Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

**********

Rakennuspaikka

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31089 tontti 3

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinpientalojen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 2948 siten, että ylitetään asemakaavan sallima kerrosala rakentamislain 9§ sallimien ylitysten mukaisesti, ylitetään asemakaavan sallima peittoala mm. portaiden, terassien ja katosten rakentamiseksi, poiketaan asemakaavassa määrätyistä rakennusten välisistä etäisyyksistä sekä rakennusten etäisyyksistä tontin rajoihin, jätesuoja rakennetaan istutettavaksi merkitylle tontin osalle ja asuntojen sisäänkäyntien yhteyteen rakennetaan portaat nostinvarauksella. 

Hakija perustelee hakemustaan tontin tarkoituksenmukaisella ja kohtuullisella käytöllä. Kerrosalan ylitykset ovat rakentamislain mukaisia ja sallimia. Asemakaavassa rakennusoikeus johdetaan suoraan peittoalasta. Kaavan laatimisen aikaan ulkoportaita ja terasseja ei sisällytetty peittoalaan. Ilman peittoalan ylitystä kaavan sallimaa kerrosalaa ei voida täysimääräisesti käyttää. Korkoerojen takia ulkoportaat asuntoihin ovat välttämättömät ja katettu pääsisäänkäynti ja asuntokohtaiset katetut terassit parantavat asuntojen toiminnallisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Myös katettu polkupyörävarasto ja jätesuojat parantavat asuntojen toiminnallisuutta. Rakennusten etäisyyksien ylityksillä mahdollistetaan toimivat piha-alueet ja koska rakennusten etäisyys tontin rajoista säilyy yli 4 metrissä, rakentaminen ei rasita naapurikiinteistöjä. Asuinrakennusten kaavassa sallittua pienempi välimatka toisistaan mahdollistaa hyvän asuntosuunnittelun. Jätehuolto vaatii jäteastiat sijoitettavaksi kohtuullisen etäisyyden päähän kadulta, jonka vuoksi jätekatos on sijoitettava istutettavaksi merkitylle alueelle. Jätesuoja ympäröidään pensasistutuksin ja rakennetaan maltillisen korkuiseksi. Esteettömien luiskattujen sisäänkäyntien rakentamatta jättäminen mahdollistaa toimivammat pihajärjestelyt tontin koko huomioiden.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.1.1951 vahvistettu asemakaava nro 2948. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisia ja enintään 8 m korkeita asuinrakennuksia sekä niitä varten tarpeellisia, enintään 4 m korkeita talousrakennuksia. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen enintään 1/5. Asuinrakennusten välimatkan samalla tontilla tulee olla vähintään 12 m ja etäisyyden naapuritontin tai puistoalueen rajasta vähintään 6 m. Samalla tontilla saa asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välimatka olla 9 m ja talousrakennusten välimatka 6 m. Talousrakennuksen etäisyyden tontin rajasta tulee olla vähintään 4 m. Tontille on Hakolahdentien reunaan merkitty n. 7 m syvä istutettava alue.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3, jossa korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2.

Nykytilanteessa tontilla on vuonna 1960 valmistunut 1-kerroksinen omakotitalo, joka on tarkoitus purkaa. Tontilla on paljon puustoa ja Hakolahdentien varsi on asemakaavan mukaisesti säilytetty istutettuna.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (18.12.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (30.1.2026), että rakennuslupavaiheessa tulee määritellä rakennusten kerrosluku, paloluokka ja palotekninen korkeus, joita ei vielä ole esitetty suunnitelmissa. Kellarissa näyttäisi olevan rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Rakennuksille ei ole esitetty palo-osastointeja eikä kerroksista varateitä kellaria lukuun ottamatta. Poikkeamissa ei ole esitetty viereisen tontin rakennusta ja tulee huomioida, että osastoimattomana rakennusten välisen etäisyyden tulee olla vähintään 8 metriä.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetusta lausunnosta. Hakija on ilmoittanut, ettei pidä tarpeellisena antaa vastinetta, koska lausunnossa esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska poikkeamiset ovat vaikutuksiltaan vähäisiä ja mahdollistavat tontin tarkoituksenmukaisen käytön ja laadukkaan toteutuksen. Asemakaavan sallima rakennusoikeus ylitetään niiltä osin, kuin rakentamislain 9§:ssä sallitaan ja nämä ylitykset myönnetään aina rakennuslupavaiheessa vähäisenä poikkeamisena. 

Asemakaavan salliman peittoalan ylitys on perusteltu, koska kaava on vanha ja tulkinnat peittoalasta ovat vuosien mittaan muuttuneet. Lauttasaaren alkuperäinen asemakaava vuodelta 1951 on yhä laajasti voimassa erityisesti Lauttasaaren pientalotonteilla. Asemakaavan mukaan rakentamiseen saa käyttää enintään 1/5 tontin pinta-alasta. Tontille saa rakentaa enintään 2-kerroksisia rakennuksia, mistä on johdettu, että tonttitehokkuus on 2 x 0,2 = 0,4. Tätä tulkintaa on asemakaavoituksessa sovellettu pitkään kaikilla vastaavilla pientalotonteilla Lauttasaaressa. Tonttitehokkuus 0,4 myös mahdollistaa tonteilla maltillisen täydennysrakentamisen, mikä on kaupungin tavoitteiden mukaista. Rakennushankkeen ennakkoneuvotteluissa on kuitenkin käynyt ilmi, että rakennusvalvonta laskee peittoalaan kaikki terassit ja katokset. Mikäli poikkeamista peittoalaan ei sallittaisi, ei asemakaavoituksen tulkinnan mukaista tontin kerrosalaa voitaisi kokonaan käyttää ja tämä vaikuttaisi kaikkiin vastaaviin pientalotontteihin Lauttasaaressa. Koska tontille on rakennettava korkeuserojen takia sisäänkäyntien yhteyteen portaat ja katokset, ylittyy peittoala jo niiden osalta. Nykyaikaiseen pientalorakentamiseen liittyy myös terassien rakentaminen, joskin niiden tulee olla tontilla maltillisen kokoisia. Katettu pyörävarasto ja jätekatos mahdollistavat tontin siistin jäsentelyn ja parantavat asuntojen toiminnallisuutta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontille saa rakentaa rakennelmia, katoksia ja terasseja ilman toimenpidelupaa niin, että tontin kokonaispeittoala on enintään 35 % rakennukset mukaan luettuna. Rakennusjärjestys määrää myös, että ”pihamaata rakennettaessa on käytettävä vettä läpäiseviä pintamateriaaleja, jollei piha- ja oleskelualueiden käyttötarkoituksesta muuta johdu”. Poikkeamispäätöksessä on siksi rajattu tontin peittoala 35 %:iin ja suunnitelmien perusteella rajoitettu vettä läpäisemättömien pintojen peittoala 28 %iin. Tontin vehreyden säilyttämisestä on lisätty poikkeamispäätökseen ehto, sillä se on alueen tärkein kaupunkikuvallinen ominaispiirre. 

Poikkeaminen asemakaavassa määrätyistä etäisyyksistä naapurikiinteistöjen rajaan on perusteltua, koska poikkeaminen on vähäinen ja rakennukset jäävät yli neljän metrin päähän tontin rajasta, jolloin rakentaminen ei rasita naapurikiinteistöjä. Poikkeaminen mahdollistaa tontin joustavamman täydennysrakentamisen.

Poikkeaminen asemakaavassa määrätyistä rakennusten välisistä etäisyyksistä on perusteltua, koska sen vaikutukset rajoittuvat tontin sisälle. Paloetäisyydet ja asuntojen valoisuus saadaan turvattua. Kuulemiskirjeen liitteenä nähtävillä olleessa aineistossa asuinrakennusten väliseksi etäisyydeksi ilmoitettiin vähintään 10,8 metriä, joka on muutettu poikkeamispäätöksessä hakijan pyynnöstä 10,6 metriksi. Aineistoa ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville, koska muutos on hyvin vähäinen, eikä vaikuta naapureihin. 

Jätekatoksen rakentaminen istutettavalle tontin osalle on perusteltua jätehuollon järjestämiseksi. Jäteastioiden tulee olla helposti saavutettavissa Hakolahdentieltä. 

Esteetön kulku asuntoihin voidaan järjestää nostinvarauksella, koska luiskien rakentaminen veisi kohtuuttoman suuren osan pihan pinta-alasta.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö, mikä tarkoittaa, että tontille saadaan suunniteltua nykyiset lait, määräykset ja rakennusvalvonnan tulkinta huomioiden toimivia ja laadukkaita asuntoja, joihin liittyy tarvittavat ja helposti saavutettavat varasto- ja huoltorakennukset ja -rakenteet sekä asumista palvelevat terassit ja katokset. 

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.