Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10649 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12811 siten, että poiketaan

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa.

Hakija

Helen Oy

Rakennuspaikka

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10649 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa lämpövaraston rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12811 siten, että poiketaan

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kaukolämpövarasto mahdollistaa joustavamman energiantuotannon, vastaa kulutuksen vaihteluihin ja samalla lisää hiilineutraalin energiajärjestelmän huoltovarmuutta. Jotta voidaan varmistaa energianhuollon huoltovarmuus ja riittävä kapasiteetti, kaukolämpövarastojen korkeuden tulee olla noin 40 metriä. Korkeuden lisäys on välttämätön, jotta paineettomien pintasäiliöiden energiasisällöllä kyetään takaamaan riittävä energian purkuaika korkean energiankysynnän hetkiin. Hajautettu ja polttoon tukeutumaton tuotanto ja tuotannon moninaistuminen sekä varastointitarpeen lisääntyminen edellyttävät yhdyskuntateknisten korttelialueiden toteuttamista tarkoituksenmukaisesti, tukien samalla tontin tarkoituksenmukaista ja toiminnallista käyttöä kaavan mukaiseen toimintaan. Poikkeaminen tukee asemakaavan toteuttamisen edellytyksiä asemakaavan laadinnan jälkeen. Tälläkin hetkellä tontilla on korkea piippu, joten poikkeamisen aiheuttamaa muutosta maisemakuvassa ei voida pitää merkittävänä.

Hakijan mukaan poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Suunniteltu rakentaminen on kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista, eikä rakentaminen johda sellaisiin vaikutuksiin, joka aiheuttaisi haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hakijan mukaan poikkeaminen kohdistuu alueelle, jonne ei ole osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa luonnon arvokohteita, joten poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei myöskään vaikeuta rakennetun ympäristön tavoitteiden saavuttamista, eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Hakija perustelee vihertehokkuusluvusta poikkeamista sillä, että Energiakorttelin nyt rakennettavan osan (kattilarakennus ja kaukolämpöakut) vihertehokkuusluvuksi muodostuu 0,22. Energiakorttelin tontinkäyttösuunnitelman yhteydessä on tutkittu koko korttelin hulevesi- ja viherkerroinproblematiikkaa. Kortteli rakentuu useassa vaiheessa pitkän ajan kuluessa ja tässä hankkeessa ei ole mahdollista saavuttaa yleistä viherkertoimen tavoitetta, kun kerroin lasketaan koko korttelin pinta-alan perusteella. Maanalaiset ja maanpäälliset verkostot, rakennukset ja raskaan liikenteen ajoreitit poissulkevat suurijuuristen puiden istuttamisen. Istutuslaatikoita on esitetty kattilarakennuksen ja akkujen tuntumaan, osana aitarakennelmaa, jotka tulee voida purkaa tai siirtää. Kattilarakennukseen osoitetaan viherkatto. Kattilarakennus rakentuu ensimmäiseksi, mutta ennen kuin se valmistuu, käynnistyy hankkeeseen liittyvä kaukolämpöakkujen rakentaminen. Kattilarakennushankkeen pihasuunnitelmassa on esitetty väliaikainen lopputilanne, jossa ovat kattilarakennus ja akut rakennettu. Mutta jossain vaiheessa, ennen kuin akut ovat valmiina, on mahdollisesti käynnistynyt korttelin öljysäiliörakennuksen rakentaminen, joten siltä osin pihasuunnitelma ei ole lopullinen toteutuva.

Hakijan mukaan poikkeamisen erityiset syyt ovat yhdyskuntateknisen huollon ja lämmöntuotannon toimintaedellytysten varmistaminen, huoltovarmuuden lisääminen ja ilmastotavoitteiden edistäminen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 30.8.2023 hyväksytty asemakaava nro 12811. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon rakennusten korttelialueeksi (ET-1). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta ja toimintoja, jotka aiheuttavat ympäristöhäiriöitä. Asemakaavassa rakennuspaikalle on osoitettu rakennuksen vesikaton ylin sallittu korkeusasema (+30.00).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Nykytilanteessa rakennuspaikka sijaitsee Sörnäisten rantatien varrella, Helen Oy:n entisen hiilivoimalan läheisyydessä. Hanasaaren hiilivoimala suljettiin vuonna 2023, ja Helen luopuu suurimmasta osasta nykyisestä voimalaitosalueesta. Alueen painopiste on siirtynyt energiantuotannosta kulttuuritoimintoihin erityisesti Suvilahden tapahtuma-alueella, mutta alue jää kuitenkin kantakaupungin merkittäväksi energiatuotannon ja sähkönsiirron alueeksi Salmisaaren voimalaitoksen rinnalle.

Hanasaaren alue on yksi uuden kaupunkistrategian (2025-2029 Helsinki josta voimme olla ylpeitä) painopistealueista. Aluetta kehitetään kansainvälisen idea- ja toteutuskilpailun kautta.

Hanasaaren vanhan voimalaitoksen ja sen ympäröivän alueen kehittäminen antavat mahdollisuuden luoda arkkitehtonisesti kunnianhimoisen, kansainvälisesti kiinnostavan, monipuolisen ja yhteisöllisen kokonaisuuden, joka kunnioittaa alueen rikasta historiaa samalla, kun se vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (2.12.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo) ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta (Pelastuslaitos).

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (4.12.2025) seuraavaa. Rakennuspaikka sijoittuu Hanasaaren Energiakortteliin. Korttelin muodostuminen perustuu Sörnäistenrannan osayleiskaavan v. 2006, joka on määrittänyt Hanasaaren alueen toiminnallisen vyöhykejaon. Osayleiskaavassa 2006 määritelty Energiakortteli käsittää Helenin voimalatontin, Hanasaari B-voimalan tontin ja laajat osat Suvilahden kaasuvoimalaitoksen nykyistä tapahtumakenttää. Alueen kehitys on kuitenkin edennyt merkittävästi osayleiskaavan tavoitteista eroavasti. Alueen kehityksessä ovat painottuneet kulttuuritoiminnot Suvilahdessa ja sen tapahtumakentällä, ja tämän suuntaisesti myös Hanasaari B-voimalan jatkokäyttöä tutkitaan. Kehitys on muuttanut alueen kaupunkikuvallista merkitystä kokonaisvaltaisesti.

Esitettyjen kaukolämpövarastojen korkeus on poikkeuksellisen mittava, lähes Hanasaari B-voimalaitoksen korkeimman Kattilahallin massaan kurottuvia, ja ne sijoittuvat kaupunkikuvallisesti huomattavan näkyvään sijaintiin. Hakemuksessa esitetyllä paikalla uudet korkeat kaukolämpövarastot peittävät taakseen Hanasaari B-voimalan hahmon pääkatselusuunnasta Sörnäisten rantatieltä tarkasteltuna.

Hanke sijoittuu tontille, jonka läheisyydessä on suojelukohteita ja -alueita, hakemusta tulee näitä osin tarkentaa. Tontin pohjoispuoli rajautuu Suvilahden kulttuurikeskuksen alueeseen, joka on arvotettu RKY 2009 kohteeksi. Hankkeen itäpuolella sijaitsee Hanasaaren B-voimalaitos, jonka säilyttämistä ja suojelua valmistellaan alkuperäisen käytön lakattua. Poikkeamispäätöshakemuksen hankkeella on merkittäviä vaikutuksia erityisesti Hanasaari B-voimalan kaupunkikuvalliseen asemaan ja mahdollisesti tulevaan julkiseen käyttöön. Energiakorttelin hankkeessa ei ole kaupunginmuseon arvion mukaan huomioitu vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja historiallisesti arvokkaaseen rakennusperintöön, mistä kaupunginmuseo esittää huolensa.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta lausuttavaa poikkeamispäätöshakemuksesta.

Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa Parrukatu 2:n varsinaisessa poikkeamisasiassa (asemakaavasta poikkeaminen). Pelastusviranomaisen puolesta asemakaavasta poikkeamiselle ei ole estettä. Kattilarakennuksen viherkaton vaatimus on sama kuin paloturvallisuussuunnitelmassa esitetty vesikatteen vaatimus Broof(t2).

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Vastine

Hakijalle on annettu 18.12.2025 tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija on antanut vastineen 15.1.2026. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että Helsingin energiajärjestelmän kehittäminen kohti Helen Oy:n strategisia tavoitteita edellyttää hiilineutraalin energiantuotannon lisäämisen lisäksi joustokyvyn kasvattamista. Joustokyvyn kasvattamista on Helenin toimesta toteutettu laajasti erilaisiin varastointiratkaisuihin Helsingin alueella, mutta energiakapasiteetin kasvattamistarve on edelleen olemassa.

Hanasaaren alueen sijainti on energiantuotannon, varastoinnin ja jakelun osalta keskeinen mm. johtuen kulutuksen painottumisesta kantakaupungin alueelle. Näistä syistä uusien kaukolämpövarastojen sijaintivalinta on kohdistunut Hanasaaren Energiakortteliin, siitäkin huolimatta, että Helen Oy tunnistaa alueen kaupunkikuvalliset kysymykset.

Kaupunginmuseon lausunnossa oli huomioitu, että Hanasaaren Energiakorttelin kaava-alue perustuu Sörnäistenrannan osayleiskaavaan, missä Energiakortteli on vuonna 2006 määritelty huomattavasti nykyistä laajemmalle alueelle. Alueen nykykehitys on edennyt suuntaan, missä Energiakorttelin lainvoimainen kaava-alue on osayleiskaavan tarkoitusta pienempi. Alueen kehityssuunnasta riippumatta on todettava, että alueen merkitys Helen Oy:n energiajärjestelmälle on edelleen keskeinen.

Energiakortteliin suunnitellut kaukolämpövarastot ovat olleet hankkeen arkkitehti-, maankäyttö- ja liikennejärjestelysuunnittelussa hyvin keskeisessä osassa. Lisäksi kaukolämpövarastojen sijaintia ja säiliöiden dimensioita on tarkasteltu osana korttelialueen pidemmän tähtäimen kehitystyötä.

Kaukolämpövarastojen sijainnin konseptoinnissa sekä tarkemmassa suunnittelussa on ollut taustalla korttelialueen tehokas maankäyttö, prosessitekninen toiminnan optimointi sekä kaupunkikuvalliset kysymykset. Kaukolämpövarastojen sijainnille olennaisia vaikuttavia tekijöitä on ollut vaatimus sähkökattilalaitoksen fyysisestä läheisyydestä, tilavaraukset tuleville rakenteille korttelialueella sekä alueen liikennejärjestelyjen varmistamisesta.

Kaupunginmuseon lausunnossa on tuotu esiin, että kaukolämpövarastojen sijoittuminen voimalaitoksen eteen pääkatselusuunnasta (Sörnäisten rantatie) katsottuna osoittaa, että kulttuuriympäristöllistä tarkastelua ei ole toteutettu. Hankkeessa on pyritty huomioimaan olemassa olevat rakenteet ja muodostaa hankkeessa toteutettavasta kokonaisuudesta mahdollisimman saumaton osa nykyistä ympäristöä.

Suunnitellut kaukolämpövarastot ovat dimensioidensa puolesta hyvin vastaavia kuin käytöstä poistetun voimalaitoksen puretut rikinputsauslaitoksen säiliöt, jotka ovat sijoittuneet laitoksen meren puolisella seinustalla. Kaukolämpövarastojen korkeuden määrittelyssä on pyritty myös varmistamaan, että riittävä energian varastointikapasiteetti saavutetaan, mutta kuitenkin siten, että kaukolämpövarastojen räystäskorkeus ei saavuta voimalaitoksen päärakennusmassan korkeutta, täten muodostaen portaittaisesti nousevan rakennusmassakokonaisuuden pääkatselusuunnasta katsottuna.

Hankkeen arkkitehtuuristen valintojen perusteena on ollut kunnioittaa ympäröivää kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä niin väri- kuin myös materiaalivalinnoilla. Kaukolämpövarastojen arkkitehtuurisessa suunnittelussa on myös tunnistettu säiliöiden suuri koko, mitä on pyritty soveltumaan ympäristöön pehmentävillä suunnitteluratkaisuilla, kuten kaksoisjulkisivulla, yläosan materiaalin eriyttämisellä sekä kulmien pehmentämisellä lähellä räystäskorkeutta.

Alueen asemakaavan kaavamääräyksissä on todettu alueen sijaitsevan Suvilahden valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) läheisyydessä, mutta kaava ei sisällä tarkempia arvojen huomioimista koskevia kaavamääräyksiä. Kaavaselostuksessa todetaan, että ”Kaava-alueen kaupunkikuvallisesti keskeinen asema on jo pyritty huomioimaan rakennusten julkisivumateriaaleja sekä kortteliin liittyvien katutilojen suunnitteluun liittyvillä määräyksillä. Määräyksillä kuten ”Rakennusten pääasiallinen materiaali tulee olla tummasävyinen punatiili tai metalli”, ja ”Katualueen ja rakennusten välinen tontin osa tulee rakentaa korkealaatuisin materiaalein” pyritään liittämään kortteli osaksi nykyisten energiakorttelissa sijaitsevien rakennusten materiaalimaailmaa ja ohjata rakentamisessa arkkitehtonisesti laadukkaaseen ratkaisuun Suvilahden RKY-alue huomioon ottaen.” Hankkeen ja korttelin suunnittelussa on noudatettu juuri näitä lähtökohtia. Kaavaselostuksen mukaan kaavan lähtökohtana on ollut kaupunkikuvallisten arvojen huomioon ottaminen rakennusten julkisivumateriaalien kautta, ei esimerkiksi kaavassa sallittavan korkeuden tai massoittelun kautta.

Helen katsoo, että vaikutukset Hanasaari B -voimalan kaupunkikuvalliseen asemaan ovat rajattuja, eivätkä estä tulevia käyttötarkoituksia tai mahdollista suojelua, eikä muuta voimalarakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Hanasaari B-voimalaitos on massaltaan ja korkeudeltaan edelleen alueen hallitseva elementti.

Helen katsoo, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle tai vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se tukee yhdyskuntateknisen huollon järjestämistä ja energiajärjestelmän kehittämistä sekä edistää Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hanke sijoittuu asemakaavassa osoitetulle yhdyskuntateknisen huollon rakennusten korttelialueelle (ET-1). Kaukolämpövarasto on kaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen ja edistää alueen energiahuollon toimivuutta. Hanasaaren Energiakorttelin alueelle sijoittuva hanke on keskeinen osa Helen Oy:n strategiaa kohti hiilineutraalia ja joustavaa energiajärjestelmää.

Rakennuksen vesikaton ylimmän sallitun korkeusaseman nostaminen asemakaavassa osoitetusta tasosta +30.00 tasoon +43.00 metriä on perusteltua. Hakijan esittämien selvitysten mukaan korkeuden kasvattaminen on välttämätöntä riittävän energiavarastointikapasiteetin saavuttamiseksi. Varastojen mitoitus perustuu energiantuotannon ja -kulutuksen tasapainottamiseen sekä huoltovarmuuden turvaamiseen erityisesti kulutushuippujen aikana. Rakennuspaikan rajallinen pinta-ala ja sen keskeinen sijainti energiaverkostojen solmukohdassa edellyttävät tilankäytön optimointia myös pystysuunnassa.

Hakija on esittänyt suunnitteluratkaisuja, joilla on pyritty minimoimaan korkeuden kasvattamisen vaikutukset kaupunkikuvaan. Kaukolämpövarastojen julkisivujen arkkitehtuurissa on hyödynnetty läpikuultavia rakenteita ja vaipan korkeuden porrastamista, minkä lisäksi julkisivumateriaaleiksi on valittu ympäristöön soveltuvia, teollista muotokieltä tukevia materiaaleja. Rakennusmassojen sijoittelu on suunniteltu siten, että ne muodostavat visuaalisesti johdonmukaisen kokonaisuuden olemassa olevan voimalaitosrakennuksen ja uuden sähkökattilalaitoksen kanssa.

Kaupunginmuseon lausunnossa esiin nostetut kaupunkikuvalliset ja kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat on otettu huomioon asettamalla poikkeamiselle ehto, jonka mukaan rakennus tulee toteuttaa korkealaatuisin, ympäristöön soveltuvin materiaalein ja yläosaltaan vaaleasävyisenä. Näin varmistetaan, että hanke sopeutuu ympäristöönsä eikä heikennä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja.

Vihertehokkuusluvusta poikkeaminen on perusteltua, koska kortteli rakentuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa, eikä viherkertoimen tavoitetasoa (0,5) ole mahdollista saavuttaa nykyisessä toteutusvaiheessa. Korttelin nykyinen käyttö yhdyskuntateknisen huollon alueena, jossa sijaitsee merkittäviä energiainfrastruktuurin osia rajoittaa viherpintojen toteuttamismahdollisuuksia. Hankkeessa on kuitenkin esitetty viherkattoja ja siirrettäviä istutusratkaisuja, jotka tukevat vihertehokkuuden tavoitteita. Poikkeaminen ei vaikeuta asemakaavan toteutumista, eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia tai heikennä lähialueen olosuhteita.

Poikkeamisen erityisenä syynä on rakennuspaikan tarkoituksenmukainen käyttö yhdyskuntateknisen huollon alueena, energiajärjestelmän toimintaedellytysten turvaaminen, energiahuollon huoltovarmuuden parantaminen sekä kaupungin ilmastotavoitteiden edistäminen. Hanke on osa Helen Oy:n strategista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on siirtyminen kohti hiilineutraalia ja joustavaa energiajärjestelmää.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §

Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.