Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Kiinteistö Oy Helsingin Jarrutie 12 tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy Helsingin Jarrutie 12, Mikonkatu 8 A 156 c/o Tilitoimisto Päätili Oy

Y-tunnus: 2533452-5

Yhteyshenkilö: Antti Vesterinen, 044 040 6567, antti@vespro.fi

Puhdistettavan alueen tiedot

Alue sijaitsee Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä), Tattarisuon alueella, osoitteessa Jarrutie 12.

Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja se on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Jarrutie 12:lle, joka on edelleen vuokrannut sen Scandic Supply Oy:lle. Tontilla on kolme rakennusta, joista Jarrutien puoleisessa rakennuksessa on toimisto- ja sosiaalitiloja.

Keskimmäisessä rakennuksessa toimii siellä muovikasseja valmistava Adeissa Oy, lisäksi rakennuksessa on yksi nosturipaikka, joka on Scandic Supply Oy:n hallinnassa. Perimmäisessä rakennuksessa on iso autokorjaamohalli, jossa olevia nosturipaikkoja Scandic Supply Oy vuokraa kevytyrittäjille autonhuoltotoimintaan. Kiinteistöä ympäröi muu teollisuusalue idässä, lännessä ja pohjoisessa. Etelässä tontti rajautuu puistoalueeseen (kiinteistö 91-41-9903-26), josta osa on arvioitu puhdistusalueeksi.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille 12.1.2026.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

-    Kaavakartta
-    Maaperän haitta-ainetutkimus, Jarrutie 12, Helsinki, 22.10.2025, Mitta Oy
-    Kunnostussuunnitelma, Jarrutie 12, Helsinki, 12.12.2025
-    Rajanaapurien yhteystiedot
-    Tarkastus kiinteistöllä Jarrutie 12, Tarkastuspöytäkirja, 91-2025-680, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö 16.9.2025

Ilmoitusta on täydennetty seuraavilla asiakirjoilla: 
-    16.1.2026, Täydennys, Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Jarrutie 12, Dnro: HEL 2026-000582
-    4.2.2026, Täydennys, Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Jarrutie 12, Dnro: HEL 2026-000582
-    5.2.2026, Täydennys, Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Jarrutie 12, Dnro: HEL 2026-000582

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Tattarisuon alueella on tehty useita pilaantuneen maaperän puhdistuksia viime vuosina. Ilmoituksen kohteena olevalla kiinteistöllä ei ole aiemmin puhdistettu maaperää, eikä siihen kohdistu muita päätöksiä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohdekiinteistö sijaitsee Helsingissä, Tattarisuon teollisuusalueella, kiinteistörekisteritunnus: 91-41-1-5. Pilaantunutta maa-ainesta on todettu kiinteistöllä sijaitsevan teollisuushallin lännen puoleiselle piha-alueelle, lähelle tontin etelärajaa. Ilmoituksen täydennyksessä osan kiinteistöä 91-41-9903-26 on arvioitu sisältyvän kunnostusalueeseen. Puhdistettavan alueen ilmoitettu sijainti on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Puhdistettavan alueen sijainti kiinteistöillä 91-41-1-5 ja 91-41-9903-26.

Tutkimuksessa ei ilmoituksen mukaan saatu viitteitä, että pilaantuneisuus olisi levinnyt puiston (91–41–9903–26) puolelle. Täydennyksessä on kuitenkin todettu, että jos ennakkotutkimuksesta huolimatta pilaantuneisuutta havaitaan puiston puolelta, poistetaan puiston puolelta maaperästä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet niiden haitta-aineiden osalta, jotka ovat peräisin kiinteistöltä 91-41-1-5.

Ennen teollisuushallin rakentamista vuonna 1974 alue on ollut luonnontilaista suota ja metsää.

Alue sijaitsee asemakaava-alueella ja sen voimassa oleva kaavamerkintä on T, (teollisuusalue).

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kiinteistön aikaisemmat vuokralaiset ovat jättäneet tontin perälle kemikaali- ja jäteastioita, joista on valunut jäteöljyä pihalle. Säilytysastiat ovat osittain olleet ulkona, suojaamattomassa tilassa.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu vesipinta luonnollisen savikerroksen päällä noin 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tutkimusalueesta noin 300 metriä itään on Tattarisuon I-luokan pohjavesialue. Lähin pintavesialue on noin 40 metrin etäisyydellä etelässä oleva Longinoja.

Kuvailu maaperästä

Maan pinnan taso on noin +16…+17 m mpy välillä. Teollisuushallin pihalla täyttöhiekkaa ja soraa sisältävää maata noin 1–2 metrin syvyyteen saakka. Täytön alla on savinen maakerros. Kalliopintaa ei tutkimuksessa havaittu. Piha-alue on asfaltoitu.

Puiston puolella olevassa pisteessä 103 havaittiin täyttöhiekkaa pintakerroksessa, mahdollisesti vanha tien pohja tai vuonna 2010 rakennetun kävelytien rakennusaikaisia jäänteitä. Muutoin puistossa on savikerros heti pinnasta alkaen.

Haitta-aineita koskevat tiedot

Kiinteistöllä on tehty maaperätutkimus 9.10.2025. Korjaamohallin piha-alueelta otettiin kairakoneella kolmesta tutkimuspisteestä ja puiston puolelta (kiinteistö 91-41-9903-26) yhdestä näytepisteestä maanäytteitä yhteensä 16 kpl (kuva 2). Näytteitä arvioitiin näytteenoton yhteydessä aistinvaraisesti. Yhteensä 4 näytettä toimitettiin
laboratorioanalyysiin. Näytteistä määritettiin öljyhiilivetyjen C10–C40, metallien, PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ALS Finland Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa.

Kuva 2. Tutkimuspisteiden sijainti.

Tutkimuksessa kiinteistöllä todettiin kahdessa tontin eteläreunan näytepisteessä bentseeniä sekä öljyhiilivetyjä C10-C21 ja C21-C40 VNa:n 214/2007 alemman ja ylemmän ohjearvon välisinä pitoisuuksina. Toisessa edellä mainituista näytepisteistä todettiin lisäksi öljyhiilivetyjä C21-C40 VNa:n 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 kynnysarvot.

Tutkimuksen perusteella pilaantuneisuus näyttää rajoittuvan tontin rajalle, noin 1 x 6 metrin laajuiselle alueelle. Pilaantuneisuus sijaitsee täyttösoraa/hiekkaa sisältävässä maakerroksessa, 0-1,0 metrin syvyydellä. Karkeasti arvioiden pilaantunutta täyttöä on siten
alueella 6 m3 (10–12 tonnia). Laskennalliseksi öljyn määräksi on esitetty ilmoituksessa 30 kg.

Massamääräarvio on alustava ja perustuu tutkimuspisteistä saatuihin havaintoihin. Todellinen pilaantuneen maan määrä varmistuu maaperän kunnostuksen aikana ja se voi olla arviota suurempi tai pienempi.

Tutkimuksessa ilmeni, että pilaantuma on tontin soraisessa täyttömaassa.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Maaperän pilaantumisen arvioinnin perustana on valtioneuvoston asetus 214/2007. Asetuksen liitteessä on lueteltu maaperän haitallisille aineille kynnys- ja ohjearvot. Jos maaperän haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvot, käynnistyy arviointitarve. Ylempää ohjearvoa käytetään arvioinnin apuna teollisuus-, varasto-, liikenne- ym. vastaavilla alueilla. Alempaa ohjearvoa käytetään vastaavasti muilla alueilla, kuten asuinalueilla.

Riskien tunnistamisessa kriittiseksi haitta-aineeksi luokitellaan kohteesta havaittu, pitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävä, raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuus.

Pilaantunut alue sijaitsee teollisuuskäyttöön kaavoitetulla alueella (ei harjoiteta kasvien viljelyä eikä aluetta käytetä vedenhankintaan).

Kohteessa todettujen haitta-aineiden kulkeutumis- ja altistumisreittejä on havainnollistettu ilmoituksen liitteenä olevassa tutkimusraportissa kuvalla (kuva 3).

Kuva 3. Tutkimusraportissa esitetty käsitteellinen malli, johon on merkitty tunnistettujen kulkeutumis- ja altistumisreittien perusteella rajatut arviointialueet.

Havaituille haitta-aineille altistuminen on nykytilassa mahdollista, koska havaitut pitoisuudet sijaitsevat pintamaassa.

Raskaat öljyhiilivedyt (moottoriöljy) eivät käytännössä juuri kulkeudu maaperässä. Keskitisleet (polttoöljy/diesel) voivat haihtua heikosti ja kulkeutua hiekkaa ja soraa sisältävässä maaperässä. Poissuljettuja tai hyvin epätodennäköisiä kulkeutumisreittejä ovat kulkeutuminen talousveteen (ei talousvesikaivoja) tai ravintokasveihin. Keskitisleiden kulkeutuminen täyttömaassa on mahdollista.

Terveysriskin arviointi rajataan niihin aineisiin, joille altistuminen kohteessa on käsitteellisen mallin tai kulkeutumisriskin arvioinnin mukaan mahdollista. Altistumisreitin perusteella, ihokontaktin tai maa-aineksen pölyämisen kautta tapahtuva altistuminen aiheuttaa suurimman terveysriskin ihmisillä nykytilanteessa tai mahdollisen
maaperän kunnostuksen aikana. Käyttämällä asianmukaisia suojaimia
kunnostustöiden aikana terveysriski arvioidaan vähäiseksi tai satunnaiseksi. Ihmisten altistumisen ihokontaktin tai maa-aineksen pölyämisen kautta olevan nykytilassa mahdollista.

Eläinten ja maaperän eliöstön altistumisen pilaantuneessa kerroksessa oleville haitta-aineille todetaan riskinarviossa olevan todennäköistä. Kohteessa arvioidaan maaperäeliöstölle aiheutuvan suurin ekologinen riski ravinnon kautta tapahtuvasta altistumisesta haitta-aineille.

Pohja- tai pintaveden pilaantumisriskien todetaan olevan mahdollinen, jos öljyhiilivetyjen keskitisleitä kulkeutuu maaperässä olevaan (orsi)vesipintaan tai lähistön ojaan.

Riskinarvion johtopäätöksenä esitetään, että pilaantunut täyttömaakerros tulee poistaa, koska riski pilaantuneisuuden leviämiselle pitemmällä aikavälillä puiston puolelle on olemassa.

Kiinteistön 91-41-9903-26 osalta on ilmoituksessa todettu, että jos pilaantuneisuutta ennakkotutkimuksesta huolimatta havaitaan puiston puolella, poistetaan puiston puolelta maaperästä kynnysarvot ylittävät
pitoisuudet niiden haitta-aineiden osalta, jotka ovat peräisin kiinteistöltä 91-41-1-5, jolloin tarvetta pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnille ei enää ole.

Puhdistusmenetelmä, niiden valintaperusteet ja työn toteutus

Pilaantuneen maaperän puhdistus toteutetaan massanvaihdolla. Maaperästä poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot tai selvästi havaittava öljyn haju. Tavoitteena on, että alueelle ei jää pilaantuneita massoja, jolloin jatkotarkkailulle ei jää tarvetta. Työtä valvoo sertifioitu ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa pilaantuneilla alueilla tehtäviä kaivuja. Valvojan tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja -havainnot, poistettavan maa-aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aikana ilmenee puhdistussuunnitelman muutostarpeita.

Kaivetut maa-ainekset lajitellaan niiden pilaantuneisuuden ja mahdollisen jätteellisyyden perusteella valvojan ohjeiden mukaisesti seuraavasti:

-    kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines (pitoisuus kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä), 
-    alemman ohjearvon ylittävä maa-aines ja 
-    ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines.

Poistettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla (yksi kappale vastaanottopaikkaan, yksi kuljettajalle ja yksi ympäristötekniselle valvojalle). Vaihtoehtoisesti käytetään sähköistä siirtokirjaa. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään puhdistuksen loppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja tai tilaaja säilyttää asiakirjoja kolme vuotta työn päättymisestä.

Välivarastointia ei tehdä tontin ahtauden vuoksi, vaan pilaantuneet maat kuormataan saman tien vietäväksi pois kiinteistöltä.

Jätteellisiä maa-aineksia ei lähtökohtaisesti seulota kohteessa, vaan ne toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteellisenä maa-aineksena. Maa-aineksen seassa helposti eroteltavissa olevat puujätteet, kuten parrut tai tiili/betonijäte käsitellään omana loppusijoitettavana tuotteena.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan tarvittaessa hyötykäyttää kiinteistön rakennusalueella täytöissä. Hyödynnettävien maa-ainesten tulee olla rakennusteknisesti täyttöön soveltuvia eikä niissä saa esiintyä jätteitä tai haitta-aineiden hajua. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei sijoiteta pintamaahan (0–0,5 m). Hyötykäytettävistä maa-aineksista analysoidaan laboratoriossa kohteessa todetut haitta-aineet.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä, otetaan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään maaperässä todetut haitta-aineet.

Mahdollinen kaivantovesi poistetaan imuautolla. Mikäli kaivantoihin kertyy merkittävästi vettä, harkitaan kaivantoveden pumppaamista viemäriin öljynerottimen kautta. Vesien viemäröinnistä tehdään sopimus HSY Veden kanssa ja viemäröinnissä noudatetaan saatuja ohjeita.

Vesiä ei johdeta maastoon ilman valvovan ympäristöviranomaisen lupaa. Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen maastoon johtamista.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivupohjasta ja seinämistä otetuista näytteistä tutkitaan öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksia tarvittaessa PetroFlag-kenttämittarilla. Puhdistuksen lopputulos varmennetaan jokaisen kaivannon seinämistä ja pohjasta otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä. Vähintään noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä ja kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset öljyhiilivedyt (C10-C40). Mikäli kaivun aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, analysoidaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteistä niiltä alueilta, joilla ko. haitta-aineita todettiin.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta  

Kunnostettava kiinteistö on aidattu kauttaaltaan, jolloin sivullisia ei pääse työmaa-alueelle. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei leviä työmaan ulkopuolelle. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Pölyämisen estämiseksi kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai ne peitetään. Voimakkaan tuulen ja sateen aikana työ keskeytetään tarvittaessa.

Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita, joita ovat turvaliivi/heijastava suojavaatetus, kypärä, suojalasit, työkäsineet, turvakengät sekä tarvittaessa hengityssuojaimet. Työjalkineet puhdistetaan tai vaihdetaan poistuttaessa kaivualueelta. Työn aikana kiinnitetään huomiota myös henkilökohtaiseen hygieniaan. Kädet pestään aina ennen lounas- ja kahvitaukoja. Syöminen on sallittua vain kunnostusalueen ulkopuolella.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Massamäärän huomattavasta kasvusta ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle. Varmistetaan käsittelylaitosten tai sijoituspaikkojen kapasiteetti etukäteen massamäärän ylitysten varalta. Työ voi kestää arvioitua kauemmin, jolloin henkilöstöresurssin tarve on suunniteltua laajempi. Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan havainnoista puhdistuksesta vastaavalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle. Työtä jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Mikäli alueen ulkopuolisia vesiä valuu kaivantoon, hallitaan vesitilannetta erilaisin kuivatusjärjestelyin ja ojituksin. Mikäli alueen maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja, niistä otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Havainnoista ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Ylimääräinen puhdistustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi

Kaivutöiden aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus valvovalle ympäristöviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa kerrotaan työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot. Mikäli puhdistussuunnitelmassa, puhdistuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy työn aikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja puhdistuksesta vastaavaan.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutyön aikana työmaapäiväkirjaa, johon merkitään vähintään:

-    tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka ja toimitusajankohta), 
-    tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset), 
-    tiedot jäännöspitoisuuksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset), 
-    tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä kynnysarvomaista (pitoisuudet, hyötykäyttöalueiden sijainnit), 
-    tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka), 
-    rakennetut huomio- ja eristerakenteet (sijainti, materiaali, rakentamisajankohta, valokuva), 
-    havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla puhdistuksen aikana. Puhdistustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, jonka työstä vastaava toimittaa hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle.

Loppuraportissa esitetään mm.:

-    kaivutyön toteutus ja aikataulu, 
-    kaivantojen sijainnit ja syvyydet, 
-    tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, 
-    kaivutöiden aikainen näytteenotto ja analyysitulokset, 
-    jäännöspitoisuudet, 
-    asennetut huomio- ja eristerakenteet, 
-    tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet) sekä 
-    vesienkäsittely

Maaperästä poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot tai selvästi havaittava öljyn haju. Tavoitteena on, että alueelle ei jää pilaantuneita massoja, jolloin jatkotarkkailulle ei jää tarvetta.

Puhdistamisen aikatauluksi on ilmoitettu tammi-helmikuu 2026.

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö sekä Helsingin poliisilaitos teki kiinteistölle yhteistarkastuksen 12.9.2025.

Tarkastuksesta laadittu seuraava asiakirja, joka on toimitettu asianosaisille:

Tarkastus kiinteistöllä Jarrutie 12, Tarkastuspöytäkirja, 91-2025-680, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö 16.9.2025

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö kuuli 15.1.2026 päivätyllä kirjeellä kiinteistön omistajaa ilmoitusasiakirjoista. Ilmoituksen täydennyksenä 16.1.2026 saapuneet asiakirjat toimitettiin samana päivänä kiinteistön omistajalle. Kiinteistön omistaja toimitti vastineensa 28.1.2026:

Lausunto koskien ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta,
Jarrutie 12, HEL 2026-000582, 28.1.2026.

Vastineessa Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu ilmoittaa tutustuneensa pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaan ilmoitukseen koskien kohdetta Jarrutie 12 (tontti 41001/5) ja toteaa seuraavaa:

Vuokralaisen tulee selvittää, onko vuokra-alueen käytöstä aiheutunut
pilaantuneisuus levinnyt tontin 41001/5 eteläpuolelle kiinteistölle 91-41-
9903-26. Mikäli pilaantuneisuus jatkuu em. tontin eteläpuolella sijaitsevalle yleiselle alueelle, tulee vuokralaisen kunnostaa tontin ulkopuolinen alue siten ettei pilaantumisesta myöhemminkään voi aiheutua lisäkustannuksia alueen rakentamiselle eikä sen käytölle.

Puhdistusaluetta laajennettiin koskemaan osaa kiinteistöstä 91-41-9903-26 ilmoituksen täydennyksessä 4.2.2026. Maanomistajalle varattiin mahdollisuus täydentää 28.1.2026 antamaansa lausuntoa.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu ilmoitti 4.2.2026, ettei sillä ole täydennettävää.

Viranomaisen ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Kiinteistö Oy Helsingin Jarrutie 12 ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Jarrutie 12, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1.    Puhdistettavan kiinteistön 91-41-1-5 maaperästä on poistettava maa-aines, jossa kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Kulkeutuvia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina sisältävät maa-ainekset on poistettava siinä laajuudessa, ettei niitä voi kunnostuksen jälkeisessä tilanteessa kulkeutua kiinteistölle 91-41-9903-26 tai muille naapurikiinteistöille. Jos kiinteistön 91-41-1-5, tai sen rajanaapureina olevien teollisuuskiinteistöjen maaperään jää kiinteistön 91-41-1-5 toiminnasta peräisin olevia kulkeutuvia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee kulkeutumisriskeistä laatia selvitys, joka sisältää esityksen kulkeutumisen jälkiseurannasta. Selvitys on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle arvioitavaksi. (YSL 7, 14, 16, 17, 133, 172 §, JL 13 §, VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2.    Jos kiinteistön 91-41-9903-26 puhdistettavaksi ilmoitetulla alueella todetaan haitta-ainepitoista maa-ainesta, on kiinteistöltä ilmoituksen mukaisesti poistettava maa-aines, jossa kiinteistöltä 91-41-1-5 peräisin olevien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot. (YSL 7, 14, 16, 17, 133 §, JL 13 §, VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

3.    Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JL  5, 12, 13 §)

4.    Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (YSL 135 § NaapuruussuhdeL 17 §)

5.    Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 § YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset, puhdistustyön laadunvalvonta ja puhdistustyön lopputuloksen toteaminen

6.    Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistustyön valvonnasta ja jolla on tarvittava asiantuntemus ja kokemus pilaantuneen maaperän puhdistukseen ja puhdistustöiden valvontaan. (YSL 172 §, JL 122 §)

7.    Kiinteistön 91-41-9903-26 puhdistusalueeksi ilmoitetulta alueelta on otettava lisänäytteitä haitta-aineiden mahdollisen levinneisyyden kartoittamiseksi. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä / laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §, VNA 214/2007 2, 5 §)

8.    Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty ja maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 6, 209 §, VNA 214/2007 5 §)

9.    Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden alueiden laajuuden, kaivusyvyyksien ja kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat edustavasti selvitetty. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §, VNa 214/2007 5 §)

10.    Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä kaivantojen pohjista ja seinämistä siten, että näytteet seinämistä otetaan korkeintaan 1,0 metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6, 209 §)

11.    Mikäli kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi (ja riskien arviointi)

12.    Jos kiinteistön 91-41-1-5 puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16, 172 §)

13.    Jos kiinteistön 91-41-9903-26 puhdistetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ilmoituksesta poikkeavista eristys- ja huomiorakenteista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16, 172 §)

14.    Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida puhdistuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

15.    Ulkopuolisten pääsy puhdistusalueelle tulee estää. (JL 13 §)

16.    Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Puhdistustyön aikana on huolehdittava, ettei puhdistamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kuljetettaessa kosteita ja valuvia maamassoja tulee kuljetuskaluston olla riittävän tiiviitä, jottei kuljetuksissa pääse valumaan haitallisia aineita ympäristöön. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

17.    Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,15, 17 §)

18.    Ilmoitusalueella ei saa seuloa jätejakeita. Karkeaa erottelua, kuten välppäämällä tehtyä jätejakeiden erottelua voidaan tehdä. (JL 13 §, YSL 27 §)

19.    Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista lopulliseen vastaanottopaikkaan. (JL 12,13 §)

20.    Poistettavat haitta-ainepitoiset ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

21.    Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

22.    Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

23.    Työmaa on järjestettävä niin, että pinta/hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa ja orsi- tai pohjavedessä todetut haitta-aineet. (YSL 155 §).

24.    Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

25.    Vain tutkitusti puhtaita kaivantovesiä voidaan imeyttää pilaantumattomaan maaperään. Vesien johtamiselle tulee olla maanomistajan hyväksyntä. Johtaminen ei saa edistää haitta-aineiden kulkeutumista alueen orsi- tai pohjaveteen eikä lisätä kulkeutumista orsi- tai pohjaveden mukana. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Johtamisesta on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen vesien johtamista. Vesinäytteistä on tutkittava ennen johtamisen aloittamista niiden vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperätutkimuksissa on aiemmin todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

26.    Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massoja ei ilmoitetun mukaisesti välivarastoida alueella. (JL 13 §, YSL 7 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

27.    Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kiinteistöltä 91-41-1-5 kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti edustavin näytteenotoin kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kiinteistöllä 91-41-1-5 hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 136 §)

28.    Kiinteistöllä 91-41-9903-26 ei saa hyödyntää kaivualueella kaivettuja kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia, joissa olevat haitta-aineet ovat peräisin kiinteistöltä 91-41-1-5. (YSL 7, 16 §)

29.    Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

30.    Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei saa sijoittaa mahdolliseen orsi- tai pohjavesikerrokseen. (YSL 16, 32, 136 §, JL 5,6,8, §)

31.    Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

32.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

33.    Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

34.    Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli puhdistaminen tehdään useassa osassa, jokaisesta puhdistamisvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistamisen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Puhdistamisesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

35.    Varsinaisen puhdistamistyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

36.    Puhdistamisesta on laadittava loppuraportti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista (karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja syvyyksistä koordinaatistoon (ETRS-TM35FIN) sidotulla kartalla, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä, niiden pitoisuuksista ja käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Lausunnoissa, muistutuksissa, mielipiteissä, selityksissä ja vastineissa esitetyt seikat on otettu huomioon.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Kiinteistön 91-41-1-5 puhdistustavoitteiksi on asetettu alemmat ohjearvot, koska viranomaisen näkemyksen mukaan on olemassa riski haitta-aineiden leviämisestä maaperässä ja kulkeutumisesta naapurikiinteistöille. Tutkimuksissa ei ole tehty öljyhiilivetyjen fraktiointia, joten varovaisuusperiaatteen mukaan voidaan olettaa todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien muodostuvan kulkeutuvimmista ja ympäristölle ja terveydelle haitallisimmista fraktioista. Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Oikein suunnitellulla ja toteutetulla tarkkailulla puhdistamisen jälkeen varmistutaan riskinarvion toteutumisesta sekä siitä, ettei alueelle jäävä pilaantunut maa-aines tai orsi- ja pohjavesi aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista ilmoitusalueella eikä sen ulkopuolella.

Kiinteistön 91-41-9903-26 puhdistustavoitteiksi on asetettu kynnysarvot ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Määräyksessä on huomioitu Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 172 §:ssä ja jätelain 122 §:ssä säädetään valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeudesta tehtävänsä suorittamista varten. Määräys on annettu viranomaisvalvonnan kannalta. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Myös lain 6 §:n mukainen selvilläolovelvollisuus edellyttää, että toimijalla on riittävä osaaminen tunnistaa ja ehkäistä pilaantumisen riskit.  

Lisätutkimukset kiinteistön 91-41-9903-26 alueelta ovat tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, onko haitta-aineita levinnyt kyseessä olevalle kiinteistölle. Määräyksessä on huomioitu Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Tuloksissa esiintyvien poikkeuksien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Puhdistustyömaan rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Jätteen käsittely seulomalla on lähtökohtaisesti ympäristöluvanvaraista, joten sitä ei tule tehdä puhdistusalueella mm. sen aiheuttaman pölyämisen vuoksi.

Maa-ainesten tutkimisella varmistetaan oikea vastaanottopaikka tai hyödyntämiskohde.

Määräys on tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Tutkimalla vesinäytteistä niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina, voidaan varmistua siitä, että myös vesiliukoiset haitta-aineet, jotka ovat jo liuenneet orsi-/pohjaveteen tulevat otetuksi huomioon.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Vesien johtaminen voi aiheuttaa haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä. Näin ollen vain tutkitusti puhtaita vesiä voi johtaa pilaantumattomaan maaperään.

Määräys on annettu ilmoituksessa esitetyn mukaisesti.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Kiinteistöltä 91-41-9903-26 on ilmoitettu poistettavan sellaiset maa-ainekset, joiden kiinteistöltä 91-41-1-5 peräisin olevien haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnysarvot. Näin ollen tällaisia maa-aineksia ei myöskään voi hyötykäyttää kiinteistöllä 91-41-9903-26.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.
Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on tarpeen huomioida maaperän pilaamiskielto. Näin ollen hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 27, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021)

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 2250,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. 
Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
 

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.