Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti osittain hyväksyä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijalle korvataan 300 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään.

Hakijan vaatimus

Hakija on 20.11.2025 esittänyt kaupungille määrältään 2 844,24 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin metsästä kaatui 20.11.2024 klo 17.30 lahonnut kuusi hakijan pihaan ja talon päälle aiheuttaen laajoja vaurioita. Kuusen rungossa oli ollut tervettä puuta vain noin sentin paksuinen kerros, ja sen juuret olivat pehmeää käsissä hajoavaa mössöä. Kuusen heikko kunto oli näkynyt ulospäin. Se oli menettänyt suuren osan neulasistaan, siinä oli lahonneita oksia ylös asti ja kuusesta oli katkennut aikaisemmin iso juuri. Hakijan mukaan kuusen kaatamisesta oli keskusteltu joulukuussa 2022 alueella työskennelleen metsurin kanssa, joka oli kertonut, että puuta ei voi vielä kaataa, vaan täytyy odottaa, että kaikki sen neulaset ovat tippuneet, ja ottaa kaupunkiin yhteyttä vasta sitten. Kaatuneen kuusen lähettyviltä oli vaatimuksen mukaan kaadettu ainakin viimeisen 15 vuoden aikana lahonneita kuusia, ja kaatuneessa kuusessa oli kuusenjuurikääpä.

Hakijan vaatimus koskee vakuutuksen omavastuuosuutta (300 euroa), ilmalämpöpumpun ulkoyksikön omavastuuosuutta (564,42 euroa), vahingon aiheuttamia selvityskuluja (12 euroa x 40 h = 480 euroa) sekä asumishaittaa, koska piha ja terassi olivat olleet puoli vuotta poissa käytöstä. Vaatimuksen liitteenä on toimitettu valokuvia vahingosta sekä vaatimusta koskevat tositteet.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnan hallinnassa asemakaava-alueella olevat torit, katuaukiot, puistot ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiden käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on kasvanut Keskuspuistossa M3 ulkoilu- ja virkistysmetsäksi hoitoluokitellulla alueella.

Ulkoilu- ja virkistysmetsien hoitoon sisältyy puuston kasvua, metsäekosysteemien elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä ulko- ja virkistyskäyttöä ylläpitävät hoitotyöt. M3-luokan käyttötarkoitus on ulkoilu- ja virkistysmetsä. M3-luokan ulkoilumetsää ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen elämyksellisyyttä, maisemaa, turvallisuutta, elinvoimaisuutta ja luonnon monimuotoisuutta. Ulkoilumetsää ei varsinaisesti tarkkailla, vaan sen hoitotyöt tehdään noin 10 vuoden välein. Pienpuuston hoito tehdään tarvittaessa reittien varsilla 3–5 vuoden välein. Vaaraa aiheuttavien puiden seurantaa tehdään muiden ylläpitotöiden yhteydessä sekä palautteiden perusteella. Toimenpiteitä ei tehdä lintujen pesintäaikaan 1.4.–31.7. Tämä ei koske välitöntä vaaraa aiheuttavien puiden tai kasvillisuuden poistoja.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Alueen kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Vahingonkorvausvastuullisen on korvattava esinevahingoissa esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Vahingonkorvausoikeudessa sovelletaan ns. rikastumiskieltoa, eli vahingonkärsijää ei voida saattaa vahingonkorvauksella parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahingon aiheuttanut puu on kasvanut kuusimetsässä, jossa osa kuusista on elinkaarensa päässä, ja valtaosassa niistä on todennäköisesti juurikääpää. Kuusikon reunassa kasvavat puut ovat alttiimpia tuulituhoille. Puiden tarkkailusta alueella vahinkoa edeltäneiltä vuosilta ei ole saatu tietoa. Talvella 2025 alueelta oli kaadettu kymmenkunta kuusta, joista osa oli ollut terveitä ja osa ei. Metsässä, jossa vahinko on tapahtunut, ei ole voimassa olevaa luonnonhoitosuunnitelmaa.

Kaupungin palautejärjestelmään on annettu vuosien 2022–2023 aikana palautteita vahinkoalueen puustosta. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia vahinkopaikalta.

Ilmatieteen laitoksen Kumpulan havaintoaseman mukaan keskituulen nopeus on vahinkopäivänä 20.11.2024 klo 12 jälkeen vahinkohetkeen klo 17.30 saakka vaihdellut 7,2 m/s ja 10,8 m/s välillä. Tuulen puuskanopeus on samalla aikavälillä vaihdellut 11,7 m/s ja 18,5 m/s välillä. Vahingon tapahtumishetkellä 20.11.2024 klo 17.20–17.30 tuulen puuskanopeudeksi on mitattu 18,5 m/s.

Tuuli on navakkaa ollessaan 8–13 m/s, kovaa ollessaan 14–20 m/s ja myrskyä ollessaan 21–32 m/s. Maalla tuhoja aiheuttavat yleensä nimenomaan tuulenpuuskat.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki katsoo tässä tapauksessa olevansa korvausvelvollinen vahingosta, koska alueen lahoista puista oli ilmoitettu kaupungille jo kaksi vuotta ennen vahingon tapahtumista, mutta toimenpiteitä alueella ei ollut tehty.

Hakija on esittänyt kaupungille vahingosta aiheutuneisiin korjauskuluihin liittyvän vakuutuksen omavastuuosuutta koskevan 300 euron vaatimuksen. Vakuutuksen omavastuuosuutta koskeva vaatimus hyväksytään kokonaisuudessaan.

Hakija on esittänyt kaupungille ilmalämpöpumpun omavastuuosuutta koskevan 564,42 euron vaatimuksen. Hakijan toimittamien tositteiden mukaan kyse ei ole omavastuuosuudesta, vaan ilmalämpöpumpun ikävähennyksestä, ja ikävähennys on hakijan toimittaman tositteen mukaan ollut 565,20 euroa. Korvauksenhakijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki tekee linjauksia korvausten laskentaperiaatteista eri vahinkolajeissa. Esinevahinkoja koskevan linjauksen mukaan korvattavista esineistä tehdään ikävähennys, jos esineen keskimääräinen käyttöikä on määriteltävissä. Jäljelle jäävä osuus on esineen käypä arvo. Hakijan esittämä 564,42 euron vaatimus ilmalämpöpumpun omavastuuosuudesta hylätään, koska hakija on jo saanut vakuutusyhtiöltä korvauksen ilmalämpöpumpun käyvän arvon mukaisesti,
eikä hakijalle näin ollen ole ilmalämpöpumpun osalta syntynyt vahinkoa.

Vahingonkorvausasia on yksityisoikeudellinen riita-asia, joka käsitellään kuitenkin kunnassa hallintoasiana, koska kunnan on noudatettava hallinnollisia menettelysäännöksiä. Hakija on esittänyt kaupungille 480 euron (12 euroa x 40 h) vaatimuksen vahingon aiheuttamista selvittelykuluista. Hallintolain mukaan kukin vastaa omista kuluistaan hallintoasiassa. Vahingonkorvausasian käsittely kaupungilla on hallintoasian käsittelyä, jossa sekä asianosainen että viranomainen vastaavat itse omista, asian hoitamiseen liittyvistä kuluistaan. Viranomainen ei maksa asianosaiselle asianosaisen oman hallintoasian hoitamisesta tai siihen käytetystä ajasta palkkaa tai palkkioita, eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan myöskään esimerkiksi asian hoitamiseen käytetyn asiamiehen kustannuksia. Hakijan omien asioidensa hoitoon käyttämä aika hallintoasiassa ei edellä esitetyin perustein ole hakijalle syntynyttä vahinkoa, vaan hakijan omalle vastuulle kuuluvaa kulua. Hakijalle ei ole näin ollen syntynyt vahingon aiheuttamista selvittelykuluista korvattavaa vahinkoa, eikä kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Hakija on esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vaatimuksen asumishaitasta, koska vahingon takia piha ja terassi olivat puoli vuotta poissa käytöstä. Vahingonkorvauslakia koskevassa hallituksen esityksessä esinevahingolla tarkoitetaan esineen vahingoittumista, tuhoutumista, hukkaantumista tai sitä, että esine tilapäisesti joutuu sen käyttämiseen oikeutetun ulottuvilta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona korvataan esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut. Lain tarkoittamina muina kuluina tulevat kysymykseen esimerkiksi korvaavan asunnon vuokrakulut vahingoittuneen asunnon ollessa asumiskelvoton.

Vahingosta aiheutuu sen kohteena oleville suoranaisen korvattavan vahingon ohella usein epämukavuutta ja haittaa, josta he eivät ole oikeutettuja korvaukseen vahingonkorvauslain nojalla. Tässä tapauksessa vahinko on rajoittanut pihan ja terassin käyttöä. Asumisen ja elämisen osalta vahingon kärsineelle ei vahingosta kuitenkaan ole vaatimuksen mukaan aiheutunut lain tarkoittamia muita kuluja, ja asunnossa on pystynyt asumaan. Asumishaittaa koskeva vaatimus hylätään lakiin perustumattomana.

Vahingonkorvaus 300 euroa maksetaan hakijan vaatimuksessaan ilmoittamalle pankkitilille.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 5 luku 1 § ja 5 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §

Hallintolaki (434/2003) 64 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.