Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti osoitteessa Koroistentie 11, Helsinki, sijaitsevan asuinhuoneiston ********** terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Koroistentie 11 (0235146-1), Koroistentie 11, 00280 Helsinki

Ympäristöterveysyksikön päällikön ratkaisu

Ympäristöterveysyksikön päällikkö määrää terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n nojalla Asunto Oy Koroistentie 11:n (jäljempänä yhtiö) poistamaan terveyshaittaa aiheuttava esiintymä yhtiön asuinhuoneistossa ********** (jäljempänä asunto) korjaamalla riittävällä laajuudella ulkoseinärakenteen kosteusvaurio ja varmistamalla, ettei kreosootin hajua enää kulkeudu asunnon sisäilmaan.  

Toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi on tehtävä 30.6.2026 mennessä. Toimenpiteiden luvanvaraisuus on varmistettava Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluista Lupapisteen kautta.
 

Asian vireilletulo ja eteneminen

Asunnon terveyshaittaepäily on tullut vireille ympäristöterveysyksikköön 28.7.2024, koska asunnon osakas pyysi ympäristöpalveluita tekemään asunnontarkastuksen kosteusvauriosta johtuvan terveyshaittaepäilyn takia (Liite 1)

Ympäristöterveysyksikkö on tehnyt asuntoon kolme tarkastusta. 

Tarkastus 1: 17.9.2024, (Liite 2)

•    Eteisen sisäilmassa havaittiin kreosootin hajua.
•    Pintakosteusanturilla havaittiin kohonneita mittausarvoja olohuoneen nurkassa.
•    Ulkoilmavirran määrä jäi alle asumisterveysasetuksen vähimmäisvaatimuksen.

Ympäristöterveysyksikkö kehotti yhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaittojen poistamiseksi seuraavilla tavoin:
•    Asunnon ulkoilmavirtaa oli lisättävä.
•    Kreosootin hajun kulkeutuminen asunnon sisäilmaan oli estettävä.
Lisäksi ympäristöterveysyksikkö pyysi yhtiöltä selvitystä asunnon ulkoseinien maanvastaisten osien kohonneista mittausarvoista terveyshaitan arviointia varten.

Asukas oli ennen tarkastusta lähettänyt ympäristöterveysyksikköön aiemman saneerauksen yhteydessä olohuoneen nurkasta otetun kuvan, jossa oli näkyvissä orgaanista puuainesta (Liite 3).

Tarkastus 2 18.2.2025 (Liite 4)

•    Olohuoneen ulkoseinänurkassa havaittiin pintakosteusanturilla edelleen kohonneita kosteusarvoja lattiatasosta noin 1,5 m korkeudelle saakka.
•    Eteisessä ei havaittu kreosootin hajua (yhtiö oli tiivistänyt eteisen sähkökaapin, asian katsottiin olevan kunnossa).
•    Asunnon ulkoilmavirran määrän todettiin olevan riittävä ja asian katsottiin siltä osin olevan kunnossa.

Tarkastuksella yhtiön edustaja ilmoitti, että yhtiö tekee kosteusvauriota koskevan seurantamittauksen huhtikuussa 2025 ja jos kosteutta havaitaan, niin yhtiö korjaa kosteusvaurion esimerkiksi kaivamalla auki maanvastaiset rakenteet koko asunnon leveydeltä ja asentamalla asianmukaisen vedeneristeen ulkoiseinään. Ympäristöterveysyksikkö katsoi toimenpiteiden etenevän asianmukaisesti ja päätti käsittelyn, koska korjauksista sovittiin tarkastuksella yhtiön edustajan kanssa. 

Osakas oli 29.9.2025 kuitenkin uudestaan yhteydessä ympäristöterveysyksikköön, koska korjaukset eivät olleet toteutuneet (Liite 5). Asuntoon oli tehty pintakosteusmittaukset (Liite 6), joiden perusteella ulkoseinän nurkan todettiin olevan edelleen kostea, mutta raportissa esitettiin, että seinä lähtisi luontaisesti kuivumaan. Osakkaan kanssa sovittiin uudesta tarkastuksesta.

Tarkastus 3: 21.10.2025 (Liite 7)

•    Todettiin, että yhtiö ei ollut ryhtynyt kosteusvaurion korjauksiin eikä toimittanut riittävää selvitystä havaituista kohonneista pintakosteusarvoista terveyshaitan arviointia varten.
•    Eteisen sisäilmassa havaittiin jälleen kreosootin hajua.

Tarkastuksen jälkeen yhtiö toimitti ympäristöterveyksikköön raportin porareikämenetelmällä tehdystä ulkoseinän suhteellisen kosteuden mittauksesta (Liite 8), jossa seinärakenteen todettiin olevan kostea.

Ympäristöterveysyksikkö kehotti yhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi seuraavilla tavoin:
•    Asunnon ulkoseinien kosteusvaurion laajuus oli selvitettävä, vaurioitunut orgaaninen materiaali poistettava ja seinä korjattava.
•    Kreosootin hajun kulkeutumien sisäilmaan oli estettävä. 
 

Kuuleminen 

Koska yhtiö ei ole noudattanut kehotusta korjata kosteusvauriota sekä poistaa asunnossa esiintyvää kreosootin hajua, ympäristöterveysyksikkö kuuli 11.11.2025 yhtiötä ja osakasta määräyksestä haitan poistamiseksi (Liite 9). 

Terveydensuojeluasetuksen (1280/1994) 17.2 §:n mukaan ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Yhtiö toimitti 25.11.2025 vastineen (Liite 10), jossa se totesi, että kosteusvaurio on korjattava asianmukaisesti ja viivytyksettä ja että yhtiö on vastuussa kosteusvauriosta, koska vaurio koskee rakennuksen rakenteita ja eristeitä. 

Yhtiö oli 17.11.2025 saanut Harkava Oy:n konsultilta työselosteen kosteusvaurion korjaustoimenpiteistä. Selosteen mukaan korjaukset vaativat laajoja kaivuutöitä asunnon molemmin puolin tarkempien yksityiskohtien selvitessä kaivuutöiden yhteydessä. Toimenpiteet ovat mittavia ja riippuvaisia säästä.

Yhtiö katsoi ryhtyneensä kosteusvaurion korjauksiin viipymättä vaurion varmistuttua ja lisäksi yhtiö katsoi, ettei terveydensuojelulain 27 §:n mukaista erillistä korjausmääräystä tarvita. Kreosootin hajun tulemisen estämiseksi yhtiö kertoi tiivistävänsä sähkökaapin uudelleen. 

Osakas toimitti 25.11.2025 vastineensa kuulemiseen (Liite 11). Vastineessaan osakas totesi, että korjausmääräys tarvitaan varmistamaan, että korjaukset tehdään asianmukaisesti kohtuullisessa ajassa ja terveyshaitat poistaen.

Osakkaan mukaan yhtiö oli aiemminkin luvannut asian selvittää ja korjata. Poramittauksia ei kuitenkaan tehty yli vuoteen kohonneiden pintakosteuksien ilmettyä syyskuussa 2024 eikä korjauksia edistetty enää sen jälkeen, kun ympäristöterveysyksikkö päätti asian käsittelyn keväällä 2025, vaikka toisin luvattiin sekä viranomaisille että osakkaalle.

Osakas kertoi, että tilanne on kohtuuton, sillä asunnossa oleskelusta aiheutuu terveyshaittaa ja muualla asumisesta aiheutuu muun muassa taloudellista haittaa. Asian eteneminen on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Ympäristöterveysyksikkö kuuli 3.12.2025 yhtiötä ja osakasta kuulemiseen saapuneista vastineista ristiin (Liite 12). Osakas vastasi 3.12.2025 ja yhtiö 22.12.2025, että heillä ei ole lisättävää (Liitteet 13 ja 14). 
 

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), jäljempänä asumisterveysasetus. Kyseisen asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä (asumisterveysasetus 1.1 §).

Asumisterveysasetuksen 3.1 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen 20.1 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Asumisterveysasetuksen 15 §:n mukaan asunnossa ei saa esiintyä naftaleenin hajua. Valviran ohjeistaa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa III, että naftaleeni on haihtuvin yhdiste PAH-yhdisteitä (polyaromaattiset hiilivedyt) sisältävissä vanhoissa rakennusmateriaaleissa kuten kivihiilitervavalmisteissa (esimerkiksi kivihiilipiki tai kreosoottiöljy), joiden hajua sisäilmassa voidaan pitää toimenpiderajan ylityksenä. 

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Asunnossa on korjaamaton kosteusvaurio, joka on todettu pintakosteusmittauksilla ja porareikämenetelmällä tehdyllä rakennekosteusmittauksella. Yhtiö ei ole ryhtynyt riittäviin lisäselvityksiin eikä korjaustoimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa, vaikka terveyshaitta on ollut sen tiedossa. Kreosootin hajun estämiseksi yhtiö oli tiivistänyt eteisen sähkökaapin, mutta korjaus ei ollut onnistunut, koska kolmannella tarkastuksella kreosootin hajua havaittiin uudelleen.

Todetut olosuhteet ylittävät asumisterveysasetuksen 15 ja 20.1 §:n toimenpiderajat, ja asumisterveysasetuksen 3 §:n mukaisen haitan kokonaisarvioinnin perusteella asunnon olosuhteiden katsotaan aiheuttavan terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Velvoite on kohdistettu yhtiölle, koska terveyshaitta aiheutuu rakennuksen omistajan vastuulla olevista rakenteista. Yhtiöllä on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Velvoitteen täyttämiseksi annettu määräaika on kohtuullinen, mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Päätöksen voimassaolo

Päätös asetetaan voimaan muutoksenhausta huolimatta (Terveydensuojelulaki 56 §).
 

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan velvoitetulle saantitodistuksella ja muille asianosaisille postitse tavallisena tiedoksiantona.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, 51 ja 56 § 
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), asumisterveysasetus 3, 15, 20 ja 21 §
Hallintolaki (434/2013) 34 ja 43 §
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Osa III 3.5.2024, Valvira
 

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupajaosto 25.09.2025 § 137).