V 30.8.2017, Valtuutettu Osku Pajamäen aloite lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Nuorisolautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Nuorisoasiainkeskus katsoo, että lapsivaikutusten arviointi pelkästään taloudellisten panostusten näkökulmasta ei anna riittävää kuvaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja olosuhteista. Oleellista on saada lapsilta ja nuorilta kokemustietoa sekä arvioida lasten ja nuorten todellisia mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja olosuhteita seurataan jo tällä hetkellä monella eri tavalla.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016 sisältyy Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2013-2016. Toimeenpanosuunnitelma sisältää monihallinnolliset kehittämiskohteet, lisäksi hallintokunnat toteuttavat strategiaohjelmaan tavoitteita ja toimenpiteitä omassa toiminnassaan. Toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta ja seurannasta vastaa monitasoinen LASU-organisaatio.

Yli 15-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten tilannetta seuraa sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan puheenjohtama Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Nuorisolaki edellyttää, että kunnassa toimii tällainen verkosto. Nuorisolain 7a §:n mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi sekä edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.

Nuorten hyvinvointikertomus julkaistiin 21.11.2014. Se muodostuu nuorten hyvinvointia kuvaavasta tietokannasta sekä Hyvinvointikertomus-verkkosivustosta, joka sisältää indikaattoritietoa, tutkimustietoa, kokemustietoa sekä mahdollisuuden blogien kirjoittamiseen. Kehittämistyössä panostetaan laajasti tiedon tulkintaan, ymmärtämiseen ja käyttöönottoon. Kertyneestä tiedosta tuotetaan vuosittain päätöksenteon ja palvelukehityksen tueksi kooste.

Nuorten hyvinvointikertomuksen teemat kehitettiin Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintamahdollisuusteorian pohjalta. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys. Tavoitteena on, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto tekee tuotetun tiedon perusteella vuosittain päätöksentekoa varten nostoja ja toimenpide-ehdotuksia.

Nuorisoasiainkeskus on lisännyt viime vuosina tiedontuotantoa nuorten tilanteesta. Viraston noin 400 työntekijästä 353 käytti yhden työpäivän vuonna 2014 siihen, että he haastattelivat nuoria Helsingin julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Kun helsinkiläisiltä nuorilta (N=1012) kysyttiin, mitä asioita he pitävät tärkeinä omassa asuinympäristössään, nostivat he esille seuraavat teemat: oman alueen viihtyisyys, luonto, toimiva joukkoliikenne ja oman alueensa suunnitteluun vaikuttaminen. Nuorisoasiainkeskuksen toiminnasta pääosa suuntautuu alle 18 -vuotiaisiin. Kun nuorisoasiainkeskus asettaa tavoitteita, niillä on aina lapsivaikutuksia, jos lapset määritellään alle 18 -vuotiaiksi.

Nuorisoasiainkeskus katsoo, että lapsivaikutusten arviointia olisi tarkoituksenmukaista kehittää nykyisten rakenteiden yhteydessä. Luontevimmin se kytkeytyisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhteyteen.

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Opetusviraston määrärahoista suurin osa eli noin 95 % kohdentuu aloitetta koskeviin lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten palveluihin. Opetusviraston tuottamia palveluja ovat

- ruotsinkielinen päivähoito
- suomen- ja ruotsinkielinen esi- ja perusopetus sekä iltapäivätoiminta
- suomen- ja ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus sekä
- ammatillinen koulutus

Lisäksi opetustoimen määrärahoista maksetaan erilaisia lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvia korvauksia ja avustuksia muille koulutuksen, ruotsinkielisen päivähoidon ja iltapäivätoiminnan järjestäjille sekä järjestetään suomi toisena kielenä kursseja helsinkiläisille työttömille tai työttömyysuhan alla oleville maahanmuuttajille.

Edellä mainituista palveluista ja menoista ruotsinkielinen päivähoito sekä suomen- ja ruotsinkielinen esi- ja perusopetus ovat kokonaisuudessaan alle 18-vuotiaisiin kohdentuvia palveluja. Myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen asiakkaat ovat pääosin alle 18-vuotiaita. Avustukset ja korvaukset kohdentuvat lähes kokonaan alle 18-vuoitaiden palveluihin. Yli 18-vuotiaille suunnattuja palveluja ovat lähinnä aikuislukioiden palvelut, ammatillisen koulutuksen sisällä näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus ja suurin osa oppisopimuskoulutusta sekä edellä mainitut suomi toisena kielenä kurssit helsinkiläisille työttömille tai työttömyysuhan alla oleville maahanmuuttajille.

Opetusviraston opetuslautakunnalle vuosittain valmistelemissa talousarvioehdotuksen tarkemmissa perusteluissa sekä tulosbudjeteissa määrärahat ja tavoitteet on jo kohdennettu eritellysti em. palveluihin. Resurssien kohdentamisen vaikuttavuutta on näin ollen mahdollista arvioida tavoitteiden toteutumisen avulla. Viraston asiakkaiden ikäprofiilista johtuen opetusviraston talousarvioehdotuksen yhteydessä tehtävä terveysvaikutusten arviointi on myös pitkälti aloitteessa esitettyä lapsivaikutusten arviointia.

Edellä mainituissa asiakirjoissa ja tilinpäätöksissä toisen asteen koulutusta ei tällä hetkellä eritellä nuorten ja aikuisten palveluihin. Erittely pystytään kuitenkin tarvittaessa tekemään kaupungin palveluluokituksella ja opetusviraston nykyisellä suunnittelu- ja seurantajärjestelmällä.

Varhaiskasvatuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Helsingin Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäaloitteesta lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta:

Varhaiskasvatuslautakunta katsoo, että lasten ja nuorten hyvinvointia ja olosuhteita seurataan monella eri tavalla.

Varhaiskasvatus perustuu yhdenvertaisuuteen ja lasten kasvun ja kehityksen tukemiseen. Toiminnan keskiössä ja vahvasti osallisena on lapsi, joka leikkii, liikkuu, taiteilee ja tutkii luovassa ja hyvinvointia edistävässä oppimisympäristössä.

Varhaiskasvatuspalvelut päivähoito, esiopetus, kerhotoiminta, koululaisten iltapäivätoiminta leikkipuistoissa ja leikkipuistojen avoimet varhaiskasvatuspalvelut lapsiperheille ovat lähipalvelua ja vaikuttavat ratkaisevalla tavalla palvelujen piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja tätä kautta terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

Yhtenä toiminnan tavoitteena on lasten ulkoilun, liikkumisen, ravinnon ja levon tasapaino. Terveys- ja hyvinvointivaikutuksia edistetään yhdessä lasten vanhempien kanssa huolehtimalla, että lapsilla on mahdollisuus aktiiviseen liikkumiseen vähintään kaksi tuntia päivässä.

Kunnallisessa päivähoidossa olevista 4-vuotiaista lapsista on tehty vuodesta 2012 lukien varhaiskasvatuksen arvio lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä neuvolan laajennettuun 4-vuotistarkastukseen liittyen. Hyve 4 -mallin mukainen poikkihallinnollinen systemaattinen toimintatapa lisää mahdollisuuksia järjestää lapselle tarvittava tuki peruspalveluissa ja estää ongelmien vaikeutuminen ennen kouluikää. 4-vuotiaiden lasten laajennetun terveystarkastuksen varhaiskasvatuksen osuus, sisältäen lasten haastattelun, auttaa löytämään varhain tuen tarpeessa olevat lapset ja kohdentamaan tätä varten tarvittavat tukitoimenpiteet.

Varhaiskasvatusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston ja opetusviraston kanssa lasten hyvinvoinnin ja sujuvan oppimispolun turvaamiseksi. Yhteiset prosessit arvioidaan vuosittain ja niitä kehitetään johdon tasolla ja paikallisten toimijoiden yhteisissä tapaamisissa.

Elokuussa 2015 esiopetus muuttuu velvoittavaksi. Esiopetus on tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle.

Varhaiskasvatusviraston ja opetusviraston laatiman kasvun ja oppimisen polku -yhteistyömallin avulla turvataan kaikille lapsille hyvä koulun aloitus ja löydetään tukea tarvitsevalle lapselle oikea koulupaikka. Lapsen kannalta kasvu ja oppiminen voivat jatkua näin turvallisena.

Leikkipuistot antavat oman panoksensa perheiden valmennukseen toteuttamalla vauvaperhetoimintaa ja tekemällä yhteistyötä neuvolan kanssa. Kevään 2015 aikana on avattu www.perheentuki.fi -sivusto, jossa varhaiskasvatusvirasto on mukana vauvaperhetoiminnan osalta.

Maahanmuuttajaperheiden kotouttamista toteutetaan monihallintokuntaisena yhteistyönä järjestämällä leikkipuistoissa kotona lastaan hoitavien pienten lasten vanhemmille lastenhoitoa sinä aikana, kun vanhemmat osallistuvat suomenkielen koulutukseen. Vuoden 2014 aikana opetusryhmiä oli 13, joissa opiskelijoita oli 8–15/ryhmä. Lastenhoitoa järjestettiin vuosina 2014–2015 kahdessa perhetalossa (Sahrami ja Naapuri) ja kuudessa leikkipuistossa (Lehdokki, Kannelmäki, Traktori, Myllynsiipi, Tuorinniemi ja Mustakivi).

Lapsen tukemiseen varhaiskasvatusvirastossa on palkattu 372 henkilöä erityistä tukea tarvitsevia lapsia varten.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielen ja identiteetin kehitystä tukemaan on hoito- ja kasvatushenkilökunnan lisäksi resurssina 14 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa. He toimivat lapsiryhmissä mallintajina, perehdyttävät ja tukevat lasten kanssa päivittäin toimivaa henkilökuntaa lasten identiteettiä tukevien ja kielitaitoa kehittävien toimintamallien käytössä.

Edellä mainittujen resurssien lisäksi varhaiskasvatuksessa on osana kaupungin talousarviota käytössä ns. positiivisen diskriminaation määräraha yhteensä 0,85 milj. euroa. Tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia alueilla, joilla indikaattoreiden mukaan on keskimääräistä enemmän syrjäytymisen riskitekijöitä. Rahoituksen avulla on vahvistettu päiväkoti- ja leikkipuistotoiminnassa lasten kanssa työskentelevää henkilökuntaresurssia. Hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää on lisätty (19 lisävakanssia, joista kolme erityislastentarhanopettajaa). Henkilöstön koulutustasovaatimuksen noston kautta (30 vakanssia) on painotettu osaamista pedagogisesti ohjattuun toimintaan lasten kanssa sekä kasvatuskumppanuuteen vanhempien kanssa.

Varhaiskasvatusviraston positiivisen diskriminaation määrärahaa ("PD-raha") ei ole nostettu vuoden 2012 jälkeen, vaikka lasten määrä on samaan aikaan kasvanut. Viraston toimintamenoista PD-raha on vain 0,2 %, kun opetusvirastossa se on 0,6 %. Varhaiskasvatuslautakunta esittää varhaiskasvatusviraston talousarvioesityksessä, että kaupunginhallitus lisäisi viraston toimintamenoihin PD-rahan tasokorotuksen 150 000 euroa, ja tekisi linjauksen, että tulevaisuudessa PD-raha kasvaisi hoidettavien lapsien lukumäärän kasvaessa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016 sisältyy Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan vuosille 2013–2016. Toimeenpanosuunnitelma sisältää monihallinnolliset kehittämiskohteet, lisäksi hallintokunnat toteuttavat strategiaohjelmaan tavoitteita ja toimenpiteitä omassa toiminnassaan. Toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta ja seurannasta vastaa monitasoinen LASU-organisaatio. Varhaiskasvatusvirasto osallistuu omalta osaltaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttamiseen ja hyvinvointitiedon raportointiin. Varhaiskasvatusvirasto on mukana syksyllä käynnistyvässä kaupunkitasoisessa hyvinvointiraportoinnin koordinaatioverkostossa.

Helsingin kaupungilla on kaupunkiyhteinen palveluluokitus. Sen tarkoituksena on saada kaupunkikokonaisuuden yhteisten prosessien kustannukset selville, joka koostuu kaupunkiyhteisistä tukipalveluista sekä pääasiassa elinkaariajattelun mukaisista asiakaspalveluista. Palveluluokkia on yhteensä 17 ja niiden tarkoituksena on kerätä ylätason taloustietoa. Yksi palveluluokka on lasten palvelut. Tähän palveluun kohdistetaan virastojen ja liikelaitosten ydinpalvelut, jotka kohdistuvat lapsiin. Viitteellinen ikäryhmä on 0–12 vuotta, mutta jokainen virasto ja liikelaitos soveltaa tätä omien palveluidensa ja erityislainsäädäntöönsä mukaisesti. Lasten palveluita ovat esimerkiksi juuri päivähoito. Nuorten palveluiden ikäryhmä on 13–19 vuotta. Nuorten palveluihin kuuluu esimerkiksi perusopetus ja nuorisotoimi.

Varhaiskasvatusvirasto seuraa ja arvioi omien palveluiden talouden ja toiminnan lukuja tarkasti muun muassa palvelukohtaisten yksikköhintojen kehitystä.

Varhaiskasvatuslautakunta pitää tärkeänä, että lasten hyvinvointitietoa kootaan ja lapsivaikutuksia arvioidaan osana Helsingin talousarviovalmistelua ja tilinpäätöstä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

"Lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän seurantaan on Helsingissä olemassa oma jo vakiintunut rakenteensa. Lastensuojelulaki (12 §) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016 sisältyy Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan. Lastensuojelulain 12 §:n edellyttämät tiedot lasten ja nuorten hyvinvoinnista, lastensuojelun tarpeesta sekä palveluista sisältyvät valtuustokausittain laadittavaan Helsingin tila ja kehitys raporttiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset monihallinnolliset kehittämistoimenpiteet. Sen lisäksi hallintokunnat toteuttavat strategiaohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä omassa toiminnassaan. Toimeenpanosuunnitelmaa ohjataan ja seurataan Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin johtamisrakenteissa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan myös kaupungin strategiaohjelman seurantaan.

Yli 15-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja palvelujen järjestämistä seuraa ja ohjaa lakisääteinen Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Nuorisolaki 7a §:n mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on mm. koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Nuorten hyvinvointikertomus julkaistiin 21.11.2014. Se muodostuu nuorten hyvinvointia kuvaavasta tietokannasta sekä Hyvinvointikertomus-verkkosivustosta, joka sisältää tilastoja, tutkimustietoa sekä kokemustietoa. Kertyneestä tiedosta tuotetaan vuosittain päätöksenteon ja palvelukehityksen tueksi kooste.

Terveydenhuoltolain 11 §:n mukaan kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu myös kaupungin strategisiin linjauksiin. Sosiaali- ja terveysvirastossa on luotu terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointimalli, jonka päivitetyn version kaupunginjohtaja on hyväksynyt 2.4.2014. Arviointiohjetta on uudistettu siten, että hyvinvoinnin käsite on terveyskäsitteen rinnalla aiempaa vahvemmin. Lisäksi ohjeeseen on lisätty maininta herkkiin väestöryhmiin, kuten lapsiin kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamisesta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Nykyisillä toimintatavoilla on mahdollista saada riittävä näkemys lapsiin ja nuoriin kohdistuvan toiminnan resursoinnissa tapahtuvista muutoksista ja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kyetään arvioimaan riittävästi."