Vuosaari, Furuborginkatu 8, poikkeamishakemus

Poikkeaminen, Vuosaari, Furuborginkatu 8, Nemeko Oy

HEL 2025-017409
Asialla on uudempia käsittelyjä

Vuosaari, Furuborginkatu 8, poikkeamishakemus

§ 20

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54350 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 12671 seuraavasti:

  • Asemakaavan mukaiselle palvelurakennusten korttelialueelle (P) saadaan sijoittaa palveluasumista enintään 55 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta.
  • Rakennus ja parvekkeet saavat ulottua osittain asemakaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle enintään 2 m.
  • Poiketaan suurimmista sallituista kerrosluvuista rakennusalan sisällä hakemuksen liitteenä olevien viitesuunnitelmien mukaisesti: hotellisiiven länsireunalla III- ja IV-kerroksinen osa saa ulottua asemakaavassa osoitetulle korkeintaan yksikerroksisen korkuiseksi määrätyn osan päälle. Rakennuksen koillisnurkassa rakennuksen V-kerroksinen osa saa ulottua asemakaavassa osoitetun korkeintaan kaksikerroksiseksi määrätyn osan päälle.
  • Poiketaan kerrosalasta ilmanvaihtokonehuoneiden ja teknisten tilojen osalta siten, että rakennettavaksi sallittu kerrosala saa ylittyä näiden tilojen osalta. Ulkoseinän paksuuden ylitykset (yli 250 mm) ja tekniset tilat huomioidaan Rakentamislain 9 §:n mukaisesti.
  • Poiketaan pysäköintipaikan (p) rajoista siten, että pysäköintipaikat saavat ulottua noin 7 paikan osalta 1,6 metriä ohjeellisen pysäköintialueen ulkopuolelle.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Uudisrakennuksen suunnitelmiin tulee lisätä vaakasuuntaisuutta aukotuksen, parvekkeiden, julkisivumateriaalien ja/tai niiden keskinäisen suhteen suunnittelulla, jotta rakennus saadaan sovitettua Rantapuiston suojeltuun kokonaisuuteen ja noudatettua voimassa olevan asemakaavan kaupunkikuvallisia määräyksiä.
  • Muilta osin rakentamisessa noudatetaan hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita.

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.

Hakija

Nemeko Oy

Rakennuspaikka

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin 54350 tontti 6

Hakemus

Hakija hakee lupaa lomahotellin ja hoivakodin (6 347 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12671 siten, että poiketaan asemakaavassa osoitetusta

  • Käyttötarkoituksesta, jolloin asemakaavan mukaiselle palvelurakennusten korttelialueelle (P) saadaan sijoittaa palveluasumista 55% tontille osoitetusta rakennusoikeudesta ja loput tontin rakennusoikeudesta voivat toteutua hotelli- ja loma-asuntotoiminnan tiloina.
  • Rakennusalan rajoista siten, että rakennus ja parvekkeet ulottuvat osittain asemakaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle.
  • Suurimmista sallituista kerrosluvuista rakennusalan sisällä hakemuksen liitteenä olevien viitesuunnitelmien mukaisesti.
  • Kerrosalasta ilmanvaihtokonehuoneiden ja teknisten tilojen osalta.
  • Pysäköintipaikan (p) rajoista 1,6 metriä noin 7 pysäköintipaikan osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyisen liikuntahallin tilalle suunniteltiin hotellirakennus, jonka perusteella tehtiin asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen jälkeen hotelli- ja majoitusalan tarve kasvattaa hotellikapasiteettia on vähentynyt. Toisaalta väestön ikääntymisen myötä hoivakiinteistöjen tarve on lisääntynyt. Erityinen syy asemakaavassa määritellystä rakennuksen pääkäyttötarkoituksesta poikkeamiselle on, että tontille voitaisiin rakentaa hybridirakennus, jossa toimii sekä lomahotelli että hoivakoti. Pääkäyttötarkoituksesta poikkeaminen edistää asemakaavan ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden täyttymistä. Esitetty hybridirakennus vastaa kaupunkikuvallisesti asemakaavamuutoksen pohjana ollutta hotellisuunnitelmaa. Asemakaavassa tontti on merkitty kuuluvaksi palvelurakentamisen korttelialueeseen. Hoivakotitoiminta lasketaan kuuluvaksi palvelurakentamiseen ja siten toiminta vastaa asemakaavassa määriteltyä tontin tarkoituksenmukaista käyttöä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 13.4.2022 hyväksytty asemakaava nro 12671. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P), jolle saa rakentaa hotellin ja majoitustoiminnan tiloja ja niihin liittyvät palvelutilat. Alueelle ei saa sijoittaa asumista.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee tällä hetkellä vuonna 1988 valmistunut urheiluhalli, joka on osa Hotelli Rantapuiston kokonaisuutta. Hotelli Rantapuisto, joka sijaitsee tontin eteläpuolella, sisältää noin 75 hotellihuonetta, ravintolapalvelut ja kokouskeskuksen. Liikuntahalli on suunniteltu purettavaksi.

Osallisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (26.11.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Ensimmäisessä muistutuksessa tuotiin esiin rasitesopimuksen mukaiset autopaikat, liikennejärjestelyt ja oman leikkipaikan rakentaminen. Toisessa muistutuksessa tiedusteltiin rakentamisen aikataulua, rakennuksen etäisyyksiä tontin rajasta ja naapurirakennuksista, rakennuksen korkeutta ja varjostusvaikutuksia sekä rakentamisesta aiheutuvia haittoja naapurikiinteistöille.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija on antanut vastineen 14.1.2026, jossa se ilmoittaa huomioivansa ensimmäisen muistutuksen asiat ja vastaa toisen muistutuksen huomioihin aihepiireittäin seuraavasti:

Rakentamisen aikataulu

Vastineessa hakija on täsmentänyt rakentamisen aikataulua. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaisi ensi vuoden 2026 syksyllä tai loppuvuodesta. Rakentamisen keston arvio on 18 kuukautta sisältäen liikuntahallin purkutyöt.

Rakennuksen etäisyydet

Rakennuksen etäisyyksistä tontin rajaan ja vieressä oleviin rakennuksiin hakija vastaa siten, että viitesuunnitelmassa esitetyn uudisrakennuksen seinän etäisyys on n. 6,5 metriä tontin itärajasta. Uudisrakennuksen seinän etäisyys lähimmästä paritalon nurkasta on hieman alle 12 metriä. Näitä lähempänä rajaa on asemakaavan edellyttämä huoltoajoväylän/kaivannon katos ja ulokkeellisia parvekkeita, joita voi rakentaa Helsingin rakennusjärjestyksen mukaisesti. Asemakaavassa määritelty minimietäisyys on 5 metriä tontin rajasta. Mainittakoon, että nykyisen liikuntahallin seinä on vain n. 2,9 metrin etäisyydellä tontin itärajasta. Asemakaavasta poikkeamisella pyritään siihen, että uudisrakennusta voitaisiin siirtää länteen 1,5 metriä etäämmälle naapureista kuin asemakaavan mukaisessa ratkaisussa. Viitesuunnitelmassa esitetyn uudisrakennuksen seinän etäisyys on n. 6,5 metriä tontin itärajasta ja n. 7,5 metriä tontin pohjoisrajasta. Rakentamisella ei ole vaikutusta tontin ulkopuolisiin rakenteisiin tai piha-alueisiin. Kallioon louhittava huoltoajoväylä tontin sisäpuolella katetaan ja aidataan siten, ettei kaivanto muodosta putoamisvaaraa.

Rakennuksen korkeus

Rakennuksen korkeuksista hakija vastaa vastineessaan siten, että uudisrakennus on huomattavasti korkeampi kuin nykyinen urheiluhalli kuten asemakaavassa on määritelty. Viitesuunnitelmassa esitetty rakennus on matalampi kuin asemakaavassa määritellyt korkeimmat räystäskorot. Viitesuunnitelmassa esitetty uudisrakennuksen kerroskorkeus ja kerroslukumäärä on lopullinen. Asemakaavasta haetaan poikkeamista ainoastaan porrastuvien kerrosten sijainnin osalta. Rakennus varjostaa pihoja tontin itäpuolella iltapäivisin, muttei niin paljon kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen ratkaisu. Asemakaavasta poikkeamisella pyritään siihen, että uudisrakennusta voitaisiin siirtää länteen 1,5 metriä etäämmälle naapureista kuin asemakaavan mukaisessa ratkaisussa.

Rakennusaikainen haitta

Rakennusaikaisen haitan osalta hakija vastaa vastineessaan seuraavasti, että Nemeko Oy toimii kokeneena ja vastuuntuntoisena rakennuttajana minimoiden naapurustolle aiheutuvat haitat. Louhintatöistä informoidaan naapurustoa etukäteen ja töiden päivittäiset aikataulut sovitaan yhteisesti naapuruston kanssa. Louhintatöiden suorituksessa panostukset mitoitetaan siten, ettei työ aiheuta vaurioita naapurikiinteistöille eikä aiheuta vaaraa ihmisille.

Rakennusten purkutöiden suorituksessa syntyvä pölyn ja rakennusjätteen leviäminen estetään rakennusalueelle. Ennen louhintatöiden aloittamista kaikkien naapurikiinteistöjen kunto dokumentoidaan siten, että louhintatöiden jälkeen voidaan todeta mahdollisesti tapahtuneet vauriot kiinteistöissä. Kaikista tapahtuneiden vaurioiden korjaamisesta vastaa Nemeko Oy rakennuttajana. Nemeko Oy tulee informoimaan naapurustoa rakennustöiden käynnistämisestä hyvissä ajoin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toteaa lausunnossaan (17.12.2025), että viitesuunnitelmassa esitettyihin palveluasumisen ratkaisuihin liittyy seuraavia toiminnallisia huomioita:

Asuntojen koko on noin 20 m² sisältäen wc-tilan, ja huoneiden eteistilat ovat ahtaat, mikä yhdessä huoneisiin sijoitettujen säilytystilojen kanssa vaikeuttaa sängyn sijoittelua, sänkykuljetuksia sekä avustamistarvetta.

Yhdelle kerrostasolle on sijoitettu noin 30 asuntoa ilman ryhmäkotijakoa, ja kerroksen yhteistilat ovat määrältään niukat (noin 5 m²/asukas), mikä on noin puolet vähemmän kuin sosiaali-, terveys, ja pelastustoimialan ohjeissa esitetty mitoitus. Asukasmäärän ollessa suuri, yhteistilaa tulisi lisätä ja jakaa kerrosta pienempiin osiin. 30 asukkaan yhteistilojen kalustuksessa ei ole huomioitu pyörätuolien ja rollaattorien vaatimaa säilytystilaa, ja ruokailuryhmien mitoituksessa tulee huomioida avustajan ja pyörätuolin edellyttämä tila.

Henkilökunnan tilaa ja tukitilaa on niukasti; Yhden hengen kirjaamispiste ja wc ovat yhteensä maksimissaan 10 m² ja lääkehuone maksimissaan noin 5 m² eikä kerroksissa ole muuta säilytystilaa tai varastoa esimerkiksi apuvälineille, siivoukselle tai jätehuollolle. Saattoliikenne ja tuulikaapin sisäänkäynti rakennuksen parkkihallissa vaikuttaa ahtaalta eikä tuulikaappi mahdollista paarikuljetusta siten, että ovet voitaisiin pitää suljettuina kuljetuksen aikana, minkä lisäksi parkkihallin hajujen kulkeutuminen sisätiloihin on mahdollista, kun tuulikaapin molemmat ovet joutuvat olemaan samanaikaisesti auki. Myös automaattiovien avausmekanismin sijainti on huomioitava. Hoivakodin varjossa olevalle pihalle kuljetaan "tyhjän" kerroksen kautta melko hankalasti tuulikaappien läpi. Esteettömyys ja ovien automatiikan toimiminen avausnappeineen on huomioitava sisäänkäynneillä.

Asuinkerrosten käytäväleveyksiä ei voida vielä arvioida viitesuunnitelmien perusteella, ja vähimmäisleveyden 1 800 mm toteutuminen tulee varmistaa jatkosuunnittelussa, minkä lisäksi kerrosten yhteiskeittiön esteettömyys tulee varmistaa. Yleisiä saunatiloja ei ole esitetty, ja kerroskohtainen parveke on kooltaan pienehkö ja jää varjoon suurimmaksi osaksi päivää. Lisäksi yhteen asukashuoneeseen on parvekkeelta esteetön näkymä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut huomautettavaa poikkeamisasiasta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 14.1.2026, jossa se vastaa lausunnoissa esitettyihin huomioihin aihepiireittäin seuraavasti:

Asuntojen koko

Asunnot on esitetty luonnosmaisina. Silti niiden konsepti ja mitoitus vastaa toteutettuja hoiva-asuntoja toisissa hankkeissa. Asuntojen suunnitelmat tarkentuvat mahdollisessa jatkosuunnittelussa.

Yhteistilat

Yhteistilat on esitetty luonnosmaisina. Suunnitelmaa on muokattu siten, että jokainen hoivakodin kerrostaso on jaettu kolmeen kotiryhmään. Jokaisella kotiryhmällä on oma yhteistilansa, jossa oleskellaan ja ruokaillaan. Yhteistiloja on keskimäärin 10 m²/asukas. Suunnitelma tarkentuu mahdollisessa jatkosuunnittelussa.

Henkilökunnan tilat

Hakijan toimittamassa luonnossuunnitelmassa on pyritty parantamaan henkilökunnan tiloja ja tukitiloja. Henkilökunnan tilat ja siivouksen sekä jätehuollon ratkaisut tarkentuvat mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Kellarikerroksen väestönsuojaan sijoittuvat henkilökunnan sosiaalitilat puku- ja pesutiloineen sekä varastot ja jätehuolto.

Saattoliikenne

Hakijan toimittamassa luonnossuunnitelmassa on pyritty parantamaan sisäänkäyntiratkaisuja, jotka tarkentuvat mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Kellarikerroksen aulatilat ovat melko laajat ja ne mahdollistavat esteettömät sisäänkäyntijärjestelyt ja saattoliikenteen. Käytävien minimileveys on 1800 mm.

Yleiset tilat

Hakijan toimittamassa luonnossuunnitelmassa on esitetty mahdollinen saunatila puku- ja pesutiloineen jokaiseen kerrokseen. On myös esitetty ratkaisu, jossa jokaisella kotiryhmällä on oma laajahko parvekkeensa. Näkymät asuntoihin voidaan mahdollisesti estää kaihtimin tai muokkaamalla parvekkeita. Suunnitelma tarkentuu mahdollisessa jatkosuunnittelussa.

Päätöksen perustelut

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Poikkeaminen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta voidaan sallia palveluasumiseen siten, että enintään 55 % tontille osoitetusta rakennusoikeudesta toteutuu palveluasumisen tiloina ja loput 45 % rakennusoikeudesta voivat toteutua hotelli- ja loma-asuntotoiminnan tiloina. Näin kaavan tavoite hotellitoiminnan laajenemisesta ja turvaamisesta toteutuu kahden eri rakennushankkeen yhdistämisestä saatavien synergiahyötyjen avulla. Poikkeamisesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia kaavan tavoitteisiin nähden.

Lomahotelli- ja hoivakotisuunnitelma noudattaa massoittelultaan asemakaavamuutoksen pohjana ollutta viitesuunnitelmaa. Terassoitu rakennus sopeutuu ympäristön rakennuksiin niin mittakaavallisesti kuin materiaaleiltaankin. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin muurattuja ja alueen hengen mukaisia. Julkisivujen väritys noudattelee suojellun rakennuksen värimaailmaa. Poikkeamisen ehdoissa on ohjattu jatkosuunnittelussa lisäämään uudisrakennuksen suunnitelmiin vaakasuuntaisuutta aukotuksen, parvekkeiden, julkisivumateriaalien ja/tai niiden keskinäisen suhteen suunnittelulla, jotta rakennus saadaan sovitettua Rantapuiston suojeltuun kokonaisuuteen ja noudatettua voimassa olevan asemakaavan kaupunkikuvallisia määräyksiä.

Poikkeaminen parvekkeiden ulokkeellisuutta koskevasta määräyksestä voidaan sallia, koska ratkaisun voidaan katsoa soveltuvan hakijan alustavissa suunnitelmissa esittämään rakennustyyliin ja on asemakaavan hengen mukainen. Esitetyn poikkeamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä ja soveltuu näin rakennuksen arkkitehtuuriin. Parvekkeiden syvyys on perusteltu lomahuoneistojen toiminnallisuuden ja viihtyvyyden kannalta.

Poikkeaminen asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta voidaan hyväksyä, koska ratkaisu edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä, ja poikkeamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Rakennuksen hotelli- ja hoivahuoneiden mitoitus ja poistumistiejärjestelyt edellyttävät, että asemakaavassa esitetystä rakennuksen porrastuksesta hieman poiketaan.

Poikkeaminen kerrosalasta ilmanvaihtokonehuoneiden ja teknisten tilojen osalta voidaan hyväksyä siten, että rakennettavaksi sallittu kerrosala saa ylittyä näiden tilojen osalta. Ulkoseinän paksuuden ylitykset (yli 250 mm) ja tekniset tilat huomioidaan Rakentamislain 9 §:n mukaisesti. Ilmanvaihtokonehuoneet ja tekniset tilat ovat välttämättömiä rakennuksen toiminnalle ja turvallisuudelle. Poikkeaman kaupunkikuvallinen vaikutus on vähäinen ja hyväksyttävissä.

Poikkeaminen pysäköintipaikan (p) rajoista voidaan hyväksyä. Asemakaavan pysäköintitasku on liian ahdas toteutettavaksi. Pysäköintialueen sijoittelu on suunniteltu siten, että säästetään kaupunkikuvallisesti merkittävä puusto ja mahdollisimman suuri osa luonnosta. Ratkaisu parantaa liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.

Poikkeamisia puolletaan seuraavin ehdoin siten, että uudisrakennuksen suunnitelmiin tulee lisätä vaakasuuntaisuutta aukotuksen, parvekkeiden, julkisivumateriaalien ja/tai niiden keskinäisen suhteen suunnittelulla, jotta rakennus saadaan sovitettua Rantapuiston suojeltuun kokonaisuuteen ja noudatettua voimassa olevan asemakaavan kaupunkikuvallisia määräyksiä.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §

Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Päätös tullut nähtäväksi 17.02.2026

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 20 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
  • muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (pro-sessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 20 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Päättäjä

Nimi
Rikhard Manninen

Titteli
Maankäyttöjohtaja

Lisätietojen antaja

Nimi
Johanna Coniglio

Titteli
Arkkitehti