laadittiin niin, että myös kustannuksiltaan pienemmillä hankkeilla olisi mahdollisuus menestyä äänestyksessä.

Äänestyksessä jokaiselle budjettiehdotukselle asetetaan budjetiksi sille määrätyn kustannusluokan korkein arvo. Esimerkiksi, jos budjettiehdotus oli arvioitu 35 000 € - 50 000 € kustannusluokkaan, äänestyksessä ehdotuksen budjetti on 50 000 €. Tällä varmistetaan alueen budjettimäärärahan riittävyys äänestystuloksessa. Budjettiehdotuskohtaiset tarkemmat ylläpitokustannusten laskenta, tarkemmat kustannuslaskelmat ja toteuttamissuunnitelmat tehdään niille budjettiehdotuksille, jotka etenevät äänestyksen jälkeen toteutukseen.

Kaupunginhallituksen päätöksen 10.3.2025 § 157 mukaisesti osallistuvan budjetoinnin toteutettavaksi äänestettyjen hankkeiden välillä voidaan toteuttaa hankkeiden välinen määrärahojen siirto kaupunkilaisen ehdotuksen täysimittaiseksi toteuttamiseksi. Mikäli valmiiksi todettavasta hankkeesta jää määrärahoja käyttämättä, niitä voidaan siirtää keskeneräisille osallistuvan budjetoinnin hankkeille, joilla on ilmeinen ja perusteltu lisämäärärahan tarve. Mikäli hankkeelle määritelty budjettiehdotuksen kustannukset alittuvat eikä toinen keskeneräinen hanke tarvitse lisämäärärahaa, jää käyttämättä jäänyt osuus osallisuusrahastoon käytettäväksi seuraavaa OmaStadi-kierrosta varten.

Äänestykseen etenevät ja äänestyksestä hylättävät ehdotukset

Kaupunkilaisten jättämien ehdotusten ja niille laadittujen toteutus- ja kustannusarviointien pohjalta hyväksyttyjä ehdotuksia on yhteensä 1050 (liite 1. Hyväksytyt OmaStadin ehdotukset). OmaStadin toteutusperiaatteiden mukaisesti ehdotusten yhdistämisen jälkeen äänestykseen etenee 640 budjettiehdotusta (liite 2.OmaStadin äänestykseen etenevät ehdotukset).

Äänestykseen etenevien ehdotusten määrä suurpiireittäin on eteläinen 116 ehdotusta, itäinen 111 ehdotusta, kaakkoinen 68 ehdotusta, keskinen 107 ehdotusta, koillinen 91 ehdotusta, läntinen 96 ehdotusta sekä pohjoinen 51 ehdotusta.

Liitteessä 2 on listattu äänestykseen hyväksytyt budjettiehdotukset suurpiirijärjestyksessä. Jokaisesta äänestykseen etenevästä ehdotuksesta on kerrottu suurpiiri, budjettiehdotuksen nimi sekä sen kustannusarvio, jolla ehdotus etenee äänestykseen. Liitteeseen on kirjattu myös linkki budjettiehdotukseen omastadi.hel.fi-sivustolla. Lisäksi kunkin budjettiehdotuksen yhteydessä on mainittu siihen liitettyjen ehdotusten yksilölliset tunnusluvut (id).

Äänestyksestä hylätään OmaStadin reunaehtojen mukaisesti 711 ehdotusta (liite 3. OmaStadin äänestyksestä hylätyt ehdotukset). Liitteessä 3 on listattuna nämä äänestyksestä hylätyt budjettiehdotukset, jotka eivät täytä OmaStadin reunaehtoja. Jokaisen ehdotuksen kohdalla on suurpiirin ja budjettiehdotuksen nimen lisäksi kirjattu hylkäysperuste, jonka pohjana on OmaStadin budjettiehdotusten reunaehdot. Tarkempi hylkäysperuste on luettavissa omastadi.hel.fi-sivustolla. Kaupunki hyödyntää saatuja ehdotuksia alueiden ja palvelujen kehittämisessä OmaStadin lisäksi.

Esimerkkejä toteutusperiaatteiden ja reunaehtojen toteuttamisesta

Äänestyksestä hylättävien budjettiehdotusten perusteena näkyy viittaus OmaStadin reunaehtoihin. Ehdotukset eivät voi olla kaupungin aikaisempien päätösten ja linjausten vastaisia, jossa huomioidaan yleis- ja asemakaavan lisäksi kunnan toimielimen vahvistamat palvelulinjaukset ja suunnitteluperiaatteet sekä palvelu- ja tilaverkosto. Mikäli idea tai ehdotus on ollut näiden vastainen, on hylkäysperusteeksi merkitty liitteiseen 3 ” On kaupungin linjausten tai päätösten vastaista”. Osa tällä kierroksella tulleista ehdotetuista asioista oli jo kaupungilla valmistelussa, valmisteltu vuoden 2026 talousarvioon tai toteutus oli käynnistymässä, joten näiden viemistä osallistuvan budjetoinnin äänestykseen ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Näiden ideoiden tai ehdotusten hylkäysperusteeksi on merkitty liitteiseen 3 ”On jo kaupungin suunnitelmissa”.

Osallistuvasta budjetoinnista on rajattu pois kuntayhtymät sekä Helsingin kaupungin tytäryhteisöt ja liikelaitokset kuten HSL, HKL ja HEKA Oy. Tästä johtuen liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toimivaltaan kohdentuvia ehdotuksia ei otettu mukaan osallistuvan budjetoinnin toimeenpanokierrokselle. Lisäksi ehdotukset, jotka koskivat kaupungin toimivallan ulkopuolella olevaa toimintaa, jäivät osallistuvan budjetoinnin toimeenpanokierroksen ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi poliisin, Väyläviraston sekä yksityisten yritysten toiminta sekä niiden omistamat tontit ja katualueet. Lisäksi yksityiselle maa-alueelle kohdentuvaa tai yksityisten talo- ja kiinteistöyhtiöiden toimivallassa olevia ehdotuksia ei ole voitu viedä eteenpäin osallistuvassa budjetoinnissa. Näiden ideoiden tai ehdotusten hylkäysperusteeksi on merkitty liitteiseen 3 ”Ei ole kaupungin toimivallassa”.

Kaupunkilaisten ehdotuksien hylkäämisperusteena on osassa myös määrärahan ylittäminen tai alittaminen. Tämä tarkoittaa, että ehdotus jää kustannuksiltaan alle 35 000 € tai se vastaavasti arvion mukaan ylittää alueen määrärahan. Yksittäinen äänestettävä ehdotuksen kustannus saa olla enintään 50 % alueen kokonaisbudjetista. Näiden ideoiden tai ehdotusten hylkäysperusteeksi on merkitty liitteiseen 2 ”Alittaa määrärahan” tai ”Ylittää määrärahan”.

Järjestöt, yhdistykset, yhteisöt tai yritykset eivät voi hakea omalle toiminnalleen rahoitusta osallistuvasta budjetoinnista. Määrärahaa ei voi kohdentaa avustuksena tai tukena suoraan kaupunkiorganisaation ulkopuolisille tahoille. Tähän hylkäysperusteeseen kuuluvat kaikki avustushakemusluontoiset ehdotukset ja yritysten omaan toiminnan rahoittamiseen esitetyt ehdotukset. Tällöin hylkäysperusteeksi on merkitty liitteiseen 3 ” Rahaa ei voi kohdentaa yksityiselle toimijalle”.

Osallistuvan budjetoinnin äänestyksen toteutus

Osallistuvan budjetoinnin äänestys on 11. –29.3.2026. Äänestys tapahtuu digitaalisesti omastadi.hel.fi-sivustolla. Äänioikeutettuja ovat kaupunginhallituksen 10.3.2025 § 157 päätöksen mukaisesti kaikki äänestyshetkellä 13 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.

Kaupunkilainen voi valita seitsemästä suurpiiristä yhden alueen, jonka ehdotuksia äänestää. Äänestäjällä on käytössään viisi ääntä, jotka hän voi jakaa alueen budjettiehdotusten kesken haluamallaan tavalla. Samalle ehdotukselle voi antaa vain yhden äänen ja osan äänistä voi jättää käyttämättä. Kaupunkilainen vahvistaa äänestysvalintansa äänestyksen yhteydessä, eikä sitä voi enää vaihtaa äänestyksen jälkeen. Äänestystilanne on nähtävissä vasta äänestysajan sulkeutumisen jälkeen, jotta äänestysaikana ei tapahdu ehdotusten välistä kilpailua.

Äänestäminen tapahtuu digitaalisella omastadi.hel.fi-sivustolla. Sähköinen alusta tuo osallistuvan budjetoinnin helposti kaupunkilaisten saataville eikä äänestäminen ole aikaan ja paikkaan sidottua. Äänioikeuden varmistamiseksi äänestävän henkilön ikä ja kotipaikka pitää luotettavasti todentaa äänestystapahtuman yhteydessä. Todentaminen tapahtuu käyttämällä vahvaa sähköistä tunnistautumista. Vahvalla tunnistautumisella pyritään estämään palvelun väärinkäytökset. Tunnistettuja väärinkäytön mahdollisuuksia ovat muun muassa yksittäisen henkilön äänestäminen useamman kerran, mahdollisuudet manipuloida äänestystulosta verkossa toimivien äänestysbottien avulla sekä ulkopaikkakuntalaisten osallistuminen. Osallistuvassa budjetoinnissa voi äänestää myös esittämällä kaupungin työntekijälle äänestyspisteessä henkilötodistuksen, jonka jälkeen työntekijä avaa äänestysmahdollisuuden. Lapset ja nuoret voivat äänestää koululaisten tunnuksilla ja alle 18-vuotiaat voivat myös käyttää äänestyspisteessä henkilöllisyyden todentamiseen KELA-korttia. Tuetussa äänestystilanteissa hyödynnetään erillistä sähköistä lomaketta.

Hallinnon yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti palveluja on tarjottava niin, että ne ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Osallistuvan budjetoinnin toimeenpanossa huomioidaan ne kaupunkilaiset, joilla ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluja. Kaupunki tukee sähköistä äänestämistä ja avustaa digitaalisen palvelun käytössä suurpiirikohtaisesti alueilla sijaitsevissa muutamissa kaupungin toimipisteissä.

Helsinkiläisten äänestystulos ratkaisee toteutettavaksi esitettävät budjettiehdotukset. Äänestyksen sulkeuduttua toteutukseen eteneville hankkeille lasketaan ylläpitokustannukset, jotka huomioidaan osana alueellista määrärahaa. Ylläpitokustannukset voivat vaikuttaa äänestystuloksen määräytymiseen.

Yhteiskehittäminen kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden kanssa toteutetaan äänestyksen jälkeen toteutukseen etenevistä ehdotuksista. Äänestystuloksen vahvistamisen jälkeen kaupunginkanslia ja toimialat vastaavat budjettiehdotusten yhteiskehittämisen ja toteuttamisen käynnistämisestä ilman aiheetonta viivästystä. Ehdotuksia vuorovaikutetaan kaupunkilaisten kanssa ja mukaan pyritään saamaan moniääninen osallistujajoukko. Lisäksi kaupunki huolehtii siitä, että kaupunkilaiset saavat ajantasaista tietoa siitä, miten ehdotusten toteutus etenee. Ehdotuksia suunnitellaan vuorovaikutteisesti kaupunkilaisten kanssa myös toteutuksen aikana.

Päätös tullut nähtäväksi 12.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Esittelijä

Nimi
Jukka-Pekka Ujula

Titteli
Kansliapäällikkö

Päättäjä

Nimi
Daniel Sazonov

Titteli
Pormestari

Lisätietojen antaja

Nimi
Rhea Sundén

Titteli
Suunnittelija