Detaljplaneändring för Handelshusgatan 16 i Östra centrum (nr 12443)
Detaljplaneändring för Handelshusgatan 16 i Östra centrum (nr 12443)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomterna 8 och 9 i kvarteret 45048 i 45 stadsdelen (Botby, Östra centrum) enligt ritning nr 12443, daterad 28.2.2017 och ändrad 19.9.2017, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Behandling
Biträdande borgmästare Anni Sinnemäki meddelade att hon var jävig och deltog inte i behandlingen av ärendet.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringen gäller en fastighet vid Handelshusgatan i Östra centrum, som för närvarande inrymmer Helsingfors stads bostäder Ab:s (Heka) hyresbostäder, affärslokaler i gatunivå och två små dagvårdsenheter. Heka Ab har bedömt att de byggnadstekniska problemen i objektet är stora och att byggnaderna behöver en omfattande ombyggnad inom de närmaste åren. Enligt bedömningen är det olönsamt att genomföra en ombyggnad.
Detaljplaneändringen baserar sig på att de nuvarande husen rivs, byggrätten nästan fördubblas och en ny bostadshushelhet som liknar ett slutet kvarter byggs. Vid gatan byggs affärslokaler i gatunivå på samma sätt som i nuläget. Till tomten förläggs inga dagvårdsenheter i fortsättningen. Bostadstomten utvidgas i dess sydöstra hörn i viss mån till den nuvarande parkens område. Bilplatserna förläggs till ett bredvidliggande parkeringsfält, som utnyttjas av flera tomter, och till en parkeringsanläggning under byggnaden/gårdsdäcket.
Målet är att komplettera området med mer effektivt bostadsbyggande än i nuläget. Volymen på bostadsbyggandet och arkitekturen anpassas till den nuvarande stadsbilden men samtidigt ger det området ett nytt tidsskikt och ett mer urbant uttryck.
Byggrätten i detaljplaneändringen uppgår till sammanlagt 20 300 m² vy. Den nya bostadsytan uppgår till 8 500 m² vy. Antalet invånare ökar med ca 200.
Detaljplanelösningen följer de riksomfattande målen för områdesanvändningen och generalplanen med rättsverkningar och bidrar till att staden kan uppnå sina strategiska mål. Detaljplanelösningen stämmer också överens med målen för den nya generalplanen, godkänd 26.10.2016 av stadsfullmäktige.
I de gällande detaljplanerna (1975 och 1977) har området betecknats som kvartersområde för internatbyggnader, kvartersområde för bilplatser och till små delar som parkområde. På tomten 45048/9 (Handelshusgatan 16) finns bostadshus i fyra våningar och en liten daghemsbyggnad på innergården (blev färdiga åren 1978–1979), vilka omfattar sammanlagt 13 165 m² vy. Tomten 45048/8 hör till ett kvartersområde för bilplatser. Parkeringsplatsen är utarrenderad till tre olika bostadsbolag. Sydöstra hörnet av detaljplaneområdet anges som parkområde i detaljplanen, men i praktiken är området i daghemmets bruk och har omgärdats.
Att detaljplanelösningen genomförs innebär inga kostnader för staden.
Planeringsfaser och växelverkan
Områdena är i Helsingfors stads ägo. Detaljplanelösningen har utarbetats på initiativ av staden.
Deltagandet och växelverkan har ordnats i enlighet med programmet för deltagande och bedömning.
Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 24.3–24.4.2017. Det gjordes sex anmärkningar mot förslaget och två skrivelser kom in utanför framläggningstiden.
Anmärkningar och skrivelser
Sex anmärkningar gjordes mot förslaget till detaljplan. Anmärkningarna gällde bl.a. rivningen och grunderna för denna i allmänhet, informationen om detaljplaneändringen och arrangemangen kring hörandet, dimensionen för nybyggande, byggnadsmassorna och kvarterstypen, skuggnings- och bullerolägenheterna från detaljplaneändringen, rivnings- och grundläggningsförhållandena, bevarandet av stråken och växtligheten samt framtiden för den svenska dagvårdens lokaler och konsekvensbedömningen för dessa.
Två skrivelser inkom utanför framläggningstiden. Iakttagelserna i skrivelserna gällde i likhet med anmärkningarna rivningen och grunderna för denna i allmänhet, informationen om detaljplaneändringen och arrangemangen kring hörandet.
Utlåtanden
Helen Elnät Ab, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen), fastighetskontorets tomtavdelning, räddningsnämnden, nämnden för allmänna arbeten och miljönämnden gav utlåtande om förslaget till detaljplaneändring.
NTM-centralen påpekade i sitt utlåtande om miljöstörningar som trafiken orsakar och de detaljplanebestämmelser som gäller dessa.
Räddningsnämndens utlåtande gällde frågor som ska beaktas i den förtsatta planeringen.
Miljönämndens utlåtande gällde miljöstörningar som trafiken orsakar och de detaljplanebestämmelser som gäller dessa.
I de övriga utlåtandena fanns ingenting att påpeka.
Utlåtandena framgår i sin helhet av beslutshistorien, och referat av dessa och genmälena ingår i rapporten om växelverkan (bilaga 3).
Ändringar i förslaget till detaljplaneändring
Det som framförts i anmärkningarna, skrivelserna och utlåtandena har beaktats i ändamålsenliga delar med hänsyn till detaljplanens målsättningar. I förslaget till detaljplaneändring har det gjorts ändringar som inte väsentligt förändrar innehållet i förslaget. Förslaget behöver inte läggas fram på nytt. Ändringarna i detaljplaneförslaget framgår i detalj av detaljplanebeskrivningens (bilaga 2) näst sista kapitel.
Beslutsförslaget stämmer överens med stadsplaneringsnämndens framställning.
Kaupunginhallitus 13.11.2017 § 1037
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin 45048 tonttien 8 ja 9 sekä puistoalueen asemakaavan muutoksen 28.2.2017 päivätyn ja 19.9.2017 muutetun piirustuksen numero 12443 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Esteelliset: Anni Sinnemäki
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045
Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 19.09.2017 § 96
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 28.2.2017 päivätyn ja 19.9.2017 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12443 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin 45048 tontteja 8 ja 9 sekä puistoaluetta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkiympäristön toimialan internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Esteelliset: Anni Sinnemäki (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta)
12.09.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331
Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129
Peik Salonen, insinööri, puhelin: 310 37248
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 22.08.2017 § 12
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12443 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12443
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 48/2016
Pohjakartta valmistunut: 17.11.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Pelastuslautakunta 02.05.2017 § 48
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutoksesta nro 12443:
Jatkosuunnittelussa tulee huomioida pelastusteiden ajoreittien ja nostopaikkojen tarkemmat järjestelyt rakennusta ympäröivillä ajo- ja kevyenliikenteen väylillä sekä piha-alueella. Huomioitavaa on muun muassa, että pihakannelle tulee kantavuusvaatimus pelastustien vuoksi.
Jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida porrashuoneiden sivukäytävien palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät järjestelyt, kuten savunpoisto ja käytävien savu- ja palo-osastointi.
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236
Yleisten töiden lautakunta 25.04.2017 § 152
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutos koskee Itäkeskuksessa Kauppakartanonkadun varrella sijaitsevaa kiinteistöä, jossa on nyt Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokra-asuntoja, kivijalan liiketiloja sekä kaksi pientä päivähoidon yksikköä. Heka Oy on arvioinut, että kohteen rakennustekniset ongelmat ovat suuria ja rakennukset ovat laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Peruskorjaus on arvioitu kannattamattomaksi.
Kaavamuutos perustuu nykyisten rakennusten purkamiseen, rakennusoikeuden määrän kasvattamiseen ja uuden umpikorttelimaisen asuintalokokonaisuuden rakentamiseen. Tavoitteena on täydentää aluetta nykyistä tehokkaammalla asuntorakentamisella, joka volyymiltaan ja arkkitehtuuriltaan sopeutuu nykyiseen kaupunkikuvaan, mutta samalla luo alueelle uutta ajallista kerrostumaa ja entistä kaupunkimaisempaa ilmettä.
Asuintonttia laajennetaan kaakkoiskulmassa vähäisessä määrin nykyisen puiston puolelle. Kulmassa oleva leikkipaikka ei ole rakennusviraston hallinnassa.
Asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle.
Esittelijä
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Ympäristölautakunta 25.04.2017 § 131
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Umpikorttelirakenne suojaa hyvin piha-alueita liikenteen melulta. Kaavaselostuksen mukaan liikenteen aiheuttamat kadun puoleiseen julkisivuun kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot ovat noin 65–66 dB. Julkisivuun kohdistuvan melutason ollessa ≥ 65 dB, on suositeltavaa, että asunnot avautuvat myös hiljaisemman julkisivun puolelle. Hiljaisemmalla puolella tarkoitetaan lähtökohtaisesti suuntaa, jolla melutason ohjearvot alittuvat.
Kaavaehdotuksessa on annettu määräys, jonka mukaan parvekkeet tulee lasittaa. Oleskeluparvekkeilla tulee saavuttaa melutason ohjearvot (Vnp 993/1992). Tältä osin kaavamääräystä on hyvä täydentää.
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916
Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 § 114
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- asettaa 28.2.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12443 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Itäkeskus) korttelin 45048 tontteja 8 ja 9 sekä puistoaluetta.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12443 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Esittelijä
Lisätiedot
Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331
Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37129
Peik Salonen, insinööri, puhelin: 310 37248
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 21.6.2016
Kohde sijaitsee savialueella ja saven reuna-alueella. Savikerros paksunee länteen päin ja on paksuimmillaan alueen länsireunalla noin 6 m. Kauppakartanonkadun osalta savikerrokset on suunnitelmatietojen mukaan stabiloitu. Tontin osalla stabilointia todennäköisesti ei ole. Saven yläpuolella ovat pihan rakennekerrokset ja alapuolella kitkamaakerrokset ennen kallionpintaa.
Pohjaveden korkeusasema on vuosina 2006…2007 vaihdellut noin 0,6…1,5 m maanpinnasta tontin itäreunassa sijaitsevassa mittauspisteessä. Lähin puupaaluilla perustettu ja siten pohjaveden painetason vaihteluille herkkä rakennus sijaitsee kohteesta noin 150 m päässä.
Nykyiset rakennukset on todennäköisesti perustettu paaluilla. Rakennuksia purettaessa tulee maahan jäävien paalujen osalta toimittaa niiden tarketiedot (yläpään xyz) Kv/geotekniselle osastolle.
Piha-alueiden mahdollinen nykyinen pohjanvahvistus ja tuleva pohjanvahvistustarve tulee selvittää erityisesti mikäli tontin maanpintaa nostetaan nykyisestä saven haitallisten painumien ehkäisemiseksi.
Lisätiedot
Mirva Koskinen, geotekniikkapäällikkö, puhelin: 310 37821
Rakennusvirasto 20.6.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1249-00/16, koskien Vartiokylän (45.ko), Itäkeskuksen, Kauppakartanonkatu 16 asemakaavan muutosta 22.6.2016 mennessä.
Osoitteessa Kauppakartanonkatu 16 suunnitellaan nykyisten rakennusten purkamista ja korvaamista uusilla asuinkerrostaloilla.
Kaavamuutosalue rajautuu Ystävyydenpuistoon, johon on vuonna 2007 tehty Ystävyydenpuiston ja väestönsuojan maanpäällisiin alueisiin liittyvä yleissuunnitelma. Väestönsuojahanketta ei ole toteutettu.
Rakennusvirasto voi tarvittaessa varautua toteuttamaan Ystävyydenpuiston yleissuunnitelman tavoitteita. Tonttiin rajautuvaa metsämaisemaa voidaan avartaa metsänhoitotoimin.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä asemakaavan laadinnassa toimivat aluesuunnittelija Nina Mouhu ja suunnitteluinsinööri Silja Hurskainen.
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 7.6.2016
Kauppakartanonkatu 16:ssa sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntoja ja kaksi pientä päiväkotiyksikköä. Hekan arvion mukaan kohteen laajamittainen peruskorjaaminen ei ole kannattavaa. Suunnittelun lähtökohdaksi on asetettu kiinteistön purkaminen ja uusien, nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin paremmin vastaavien asuinrakennusten toteuttaminen tilalle. Kohteessa toimivien kunnallisten päiväkotien hoitopaikat tullaan korvaamaan uusilla paikoilla lähialueella.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kaupunkikuvaa luontevalla tavalla täydentävä, mutta nykytilannetta tehokkaampi asuntorakentaminen. Suunnittelualueeseen kuuluu Kauppakartanonkatu 16 tontin lisäksi viereinen pysäköintitontti sekä pieni pala puistoa alueen itänurkassa, jota suunnitellaan liitettäväksi osaksi asuntotonttia. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavoitus on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta.
Voimassa olevassa asemakaavassa (1975) tontti nro 45048/9 on asuntolarakennusten korttelialuetta (AKS) ja tontti 45948/8 on autopaikkojen korttelialuetta (AP) Muutosalue ulottuu vähäisessä määrin puiston puolelle kaakkoiskulmassa. Yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue sijaitsee osittain liike- ja palvelukeskustan alueella C1 ja osittain asuntovaltaisella alueella A2.
Kauppakartanonkatu 16 nykyiset rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1978. Suunnittelijana toimi arkkitehti Erkki Valovirta/arkkitehtitoimisto Söderlund-Valovirta. Punatiilielementein verhoiltujen asuinkerrostalojen kerroslukumäärä on neljä. Korttelin sisällä sijaitsee lisäksi yksikerroksinen, lautaverhoiltu päiväkotirakennus. Asuintalot omistaa Helsingin kaupunki/Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Kohteen omistaja on arvioinut, että kohteen ongelmat ovat suuria ja rakennukset ovat laajamittaisen peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Mm. epäkäytännölliset huoneistopohjat ja kohteen yleinen tilojen tehottomuus (alun perin rakennettu opiskelija-asunnoiksi) tekevät peruskorjauksesta kuitenkin kannattamatonta. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että kiinteistöt puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uudet.
Kaavamuutoksella lisätään korttelin rakentamistehokkuutta lähes kaksinkertaiseksi. Korttelin nykyinen tonttitehokkuus on noin e=1,0. Tontille esitetään uutta umpikorttelia, jonka kerroslukumäärä on kauttaaltaan 6 tai pääasiallisesti 6 ja vähäisin osin enintään 7-8 (esim. julkisivuista sisäänvedetty kattokerros). Julkisivut olisivat pääosin punatiiltä. Luonnosmateriaalin mukaan rakennuksen/rakennusten laajuutta, massoittelua ja arkkitehtuuria tutkitaan tarkemmin kaavaehdotuksen valmistumista edeltävän viitesuunnittelun yhteydessä.
Itäkeskuksen rakentumisesta
Itäkeskus rakennettiin aluekokonaisuutena, jonka suunnittelu alkoi 1970-luvulla. Helsingin kasvussa näkyi tuolloin voimakas rakentamispaine itään päin ja Itäkeskus oli yksi uusista Helsingin keskustoista, joita suunniteltiin 1970-luvun alussa Kampin ja Pasilan lisäksi. Itäkeskuksen rakentaminen poikkesi muusta lähiörakentamisesta siinä mielessä, että painopiste siellä oli pääkaupunkiseudun alueellisen keskuksen rakentamisessa. Itäkeskus olikin osa nk. cityn tukineliötä, johon kuuluvat myös Malmi, Leppävaara ja Tapiolan aluekeskus. Itäisen aluekeskuksen tutkimisessa päädyttiin vuonna 1971 lopulliseen paikkaan entisen Porvoontien molemmin puolin. Lännessä alue rajautui Marjaniemen siirtolapuutarhaan, etelässä Marjaniemen asuntoalueeseen, pohjoisessa Puotinharjuun ja idässä Puotilan 1960-luvulla rakennettuun lähiöön. Itäkeskuksen paikalla oli tuolloin peltoa. Metro aloitti toimintansa 1982 ja Itäkeskus oli metrolinjan päätepysäkki idässä vuoteen 1986 saakka.
Itäkeskuksen osayleiskaavan kaavarunkosuunnittelu alkoi 1972 ja kaava hyväksyttiin vuonna 1974. Aluekeskuksen ydin oli pohjois-eteläsuuntainen kolmen aukion sarja ja niitä yhdistävä kävelyakseli jalankulkusiltoineen Itäväylän ja Turunlinnantien yli. Itäkeskus jaettiin suunnitelmissa selkeästi työpaikka- ja asuinalueisiin. Keskustarakenteen monipuolistamiseksi sinne suunniteltiin myös kulttuuripalveluja. Itäkeskuksen suunnittelussa haluttiin tarkoituksella korjata itäisen Helsingin tilannetta niin, että asuntojen rinnalle tulisi myös työpaikkoja ja palveluja. Modernin kaupunkisuunnittelun idea alueiden toiminnallisesta eriyttämisestä, jossa esimerkiksi asuminen, työpaikat, teollisuus ja liikenne pyrittiin sijoittamaan kukin tietylle alueelle kaupungissa, ei ollut osoittautunut aina toimivaksi ja johti kasvavassa kaupungissa liikenneruuhkiin ja esimerkiksi uusien lähiöiden lähipalveluiden puutteeseen. Itäkeskuksen asuntorakentaminen aloitettiin vuonna 1975 ja monelle lähiölle tyypilliseen tapaan palvelut saatiin sinne myöhemmin. Itäkeskuksen kauppakeskus valmistui vuonna 1984.
Itäkeskuksen arkkitehtuuria pidettiin kaupunkisuunnittelijoiden näkemyksissä hyvin tärkeänä: sen avulla luotaisiin omaperäisyyttä ja virikkeinen ympäristö. Rakennusten suunnittelusta järjestettiinkin kaksi suunnittelukilpailua: monitoimitalon ja seurakuntakeskuksen kilpailu 1976–77 ja Rakennuskunta Hakan järjestämä kutsukilpailu (1977–78) Itäkeskuksen maamerkistä. Muidenkin rakennusten suunnittelijoiksi tuli nimekkäitä arkkitehteja.
Itäkeskus on yhtenäinen ja omana aikansa suunnitteluihanteita edustava aluekokonaisuus. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan sen ominaispiirteiden tulisi toimia suunnittelun lähtökohtana jatkossakin. Museolla ei ole asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnosmateriaalista huomautettavaa.
Lisätiedot
Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473
Detta beslut publicerades 18.12.2017
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Anna Villeneuve, stadssekreterare, telefon: 09 310 36045
Timo Linden, stf. biträdande stadssekreterare, telefon: 09 310 36550