Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 18.9.2025 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan osoitteessa Mikael Lybeckin katu 12 olevassa rakennuksessa tapahtui vesivahinko 6.–7.8.2025. Vaatimuksessa on kerrottu, että katua ei ollut puhdistettu ja viemärit olivat päässeet tukkiutumaan, mikä johti siihen, että vesi ei päässyt viemäreihin vaan tulvi kadun reunakiven yli aiheuttaen koko kellarin mittaisen vesivahingon. Vaatimuksen saatteen mukaan vesi tuli sisälle lattian ja seinän välistä rakennuksen itäpäädystä.

Vaatimuksen yhteydessä on toimitettu kuvia tapahtumasta ja vahinkokartoitusraportti. Raportin mukaan kiinteistössä sijaitsevista kuivatuspumppaamoista toinen on ollut toimimaton vahinkoajankohtana, ja talon reunustoilta on valunut vettä kellaritilaan ja rakenteisiin.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Alueidenkäyttölain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Helsingissä hulevesien hallinnan vastuut jakautuvat kaupungin, HSY:n ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Kaupunki vastaa esimerkiksi hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta, HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella, ja kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta.

Vesihuoltolain mukaan kiinteistöltä ei saa johtaa hulevesiä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Jos kiinteistön hulevesiä ei poisteta kiinteistöltä muulla tavalla, kiinteistö voidaan kuitenkin liittää jätevesiviemäriin huleveden poisjohtamiseksi, jos jätevesiviemäri on rakennettu ennen vuotta 2015 ja se on mitoitettu myös huleveden poisjohtamiseen, jos alueella ei ole huleveden viemäriverkostoa johon kiinteistö voidaan liittää, ja jos vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä, josta vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei imeytetä tontilla, on johdettava viivyttämällä kiinteistöjen yhteiseen hulevesijärjestelmään, tai jos tämä ei ole mahdollista, yleiseen hulevesijärjestelmään. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurille eikä vesiä saa johtaa naapuritontille, ajoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle, katuojaan eikä muullekaan yleiselle alueelle.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan kaupunki tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet sekä laatii alueille tulvavaarakartat ja tulvariskikartat. Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alue, jolla todetaan arvioinnin perusteella mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Kaupunki laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty vuosina 2011, 2018 ja 2024. Kaikkien kolmen arvioinnin perusteella on todettu, että kaupungin alueella ei ole lain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arviointien perusteella on kuitenkin todettu, että kaupungissa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle, mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity.

Vahinkopaikka Mikael Lybeckin katu kuuluu Suomen ympäristökeskuksen laatiman hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin mukaiselle kerran sadassa vuodessa toistuvalle hulevesitulvaherkälle alueelle.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa sadevesikaivojen avoinna pitämisen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausasiassa kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan puhtaana- ja kunnossapidosta on pyydetty selvitykset. Selvityksen mukaan Mikael Lybeckin katu on puhdistettu 28.7.2025. Selvitys perustuu GPS-tietoon.

Mikael Lybeckin katu kuuluu alueeseen, jossa on sekaviemäröinti ja jonka kaivot tyhjennetään parillisina vuosina. Alueen kaivot on puhdistettu kesäkuussa 2024 ja niiden seuraava ohjelmanmukainen puhdistusajankohta on vuonna 2026. Kaivoille on tehty ylimääräinen tyhjennys ja linjojen huuhtelu 30.9.2025 tämän vahingonkorvausvaatimuksen perusteella, eikä niissä ole havaittu rakenteellista vikaa.

Vahinkotapahtuman ajankohtana vahinkoalueella esiintyi rankkasateita, jotka lisäsivät merkittävästi hulevesien määrää. Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateeksi määritellään 5,5 mm sademäärä 30 minuutissa, 7 mm sademäärä tunnissa ja 10 mm sademäärä 4 tunnissa. Vahinkopäivänä 7.8.2025 sademäärä Ilmatieteen laitoksen mukaan Kumpulan havaintoasemalla on ollut 10 minuutissa klo 00.20 ja 00.30 välisenä aikana 10,97 mm ja 20 minuutissa klo 00.20–00.40 välisenä aikana 18,84 mm. Voimakkuudeltaan 7.8.2025 sade on ollut sellainen (10,97 mm/10 min, 18,84 mm/20 min), että se on kertymältään ollut hyvin lähellä runkoviemärin kapasiteetin ylärajaa tai jopa ylittänyt sen viemärin mitoitusperusteesta riippuen.

Yleisten alueiden projektinjohtajalta saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan hulevesien ohjaus on ollut suunnitelmien mukainen. Äärimmäisissä tilanteissa hulevesijärjestelmän kapasiteetti voi hetkellisesti ylittyä sekä runkolinjan että hulevesikaivojen osalta.

Tiedossa ei ole ollut alueen hulevesien hallinnan toiminnallista häiriötä ennen vahingon tapahtumista, eikä toiminnallista häiriötä ole todettu tapahtuman jälkeenkään erillisen puhdistuksen yhteydessä. Vahinkopaikan läheisyydestä Valhallankadulta on annettu palaute 8.7.2023, joka on koskenut sitä, että sadevesi on jäänyt seisomaan kadulle ja laskenut kaivoihin hitaasti. Tuolloin on ollut huomattava rankkasade, jolloin vuorokauden sademäärä on ollut 17,85 mm. Vahinkopaikan läheisyydestä Tavastjernankadulta on annettu 8.7.2025 palaute kadulla seisovasta vedestä. Kunnossapito on käynyt palautteen perusteella paikalla samana päivänä, jolloin tilanne on ollut jo ohi. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia hulevesien hallintaan liittyviä vahingonkorvausvaatimuksia vahinkoalueelta.

Vahinkoalueen hulevesikaivot sijaitsevat Valhallankadun ja Mikael Lybeckin kadun risteysalueella (4 kpl) sekä Mikael Lybeckin katu 10 ja 12 kiinteistöjen rajalla (1 kpl). Risteysalueen kaivoista kolme on ritiläkannellisia ja yksi vanhanmallinen kitakaivo. Kiinteistöjen 10 ja 12 rajalla sijaitseva kaivo on niin ikään vanhanmallinen kitakaivo.

Mikael Lybeckin kadussa hakijan tontin kohdalla on normaali kaksipuoleinen kaato. Reunakiven korkeus on 12 cm. Ajoradan vieressä sijaitsee noin 3 metriä leveä jalkakäytävä, jonka normaalit kallistukset nostavat kadun reunaa vielä muutaman sentin tonttiin nähden. Katunäkymäkuvien perusteella rakennuksen seinustoilla on kaadot talosta poispäin. Tämä tuo vielä useita senttejä korkoeroa talon seinustan ja ajoväylän välille. Näin ollen vesi ei pitäisi voida tulvia rakennukseen kadulta ainakaan kulkuteitä pitkin.

Kiinteistön vahinkokartoitusraportissa on todettu, että talon reunustoilta on valunut vettä rakennuksen kellaritilaan ja rakenteisiin ja yksi kiinteistön kuivatuspumppaamoista on ollut toimimaton. Vaatimuksen saatteen mukaan vesi tuli sisälle lattian ja seinän välistä rakennuksen itäpäädystä. Jos vettä tulee rakennuksen seinä- ja lattiaranteiden kautta, on mahdollista, että rakennuksen vedeneristeet puuttuvat, ne toimivat heikosti tai kiinteistön rakenteet ovat muutoin huonossa kunnossa tai puutteelliset.

Kiinteistö johtaa kattovetensä talon seinustoilta lähteviin avonaisiin betonikouruihin. On todennäköistä, että kyseinen rakenneratkaisu ei kykene ottamaan suurta katolta tulevaa vesimäärää vastaan rankkasateella, jolloin osa katolta tulevista vesistä jää talon seinustalle. Kiinteistö vastaa itse omien hulevesiensä hallinnasta.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on laatinut vuonna 2017 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset vuoden 2025 loppuun saakka. Linjauksissa esitettyjä hulevesiin liittyviä sopeutumistoimenpiteitä toimeenpannaan vuonna 2018 julkaistulla Helsingin kaupungin hulevesiohjelmalla. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, mutta toisaalta myös kuivat kaudet yleistyvät.

Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi rankkasateella olla riittämätön. Hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Hulevesitulvia vähentävät toimenpiteet, kuten maanpäällisten tulvareittien rakentaminen, kytkeytyvät yleensä vesihuoltoverkostoon tai katuihin kohdistuviin suurempiin hankkeisiin, kuten sekaviemäröinnin eriyttämiseen. Sekaviemäröintialueella rakennetaan erillisiä hulevesiviemäreitä katujen peruskorjausten ja vesihuollon saneerausten yhteydessä. Tavoitteena on estää kaupunkitulvia myös tulevaisuudessa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Mikael Lybeckin katu on puhdistettu 28.7.2025 ja alueen kaivot on puhdistettu ohjelman mukaisesti kesäkuussa 2024. Kaivoille on tehty ylimääräinen tyhjennys ja linjojen huuhtelu 30.9.2025, eikä niissä ole havaittu rakenteellista vikaa. Hulevesiviemärin hetkellinen täyttyminen ja katualueella ollut hulevesitulva on aiheutunut voimakkaan sääilmiön seurauksena. Kaupungin vastuulla olevien rakenteiden kunnossa- ja puhtaanapitoa ei ole selvityksen ja vaatimuksen perusteella laiminlyöty.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Hakijan kiinteistön omat kattovedet johdetaan vesikourulla rakennuksen seinustalle, josta ne johdetaan kadulle kourua pitkin. Tämä ratkaisu on todennäköisesti riittämätön rankkasateella ja aiheuttaa sen, että kiinteistön omia kattovesiä jää talon seinustalle. Hakijan vaatimuksen perusteella vesi on päässyt rakennukseen sen rakenteiden läpi. Kiinteistö vastaa omien hulevesiensä hallinnasta sekä omien vesieristeidensä sekä muiden rakenteiden kunnosta.

Kaupungin vahingonkorvausvastuu perustuu tuottamukseen. Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahingon tapahtumiseen ei liity kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 103 e §, 103 i §

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 5 §, 7–8 §, 10 § ja 19 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Vesihuoltolaki (119/2001) 17 d §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (24.5.2023) 16 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.