Detaljplaneändring för Strömbergsvägen 4 i Sockenbacka (nr 12455)
Detaljplaneändring för Strömbergsvägen 4 i Sockenbacka (nr 12455)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för kvarteret 46019 i 46 stadsdelen (Sockenbacka, Sockenbacka företagsområde) enligt ritning nr 12455, daterad 14.3.2017, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Användningsändamålet för tomten på Strömbergsvägen 4 ändras från kvartersområde för byggnader för verksamhetslokaler (KTY) till kvartersområde för flervåningshus (AK). Syftet med detaljplaneändringen är att göra det möjligt att bygga tre nya flervåningshus på tomten. De gamla fabriksbyggnaderna på tomten rivs, utom den s.k. portbyggnaden, som har föreslagits bli skyddad med beteckningen sr-2.
Tomtens våningsyta är 11 500 m². Antalet invånare ökar med ca 290. Av våningsytan utgör arbets-, kontors- och affärslokalerna 250 m². Tomtexploateringstalet är 1,6. Att genomföra detaljplanelösningen främjar kompletteringsbyggande inom området för den kommande Jokerbanan.
Detaljplanelösningen följer de riksomfattande målen för områdesanvändningen och generalplanen med rättsverkningar och bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål. Detaljplanelösningen följer också målen i den nya generalplanen för Helsingfors.
Detaljplanelösningen stämmer överens med ändringsprinciperna för markanvändningen i Sockenbacka företagsområde, vilka stadsplaneringsnämnden godkände 17.6.2014.
Området ligger i Sockenbacka företagsområde. Tomten omringas av Strömbergsparken. På tomten finns i detta nu en fabriksbyggnad, en portbyggnad och ett småhus. Byggnaderna är huvudsakligen av murat tegel förutom småhuset vid Sockenbackavägen som har brädfodring. I den gällande detaljplanen (år 2002) har området betecknats som kvartersområde för byggnader för verksamhetslokaler (KTY).
Att detaljplanelösningen genomförs innebär inga kostnader för staden. Den som sökt om ändring av detaljplanen står för kostnaderna för att bygga en avloppspump och ett nytt tryckavlopp.
Planeringsfaser och växelverkan
Kvartersområdena är i privat ägo. Detaljplanelösningen har utarbetats på ansökan och innehållet i lösningen har diskuterats med sökanden.
Deltagande och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.
Förslaget till detaljplan hölls offentligt framlagt 31.3–2.5.2017. Inga anmärkningar gjordes mot förslaget men en skrivelse kom in utanför framläggningstiden.
I skrivelsen ansågs det som positivt att det byggs bostäder i närheten av goda kollektivtrafikförbindelser. Samtidigt oroade man sig för bevarandet av industri- och portbyggnaden. Man önskade sig invånarlokaler eller lokaler för företag i trähuset på tomten. I skrivelsen lyftes dessutom arkitekturen för nybyggnaderna i tomtens östra del fram. Också den eventuella risken för översvämningar i Rutiån lyftes fram i skrivelsen.
Utlåtanden
Helen Ab, Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), säkerhets- och kemikalieverket (Tukes), stadsmuseet, fastighetsnämnden, räddningsnämnden, byggnadstillsynsverket, nämnden för allmänna arbeten och miljöcentralen gav utlåtanden om detaljplaneförslaget.
HRM konstaterade i sitt utlåtande att detaljplaneändringen förutsätter att man flyttar en avloppsledning och bygger ett pumphus.
Tukes såg inget hinder för detaljplaneändringen men rekommenderade att man beaktar olycksrisken för de närliggande anläggningarna i evakueringsplanerna och i bostadshusens tekniska lösningar.
Stadsmuseet ansåg att man i utseendet, dimensioneringen och fasadmaterialet för den nybyggnad som gränsar till parken bör bevara referenser till den industribyggnad av rödtegel som ska rivas. Stadsmuseet ansåg att skyddsbestämmelserna för portbyggnaden har gjorts på vederbörligt sätt.
Fastighetsnämnden konstaterar att förslaget till detaljplaneändring avsevärt höjer tomtens värde, och att man därför ska underhandla med tomtägaren i enlighet med stadsstyrelsens markpolitiska beslut från 9.6.2014.
Räddningsnämnden påpekade om utrymmesbehovet och räckvidden för skyliftbilar.
I de övriga utlåtandena fanns ingenting att påpeka.
Utlåtandena framgår i sin helhet av beslutshistorien, och genmälena ingår i rapporten om växelverkan (bilaga 3).
Ändringar i förslaget till detaljplaneändring
Inga ändringar gjordes i förslaget. Kompletteringar till materialet presenteras i detaljplanebeskrivningens näst sista kapitel (bilaga 2).
Förslaget behöver inte läggas fram på nytt.
Markanvändningsavtalet för detaljplaneområdet i enlighet med fastighetsnämndens utlåtande har undertecknats 26.1.2018.
Beslutsförslaget stämmer överens med stadsmiljönämndens framställning.
Kaupunginhallitus 12.02.2018 § 87
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin 46019 asemakaavan muutoksen 14.3.2017 päivätyn piirustuksen numero 12455 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 19.09.2017 § 97
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 14.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 hyväksymistä ja, ettei annetut lausunnot anna aihetta muutoksiin. Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelia 46019.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
Esittelijä
Lisätiedot
Tytti Wiinikka, arkkitehti, puhelin: 310 37300
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, rakenteet, puhelin: 310 37252
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.08.2017 § 6
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12455 pohjakartan kaupunginosassa 46 Pitäjänmäki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12455
Kaupunginosa: 46 Pitäjänmäki
Kartoituksen työnumero: 24/2016
Pohjakartta valmistunut: 31.05.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Pelastuslautakunta 16.05.2017 § 62
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon asemakaavaehdotuksesta nro 12455, Strömbergintie 4 (kortteli 46019), Pitäjänmäki (46.ko):
Tontin pelastustiejärjestelyissä on huomioitava nostolava-auton tilantarve ja ulottumat. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kaavassa esitettyyn ratkaisuun vähintään 3m korkeista istutuksista talon B välittömässä läheisyydessä, sekä nostolava-auton riittävästä pääsystä talojen C ja D välittömään läheisyyteen.
Esittelijä
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
Yleisten töiden lautakunta 09.05.2017 § 174
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Tontin käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kolmen uuden asuinkerrostalon rakentaminen tontille. Tontilla olevat vanhat tehdasrakennukset puretaan lukuun ottamatta niin sanottua porttirakennusta, joka on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-2.
Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.
Esittelijä
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Kiinteistölautakunta 04.05.2017 § 230
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46019 tonttia nro 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12455 seuraavan lausunnon:
Kiinteistölautakunta toteaa, että asemakaavan muutosta koskeva tontti on yksityisomistuksessa ja kaavamuutoksen sisältö on neuvoteltu tontinomistajan kanssa.
Kaavamuutos mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen.
Muutoksessa nykyiseltä toimitilatontilta (KTY) puretaan vanhat teollisuusrakennukset lukuun ottamatta porttirakennusta, joka suojellaan merkinnällä sr-2. Tontti muutetaan kuulumaan asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), jossa sr-2 -merkittyyn rakennukseen tulee sijoittaa työ-, toimisto- tai liiketiloja. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 11 500 k-m².
Asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.
Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty sopimus.
Kiinteistölautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotuksen johdosta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Federley, vs. toimistopäällikkö, puhelin: 09 310 36451
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 28.4.2017
Kaupunginmuseo tarkastelee asemakaavan muutosta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Asemakaavan muutos koskee teollisuusrakennusten tonttia Strömbergintie 4:ssä. Strömbergin puiston itälaidan vanhat teollisuusrakennukset esitetään korvattaviksi uusilla asuinkerrostaloilla. Vanha porttirakennus säilyy suojeltuna rakennuksena.
Tontilla sijaitsee nykyisin tehdasrakennus, porttirakennus ja pientalo. Teollisuusrakennukset ovat puhtaaksi muurattuja tiilirakennuksia. Pitäjänmäentien puolella sijaitsee puuverhoiltu pientalo. Rakennukset sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla Mätäjoen tuntumassa Strömbergin puiston keskellä. Tontin itäpuolella nousee jyrkkä kallio, jonka koilliskulmalla on suojeltu muinaisjäännös. Tontin pohjoispuolelta alkaa Pitäjänmäen yritysalue, muutoin tontin läheisyydessä on asuinkerrostaloja.
Mätäjoen tuntumassa puiston keskellä sijaitseva punatiilinen teollisuusrakennus on rakentunut useassa vaiheessa. Ensimmäinen tunnettu käyttäjä rakennuksella oli Teräsköysi Oy, jonka erikoisalaa olivat vaijerit. Pitkää hallimaista tilaa tarvittiin vaijerin punomiseen. Rakennuksen vanhin osa on tontin itäreunassa. Sanoma Kohopaino hankki kiinteistön omistukseensa 1960-luvulla ja ryhtyi kunnostamaan ja laajentamaan sitä moderniksi kirjapainoksi. Latomo, paino ja sitomo sijaitsivat kaikki samassa tuotantotasossa. Vuonna 1988 rakennus sai uuden omistajan, kun Sanomain arkisto muutti rakennukseen. Myöhemmin kiinteistö siirtyi Päivälehtisäätiön omistukseen, mutta edelleen rakennus säilyi arkistotilana. Vuodesta 1999 rakennus on ollut Kalevala Korun omistuksessa.
Rakennusvaiheet:
Rakennuksen vanhin osa eli matala itäsiipi on rakennettu ennen vuotta 1940. Pienimuotoista punatiilistä teollisuusarkkitehtuuria edustava rakennus on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä. Teräsköysi Oy halusi vuonna 1940 laajentaa vanhaa matalaa tiilirakennusta sen kylkeen lisättävällä siivellä ja teetti suunnitelmat arkkitehti Matti Finellillä. Lisäosaan sijoitettiin varasto ja autotalli. Rakennuksen historiassa seuraava vaihe on vuodelta 1943, jolloin entisen kellarin paikalle, pihan päätyyn ja vanhan osan jatkeeksi teollisuusrakennusta laajennettiin niin ikään arkkitehti Finellin suunnitelmien mukaan. Uudet suunnitelmat Mätäojan puoleisen siiven rakentamiseksi ovat vuodelta 1954. Suunnitelmat laati Finell. Pihan keskellä olevat rakennukset purettiin laajennuksen tieltä. Rakennuksen siirryttyä Sanoma Oy:n omistukseen osaa rakennuksesta korotettiin kerroksella arkkitehtien Martti Kilpirannan ja Pentti Pajarisen vuonna 1966 laatimien suunnitelmien mukaisesti. Korotus toteutettiin vanhimpien osien arkkitehtuuria mukaillen ja julkisivumateriaalina oli poltettu savitiili. Samalla lisättiin pihajulkisivuun lastauslaituri ja katos. Vuodelta 2000 ovat arkkitehti Juha Lempisen laatimat muutossuunnitelmat, joihin liittyi myös julkisivumuutoksia.
Kaupunginmuseon kannanotto:
Kaupunginmuseo piti asemakaavan muutoksen käynnistyessä tärkeänä, että teollisuusrakennuksesta säilyisi porttirakennuksen lisäksi vähintään Mätäojan puoleinen teollisuusrakennus. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennuksen olisi voinut muuttaa asuinkäyttöön. Valitettavasti kuitenkin 1950-luvun teollisuusrakennuksessa todettiin vakavia mikrobiongelmia ja niiden lisäksi teollisuuskäyttöön suunnitellun rakennuksen rakenneratkaisut olivat asuntokäyttöön huonosti soveltuvat. Julkisivumuuraus, sokkelirakenteen ulkokuori sekä vaurioituneet lämmöneristeet olisi pitänyt poistaa ja uusia. Tutkimusraportista, Haitta-aine ja mikrobitutkimus (8.12.2015), käy ilmi seuraavaa: ”Mikrobeja sisältävät rakenteet ovat nyt suositeltavaa poistaa, kun rakennukseen ollaan tekemässä laajoja korjaus- ja muutostoimenpiteitä. Rakenteissa olevia mikrobivaurioita voidaan hallita korjaustoimilla. Syvälle rakenteisiin jäävät mikrobit muodostavat kuitenkin mahdollisen riskin sisäilmaongelmien kehittymiselle pitkän ajan kuluessa. Rakennuksen tulevassa käytössä oleskellaan asuintiloissa pitkiä aikoja, joten mahdollisille epäpuhtauksille altistumisaika on pitkä.” Ongelmallinen oli myös ulkoseinän tuulettumaton rakenne. Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön olisi käytännössä vastannut uudisrakentamista, minkä vuoksi kaupunginmuseo ei edellyttänyt teollisuusrakennuksen varustamista suojelumerkinnällä.
Asemakaavaehdotuksessa ainoastaan vanhin rakennuksista, pieni kaksikerroksinen punatiilinen rakennus säilyy, muut rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Entisten teollisuusrakennusten ja pientalon paikalle on mahdollista rakentaa kolme uutta asuinkerrostaloa. Ne tulevat olemaan osittain viisi-, seitsemän- ja kahdeksankerroksisia. Mätäojan puoleisen uudisrakennuksen mittasuhteet ja julkisivut on suunniteltu siten, että se muistuttaa paikalla sijainnutta teollisuusrakennusta. Punatiilinen porttirakennus säilyy ja se merkitään asemakaavaan suojelumääräyksellä (sr-2). Suojelumääräys on asianmukaisesti laadittu ja se turvaa rakennuksen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilymisen.
On valitettavaa, että osa Pitäjänmäen teollista historiaa katoaa, kun suuri osa paikalla pitkään sijainneesta teollisuuskiinteistöstä puretaan. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että puiston reunaan rajautuvan uudisrakennuksen kaupunkikuvallisessa ilmeessä, mitoituksessa ja julkisivumateriaaleissa säilyy viitteitä paikalla sijainneeseen punatiiliseen teollisuusrakennukseen. Puistomaisemassa säilyy näin viitteenomaisena muistuma paikalla sijainneesta teollisesta toiminnasta, joka nyt asuinrakentamisen myötä on tontilta lähes täysin poistumassa.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.5.2016
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
Ympäristölautakunta 25.04.2017 § 127
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.03.2017 § 143
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- asettaa 14.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelia 46019.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Esittelijä
Lisätiedot
Tytti Wiinikka, arkkitehti, maankäyttö, puhelin: 310 37300
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, liikenne, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat (rakenteet), puhelin: 310 37252
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, julkiset ulkotilat, maisema, puhelin: 310 37458
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, vuorovaikutus, puhelin: 310 37403
Marketta Takamäki, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: 310 37304
Rakennusvirasto 14.6.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Strömbergintie 4:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 17.6.2016 mennessä.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentaminen. Vanhat teollisuusrakennukset puretaan lukuun ottamatta vanhaa porttirakennusta.
Rakennusten korkeusaseman suunnittelussa tulee huomioida Mätäjoen mahdollinen tulviminen.
Pelastusreitit ja -paikat tulee järjestää tontin alueella.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Detta beslut publicerades 07.03.2018
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045