Poikkeaminen, Tapaninkylä
Soininkuja 21, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39363 tonttia 23 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 8560 seuraavasti:
Ylitetään asemakaavan mukainen tonttitehokkuusluku (e=0,20) eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Tehokkuusluku on e=0,25. Rakennusoikeuteen laskettava ylitys on yhteensä noin 75 k-m2. Uusi rakennusoikeuteen laskettava kerrosala on noin 372 k-m2.
Päätös on ehdollinen. Ehdot ovat seuraavat:
- Esitettyä poikkeusta kylmän kuistin lisärakennusoikeudesta ei hyväksytä. On noudatettava kaavan määräystä: ”enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta” mikä on enintään noin 30 m2.
- Rakennuslupahakemuksessa on esitettävä suunnitelma siten, että puiden ja pensaiden kokonaismäärä ei merkittävästi vähene.
- Hakemuksen asemapiirroksen mukaan autosuojan etäisyys itäisestä rajasta on 2,347 m. Kaavamääräystä: ”Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa 4 m lähemmäksi kuitenkin vähintään 1,5 metrin etäisyydelle tontin rajasta.” on noudatettava. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä naapurin suostumus tai toteutettava autosuoja vähintään 4 m etäisyydelle tontin rajasta.
- Rakennuslupahakemuksessa lisäsuunnitelmin ja -selvityksin tulee osoittaa melun raja-arvot alittavat piha- ja oleskelualueet kaikille rakennuksille siten, että asemakaavassa osoitettua aitakorkeutta ei ylitetä.
- Oheinen määräys on vanhentunut. Sitä ei tarvitse noudattaa ja siitä voidaan poiketa: ”Asuinhuoneiden kattojen ja seinien kokonaisääneneristävyyden vähimmäismäärän lentomelua vastaan on oltava 27 desibeliä A-suodattimella mitattuna.”
Maksu
Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.
Hakija
**********
Rakennuspaikka
39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39363 tontti 23.
Hakemus
Muutoksella haetaan rakennusoikeuden tehokkuuden nostoa 0,20--- 0,25 + lisärakennusoikeus. Hakija tarkoittaa lisärakennusoikeudella kylmän kuistin toteuttamista yhteensä 37 m2.
Tehokkuuden noston lisäksi haetaan rakennusoikeudellisen rakennusoikeuden laskeminen 250 mm seinävahvuuden mukaan ja ulkokäyntisen teknisentilan (max 5 m2/as ) vähennysoikeutta rakennusoikeudesta.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että naapuritontilla (22) tehokkuus on 0,25. Ja ympäristössä muitakin tontteja vastaavalla tehokkuudella. Nykykäytännön mukaisesti haetaan tehokkaampaa rakentamista. Tehokkuuden nosto ei vaikuta kaupunkikuvan, ympäristön turvallisuuden, liikenneolojen tilanteeseen ym., vaan sillä mahdollistetaan rakennusten mitoituksen ja tilaratkaisujen toteuttaminen paremmin vastaamaan nykyisiä asumisen tarpeita. Rakennusten mittakaava säilytetään alueella olevaan rakennuskantaan. Rakennusten sijoittelu tontilla pidetään väljänä ja se mahdollistaa myös uusien puiden ja pensaiden istuttamisen rakentamisen takia poistettavien tilalle. Meluolosuhteet tullaan ratkaisemaan rakennusluvan yhteydessä, jotta saavutetaan oleskelualueet missä ei ylitetä vaadittuja dB-arvoja. Tällä tehokkuudella saavutetaan parempi nykyaikainen ratkaisu.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.5.1984 vahvistettu asemakaava nro 8560. Asemakaavan mukaan tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on pääosin osoitettu Asuntovaltaiseksi alueeksi A4. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Pohjoinen vähäisempi osa rakennuspaikkaa on Asuntovaltaista aluetta A3. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.
Alueelle on toteutettu1968 valmistunut yhden asunnon talo sekä erillinen talousrakennus. Olemassa olevien rakennusten käytetty pinta-ala on hakemuksen mukaan 100 m2.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (17.11.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole tiedossa.
Päätöksen perustelut
Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Haettu toimenpide voidaan ehdollisena toteuttaa, koska:
Haettu tonttitehokkuusluku on 0,25. Lisäystä voimassa olevan kaavan tonttitehokkuuslukuun 0,20 on 0,05 yksikköä. Hakija on lupajärjestelmässä kirjallisesti perustellut, ettei tehokkuuden nostolla ole haitallisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, ympäristön turvallisuuteen tai liikenneoloihin. Tehostaminen vastaa paremmin asumisen tarpeita, sopii ympäröivän rakennuskannan mittakaavaan, mahdollistaa myös uusien puiden ja pensaiden istuttamisen rakentamisen takia poistettavien tilalle ja meluolosuhteet tullaan ratkaisemaan rakennusluvan yhteydessä. Hakija esittää erityisinä perusteluina, että tehokkuuden nostolla mahdollistetaan rakennusten mitoituksen ja tilaratkaisujen toteuttaminen paremmin vastaamaan nykyisiä asumisen tarpeita.
Kaupunki katsoo, että edellä mainitut perustelut voidaan tulkita asuinympäristön parantamiseksi ja tontin tarkoituksenmukaiseksi käytöksi, tarjoamalla kaupunkiin tavoitteellista pientaloasumisen lisäkapasiteettia. Uudisrakentaminen mahdollistaa energiatehokkuuden edistämisen ja vähähiilisyyden huomioon ottamisen tuoreimpien säädösten mukaisesti. Hankkeessa on mahdollista rakennuksia suuntaamalla ja suojatoimenpitein tontin rajalla mahdollistaa melulta suojattuja piha-alueita nykyistä paremmin. Kaupunki pitää tärkeänä, että alla olevia lupaan liittyviä ehtoja noudatetaan tontin väljyyden, viihtyisyyden vehreyden ja naapurin oikeuksien varmistamiseksi.
Ehtona päätökselle on seuraavat:
- Esitettyä poikkeusta kylmän kuistin lisärakennusoikeudesta ei hyväksytä. On noudatettava kaavan määräystä: ”enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta” mikä on enintään noin 30 m2. Kaavoitus edellyttää, että jätetään riittävästi vapaat tilaa pihojen vehreydelle ja muulle käytölle.
- Koska poikkeuslupaa ei ole haettu kaavamääräykselle: ”Rakennustöitä suoritettaessa on pidettävä huoli siitä, että puita ja pensaita ei vahingoiteta. Poistetun puun ja pensaan tilalle on istutettava uusi”, eikä hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa ole esitetty puuston ja pensaiden muutoksia, onrakennuslupahakemuksessa suunnitelmiin merkittävä poistuvat ja istutettavat uudet puut ja pensaat. Kaavoitus edellyttää ratkaisua, jossa puiden ja pensaiden kokonaismäärä ei merkittävästi vähene.
- Hakemuksen asemapiirroksen mukaan autosuojan etäisyys itäisestä rajasta on 2,347 m. Koska poikkeuslupaa ei ole haettu kaavamääräykselle: ”Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa 4 m lähemmäksi kuitenkin vähintään 1,5 metrin etäisyydelle tontin rajasta.” on määräystä noudatettava. Koska hakemus ei sisältänyt naapurin suostumusta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä naapurin suostumus tai toteutettava autosuoja vähintään 4 m etäisyydelle tontin rajasta.
- Koska poikkeuslupaa ei ole haettu määräykselle ”Tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.” eikä hakemuksessa esitetyssä meluselvityksessä ole esitetty näillä aitakorkeuksilla ratkaisua melun raja-arvot alittavan oleskelupihan järjestämiseksi, on jatkossa osoitettava, miten kyseistä määräystä noudatetaan. Laaditun meluselvityksen perusteella: ”Virkistykseen käytettävät rakennuksen piha- ja oleskelualueet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 55 desibeliä kello 7–22 ja viherhuoneet siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä 45 desibeliä kello 7–22, ellei asemakaavasta muuta johdu.” Kaavoitus esittää, että rakennuslupahakemuksessa lisäsuunnitelmin ja -selvityksin osoitetaan melun raja-arvot alittavat piha- ja oleskelualueet kaikille rakennuksille.
- Kaavoitus ei ota kantaa seinävahvuuden tai teknisen tilan mitoituksiin koska niitä ei määritellä kaavassa. Tulkinnoista vastaa rakennusvalvonta.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut säännökset
Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §
Hyödyntämisaika
Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.
Tiedoksianto
Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Päätös tullut nähtäväksi 17.02.2026
VALITUSOSOITUS
Pöytäkirjan 18 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
- muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (pro-sessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 18 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.