Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213
00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus: 0201256-6

**********

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 1. kaupunginosassa (Kruununhaka) kiinteistöillä 91-1-7-1, 91-1-9901-100 ja 91-1-9902-101. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 29.12.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:

Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, LPK Aleksi, Helsinki, 3.12.2025, Sitowise Oy

Ilmoitusta on täydennetty 2.2.2026 mm. tarkennetuilla tiedoilla haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämispaikoista, kaivantovesien käsittelystä sekä haitta-aineiden kulkeutumista vähentävistä päiväkotirakennuksen alapohjan rakenteista (radontiivistys ja radonputkitus). Täydennyksessä on myös tuotu esiin, että rakennuksen muurin ja sokkelin pikisivelyn vuoksi mahdollisesti pilaantunut pintamaa tulee poistetuksi rakennustöiden yhteydessä.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Alueella toteutettiin vuonna 2018 pienimuotoinen maaperän puhdistus, jossa alueelta poistettiin VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ylittäneitä metallipitoisuuksia sisältäneitä maa-aineksia.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 1, 00170 Helsinki. Ilmoitusalueen pinta-ala on 1 842 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella rajauksella.

Kohteessa sijaitsee päiväkoti. Rakennus on rakennettu vuonna 1853 ja alkuperäisessä käytössä se toimi tulli- ja pakkahuoneena. Nykyiseen käyttöön se muutettiin vuosina 1984–86. Kohde sijaitsee tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella. Kohteen naapurustossa on katualueita, asuinrakennuksia ja toimitiloja.

Ilmoitusalue on osoitettu asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja se sijoittuu myös suojellulle alueelle (s). Alue on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Kohteen maankäyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueen maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀. Haitta-aineiden alkuperä ei ole tiedossa, mutta ne ovat mahdollisesti päätyneet alueelle täyttömaiden mukana. Rakennuksen rakenteissa on todettu PAH-yhdisteitä, lyijyä, sinkkiä ja kobolttia sekä asbestia.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin kaupungin maaperäkartan perusteella kohde on kalliota, jonka päällä olevan täyttökerroksen paksuus on 1–3 metriä.

Maaperätutkimuksissa havaittiin täyttöhiekkaa ja -soraa sekä kiviä. Luonnonmaa oli silttiä, savea ja hienoa hiekkaa, joita todettiin 2,0–4,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kalliota ei havaittu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sellaisen läheisyydessä. Kohde sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä merenrannasta. Kohteen maanpinta on päällystetty ja hulevedet ohjautuvat hulevesiverkostoon.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Puhdistamisalueen maaperää on tutkittu vuosina 2024 ja 2025 kolmesta koekuopasta ja viidestä kairapisteestä. Koekuopista näytteet otettiin maalajikohtaisesti 0,3–1,1 metrin kerroksista 2,4–3,6 metrin syvyyteen asti. Kairatutkimuspisteistä otettiin maanäytteet 0,3–1,0 metrin kerroksista 4,0 metrin syvyyteen saakka.

Kohteen maaperässä todettiin VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kadmiumia ja öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀, alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa, lyijyä, antraseenia, naftaleenia ja öljyhiilivetyjen keskitisleitä C₁₀-C₂₁ sekä ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä, bentso(a)antraseenia, bentso(a)pyreeniä, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia, fluoranteenia ja PAH-yhdisteitä summapitoisuutena.

Haitta-aineita esiintyi koko alueella vähintään VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia esiintyi vain yhdessä tutkimuspisteessä, joka sijoittui päiväkotirakennuksen seinustalle tulevan johtokaivannon alueelle. Haitta-aineita esiintyi 0,2–2,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Korkeimmat pitoisuudet todettiin 0,5–2 metrin syvyydessä. Raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä todettiin useissa näytteissä, kun taas öljyhiilivetyjä todettiin vain yhdessä näytteessä.

Arseenin suurin suositeltu taustapitoisuus (SSTP) on pääkaupunkiseudun hiekkamaille 8,5 mg/kg (GTK 2013). Alueella todetut arseenipitoisuudet vastaavat arseenin luontaista pitoisuustasoa.

Vesinäytteet otettiin 9.1.2025 ja 3.7.2025 orsivesiputkesta peristalttisella pumpulla. Orsiveden pinnankorkeus mitattiin ennen näytteenottoa ja näytteenoton jälkeen. Ensimmäisessä vesinäytteessä todettiin elohopean liukoinen pitoisuus 0,14 μg/l, joka ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin (0,06 μg/l). Toisessa näytteessä elohopeaa ei enää todettu. Muutoin vesinäytteissä todettiin vain matalia haitta-ainepitoisuuksia.

Jätteitä havaittiin kaikissa tutkimuspisteissä yhtä pistettä lukuun ottamatta. Jätteiden määrä vaihteli välillä 1–10 til-%. Jätteet olivat pääosin tiiltä, betonia, metallia ja rakennusjätettä.

Ilmoitusalueen rakennuksen ulkopuolisilla alueilla arvioidaan tutkimusten perusteella olevan rakentamisen vuoksi poistettavia, haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä maa-aineksia noin 150 m³ ja alemmat ohjearvot ylittäviä poistettavia maa-aineksia noin 160 m³. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia arvioidaan olevan noin 270 m³. Rakennuksen alapuolelta tullaan suunnitelmien mukaan kaivamaan karkeasti arvioiden noin 400 m³ maa-aineksia. Rakennuksen alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa, sillä niitä ei ole päästy tutkimaan edustavasti.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Päiväkodin korjaustyöt edellyttävät maankaivutöitä, jotka kohdistuvat haitta-ainepitoiseen maaperään. Suunnitelmien mukaan kaivutöitä tehdään rakennuksen seinustoilla ja piha-alueella leikkivälineiden asentamisen vuoksi. Lisäksi rakennuksen sisäpuolelta poistetaan rakennuksen alapuoliset maa-ainekset. Rakennuksen sisäpuolella maa-aineksia poistetaan yleisesti noin 0,5 metrin paksuudelta ja rakennuksen sisäpuolen seinien vierustoilta noin 1,5–2 m. Hankesuunnitelmien mukaan viemäreiden, putkien ja kaivojen kaivusyvyydet ovat noin 0,2–2 m maanpinnasta, piha-alueen kaivusyvyydet korkeintaan 1 m maanpinnasta ja perustusten ja paalujen uusiminen ja vahvistaminen noin 0,5–2 m maanpinnasta/lattiasta rakennuksen sisä- ja ulkopuolella.

Pääosa haitta-aineista on heikosti veteen liukenevia, heikosti kulkeutuvia ja heikosti haihtuvia. Haitta-aineita ei esiinny päällystämättömässä tai peittämättömässä pintamaassa. Päällysteet ja kasvualustat estävät suoran kosketuksen, pölyämisen ja pintavalunnan mukana kulkeutumisen.

Todetuista haitta-aineista haihtuvia ovat naftaleeni ja öljyhiilivetyjen keskitisleiden kevyimmät jakeet C₁₀-C₁₆. Todennäköisesti nämä kevyimmät keskitisleiden jakeet ovat jo hajonneet tai kulkeutuneet pois, jolloin nykyinen öljyhiilivetyjen keskitisleiden haihtuvuus on heikkoa. Siten kohteen olosuhteissa potentiaaliseksi haihtumalla ja kaasufaasina kulkeutuvaksi haitta-aineeksi arvioidaan vain naftaleeni. Naftaleenia todettiin VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena (5,1 mg/kg) 1–2 metrin syvyydessä päiväkotirakennuksen seinustalle sijoittuvassa tutkimuspisteessä. Naftaleenin kulkeutuminen ulkoilmaan arvioidaan merkityksettömäksi kulkeutumisreitiksi, sillä pitoisuudet laimenevat kulkeutuessaan syvemmältä maaperästä maanpinnalle ja alue on lisäksi asfaltoitu.

On mahdollista, että vastaavia pitoisuuksia naftaleenia esiintyy rakennuksen alapuolella, minkä vuoksi naftaleenin kulkeutumista päiväkotirakennuksen sisäilmaan on tarkasteltu laskennallisesti. Laskennan tuloksena naftaleenin pitoisuudeksi sisäilmassa saatiin 5,4 μg/m³ ja riskin suuruudeksi 23 %. Laskennan perusteella maaperässä esiintyvästä naftaleenista ei aiheudu hyväksyttävän riskin (100 %) ylittävää riskiä laskennan lähtöoletusten mukaisessa tilanteessa.

Haitta-ainepitoisilla alueilla ei kasvateta ravintokasveja. Alueella ei myöskään esiinny talousvesikäytössä olevaa pohjavettä. Haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan merkittävästi maaperästä talousvesiputkien läpi talousveteen, sillä pääosa kohteella todetuista haitta-aineista ei läpäise talousvesijohtomateriaaleja. Kohde ei ole ekologisesti herkkä, sillä se sijaitsee tiheästi rakennetulla keskusta-alueella.

Kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ekologiset riskit arvioidaan pieniksi ja epätodennäköisiksi. Maaperätutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella kohteen maaperällä ei ole riskiperusteista puhdistustarvetta.

Puhdistustavoitteet

Maaperätutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella ilmoitusalueella ei arvioida olevan riskiperusteista puhdistustarvetta, joten kaivutyöt ehdotetaan tehtäviksi pääosin rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kohteella tulee olemaan haitta-ainepitoista maaperää peittäviä rakennekerroksia, päällysteitä sekä rakenteita. Kunnostustavoite ehdotetaan asetettavaksi naftaleenille, joka voi haihtuvana yhdisteenä kulkeutua sisäilmaan ja aiheuttaa kohonnutta terveysriskiä. Naftaleenin puhdistustavoitteeksi ehdotetaan pitoisuutta 11 mg/kg, joka saatiin laskennallisesti kohteen olosuhteet huomioon ottaen.

Naftaleenin VNa 214/2007 mukaiset ohjearvot (alempi ohjearvo 5 mg/kg ja ylempi ohjearvo 15 mg/kg) on asetettu perustuen ekologiseen riskiin, eivätkä siten sovellu kohteelle, jossa terveysriski sisäilman välityksellä altistuttaessa on arvioitu mahdolliseksi. Naftaleenin suurin hyväksyttävä terveysperusteinen pitoisuus herkille kohteille on 66 mg/kg (Suomen ympäristö 23/2007), mikä ei vastaa kohteen olosuhteita, koska naftaleenin SHPter-arvossa on huomioitu naftaleenille altistuminen sekä ravintokasveista että sisäilmasta.

Rakennuksen alapohjan laattaan tulee kermillä tiivistyskaistat (radontiivistys). Alle tulee lisäksi sorakerros, johon asennetaan radonputkitus (tuuletus). Tuuletusta myös osaltaan edesauttaa, että alapohja on alipaineinen.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Suunnittelualueella tullaan tekemään rakentamisen vuoksi maankaivutöitä, joten kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Maa-aines kaivetaan rakennustöiden sekä naftaleenin kunnostustavoitteen vaatimassa laajuudessa. Maaperässä olevat jätteet lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille. Mikäli jätettä ei voi erotella maa-aineksesta, sovitaan vastaanottopaikan kanssa jätteellisen maa-aineksen toimittamisesta.

Alueella voidaan varastoida maa-aineksia lyhytaikaisesti, esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Välivarastoitavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset varastoidaan lähtökohtaisesti päällystetyllä alueella. Mikäli haitta-ainepitoisia massoja välivarastoidaan maapohjalla, välivarastointialueen maaperän tila varmistetaan näytteenotolla ja tarvittaessa kunnostetaan varastoinnin päätyttyä.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Rakentamisen vuoksi kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnittelualueen kaivantojen täytöissä, mikäli niiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot ja ne ovat geoteknisesti soveltuvia. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia tai haitta-aineilta haisevaa maa-ainesta ei hyödynnetä. Maa-ainesta, jossa esiintyy mineraalista ainesta, tiiltä tai betonia, alle 10 til.-%, voidaan hyödyntää (ns. Helsinki-moreeni). Muulla tavoin jätepitoista maa-ainesta ei hyödynnetä. Arseenipitoisuuksiltaan luontaisen taustapitoisuuden 8,5 mg/kg alittavien maa-ainesten hyötykäytölle suunnittelualueella ei ole rajoitteita hyödyntämisalueen tai rakennekerrosten suhteen. Päiväkotirakennuksen alla haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei hyödynnetä.

Haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan hyödyntää vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa, eli orsi- ja pohjavesikerrosten yläpuolella. Hyödynnettävä haitta-ainepitoinen maa-aines peitetään 0,5 metrin kerroksella haitta-aineettomia maa-aineksia, mikäli aluetta ei päällystetä. Mikäli alue päällystetään tiiviillä pintarakenteella, esimerkiksi asfaltilla, ei haitta-aineettomalle maakerrokselle ole tarvetta. Maa-aineksia hyödynnetään vähintään 0,3 metrin etäisyydellä johto- ja putkilinjoista.

Sijoitusalueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Lisäksi dokumentoidaan maa-ainesten alkuperä, määrä ja haitta-ainepitoisuudet.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesien käsittelyssä noudatetaan pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Mikäli kaivantoihin kertyy poisjohdettavia vesiä, näytteistetään ne ennen johtamista ja johtamisen aikana kerran viikossa. Mikäli pitoisuudet alittavat HSY:n jätevesiviemäriin johdettavien vesien raja-arvot, kaivantovedet johdetaan jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. Mikäli kaivantovedet eivät sovellu viemäröitäviksi, vesiä voidaan käsitellä viemäröinnin mahdollistamiseksi esimerkiksi kiintoaineen- tai öljynerottimella. Kaivantovesiä ei johdeta hulevesiviemäriin tai maaperään.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostustyön seurannasta ja näytteiden mittauksista vastaa kohteelle nimetty ympäristötekninen valvoja. Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheiden analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä analyysien perusteella. Yksi näyte edustaa enintään noin 150 m³ (noin 260 t) kaivumaan määrää. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin.

Rakennuksen alapuolinen maaperä kaivetaan rakennuksen sisäpuolelta ja tuodaan ulos, mikä tarkoittaa hidasta kaivua ja vähitellen muodostuvia poisvietäviä maa-ainesmääriä. Hitaasti etenevän kaivun vuoksi rakennuksen alapuolisten maa-ainesten näytteistäminen ja analysointi on mahdollista tehdä työn aikana esimerkiksi siten, että maa-aineksia kerätään vaihtolavoille ja näytteet otetaan lavoilta edustavina kokoomanäytteinä. Näytteenoton edustavuus on näin parempaa kuin jos näytteitä otettaisiin ennakkoon pistemäisistä lattiarakenteen avauksista.

Rakennuksen ulkopuolelta kaivantojen pohjien jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi näyte 200 m²:n alaa kohden. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään yksi pohjanäyte. Pohjanäytteitä ei oteta, jos kaivu päättyy kallioon. Rakennuksen sisäpuolelta otetaan vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaisesta huoneesta erikseen.

Kaivuseinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä maalajikerroksittain korkeintaan 15 metrin matkalta. Kaivantojen kaikki seinämät näytteistetään kaivannon pinta-alan ylittäessä 15 m². Alle 15 m²:n kaivantojen seinämien jäännöspitoisuusnäytteet voidaan yhdistää, mikäli työn aikana otetuissa seurantanäytteissä eri seinämien haitta-aineet ja niiden pitoisuustasot ovat vastanneet toisiaan.

Laboratoriossa analysoidaan kaivualueen mukaan lähtökohtaisesti VNa:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀. Mikäli havaitaan viitteitä muista haitta-ainesta, tutkitaan nämä laboratorioanalyysein.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Mikäli kaivualueiden seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko erottamaan haitta-ainepitoinen maaperä täyttömaasta. Eristysrakenteille ei arvioida olevan tarvetta, sillä kohteella ei ole todettu merkittävästi kulkeutuvia haitta-aineita. Ilmoituksessa esitetyn mukaan, mikäli maaperään jää ennakkotutkimuksista poiketen merkittäviä pitoisuuksia kulkeutuvia haitta-aineita, arvioidaan niiden kulkeutumisen riski ja tarvittaessa suunnitellaan kohteeseen soveltuva eristysrakenne.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaan riskejä hallitaan merkitsemällä alue, haitta-aineiden leviämisen estämisellä mm. pölyn ja ajoneuvojen renkaiden mukana sekä työmaan turvallisuusohjeistuksella.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Ympäristötekninen valvoja tiedottaa odottamattomista tilanteista tilaajaa ja ympäristönsuojeluviranomaista sekä tarvittaessa pelastusviranomaista. Suunnitelmassa on tarkennettu esimerkein, miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle. Ympäristötekninen valvoja pitää kirjaa kaivutöistä ja kirjanpito pidetään ajan tasalla kunnostuksen aikana. Kaivutöiden valmistuttua työstä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Jälkiseurannan tarvetta ei arvioida käytössä olevilla lähtötiedoilla olevan. Jälkiseurannan tarve esitetään arvioitavaksi kunnostuksen päätyttyä, kun jäännöspitoisuudet ovat tiedossa.

Puhdistustyön ajankohta

Esirakentamisen ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2027 alussa ja valmistua vuoden 2028 lopussa.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Aleksanterinkatu 1, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kaivualueilta on poistettava haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti. (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Ilmoitusalueen, pois lukien leikkialueet, ylimpään 0,5 metrin maakerrokseen ei saa jäädä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, ellei aluetta ole päällystetty tiiviillä rakennekerroksella. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

3. Leikkialueiden päällystämättömillä ja vettä läpäisevillä materiaaleilla päällystetyillä alueilla maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvoja tai arseenin alueellista maalaji- ja kerroskohtaista luontaista taustapitoisuutta. Suojakerroksen kulumista on tarkkailtava. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 6 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai ettei haitta-aineille voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin alueellinen maalaji- ja kerroskohtainen luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Jätejakeet on poistettava rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

6. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen käytössä. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

7. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot tai arseenin osalta sen alueellisen luontaisen taustapitoisuuden, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

8. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai laajemmalla alueella, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

9. Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 6)

10. Puhdistettavalta alueelta on otettava lisänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maanäytteitä tulee ottaa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti päiväkotirakennuksen alta kaivetuista maa-aineksista sekä muilta paikoilta, joilta on purettu tai poistettu rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Maanäytteistä on määritettävä laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina sekä ne haitta-aineet, joita aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä. (YSL 6 §, VNa (214/2007) 2 §)

11. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet edustavasti ja siten, että ne voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6, 209 §)

12. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet ilmoituksessa esitetyn mukaisesti niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannon seinämistä näytteet on otettava maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan VNa:n 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6, 209 §)

13. Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

14. Jos puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Eristysrakenteista ja ilmoituksesta poikkeavista huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

15. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

16. Ulkopuolisten pääsy puhdistusalueelle tulee estää. (JL 13 §)

17. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

18. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

19. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. (JL 12, 13 §)

20. Poistettavat haitta-ainepitoiset ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

21. Työmaa on järjestettävä niin, että hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

22. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, YSA 41)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

23. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että maa-ainesten välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

24. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Jos haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

25. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

26. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Puhdistusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää puhdistusalueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti sekä noudattaen seuraavia hyötykäyttöä koskevia määräyksiä. (YSL 136 §)

27. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

28. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen tai päiväkotirakennuksen alle. Alueet ja syvyydet, joilla haitta-ainepitoisia maa-aineksia hyödynnetään, tulee esittää kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 16, 32, 136, 172 §, JL 5, 6, 8 §)

29. Ilmoituksesta poikkeavasta maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

30. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

31. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jälkitarkkailu

32. Jos alueelle jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia naftaleenia tai muita haihtuvia haitta-aineita, on tehtävä arvio päiväkotirakennuksen sisäilman tarkkailun tarpeesta sekä tarvittaessa suunnitelma tarkkailun toteuttamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä mm. alapohjan ja/tai sisäilman ilmanäytteiden paikat, näytteenoton tiheys ja analysoitavat aineet sekä seurannan lopettamisen ehdot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi muuttaa tai tarkentaa tarkkailusuunnitelmia, mikäli muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, päätöksen määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. (YSL 6, 7, 14, 136 §)

Tiedottaminen ja raportointi

33. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

34. Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

35. Puhdistamisesta on tiedotettava ilmoitusalueen pohjoispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen asukkaita. (YSL 7 §, JL 13 §)

36. Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon ETRS-TM35FIN sidotulla kartalla), tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, mahdollisista huomio- ja eristysrakenteista, alueella hyödynnetyistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä määräyksen 32 mukainen esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–8)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maa-aineksen poistamiselle päiväkodin saneeraustöiden vuoksi. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi pääosin rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska alueen maaperässä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät arvion mukaan aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle pois lukien naftaleeni, joka haihtuvana yhdisteenä voi kulkeutua sisäilmaan ja aiheuttaa kohonnutta terveysriskiä. Naftaleenin puhdistustavoitteeksi on asetettu 11 mg/kg, joka on saatu laskennallisesti kohteen olosuhteet huomioon ottaen. Tavoitepitoisuus alittaa naftaleenin suurimman hyväksyttävän terveysperusteisen pitoisuuden (66 mg/kg). Lisäksi päiväkotirakennuksen alapohjaan tehtävät tiivistykset osaltaan estävät haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan.

Haitta-aineita ei ilmoituksen mukaan esiinny päällystämättömässä tai peittämättömässä pintamaassa. Ympäristöhallinnon ohjeen (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia.

Ilmoituksessa on esitetty, että arseenin suurin suositeltu taustapitoisuus (SSTP) pääkaupunkiseudun hiekkamaille on 8,5 mg/kg (GTK 2013). Em. taustapitoisuuden soveltamisessa on otettava huomioon, että kyse on luonnollisista hiekkamaista eikä täyttömaista. Leikkipaikan alueilla pintakerroksen kulumisen tarkkailulla varmistetaan, että pilaantumattoman maan kerros on muilla kuin asfalttialueilla vähintään 0,5 metriä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa on tarpeen ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden, kuten öljyhiilivetyjen, hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän, laajemmalla alueella tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 9–13)

Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös ympäristönsuojelulain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan mm. päiväkotirakennuksen alta ja maanalaisten rakenteiden vuoksi.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (perustelut määräyksille 14–15)

Eristysrakenteilla voidaan estää haihtuvien tai kulkeutuvien haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 16–20)

Puhdistustyömaan rajaamisella ja/tai merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 21–22)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (perustelut määräyksille 23–25)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (perustelut määräyksille 26–29)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisella ilmoituksella voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Kohteen arvioinnin yhteydessä on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n mukaisesti alueelta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien maa-ainesten soveltuvuus hyötykäyttöön. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto siten, ettei hyötykäytettävästä maa-aineksesta aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen voidaan estää mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla. Pintamaan puhtaudella varmistetaan, ettei haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen aiheuta altistumista ja mahdollista ympäristö- tai terveyshaittaa. Hyötykäytön dokumentointi loppuraportoinnin yhteydessä on tarpeen valvontaa varten.

Viranomaiselle toimitettavalla suunnitelmalla varmistetaan, ettei hyödyntäminen aiheuta haittaa ympäristölle ja/tai terveydelle.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 30–31)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Jälkitarkkailu (perustelut määräyksille 32)

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla jälkitarkkailulla varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä haihtuvia haitta-aineita sisältävä maa-aines aiheuta terveyshaittaa.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 33–36)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Määräys ilmoitusalueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan asuinkerrostalon asukkaille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua. Hakija voi tiedottaa asukkaita parhaaksi katsomallaan tavalla esimerkiksi ko. taloyhtiön rappuun laitettavalla tiedotteella.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.