Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 12)

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2017-005280
Ärendet har nyare handläggningar
§ 38

Poikkeamishakemus (Mellunkylä, Tankomäenkatu 12)

Markanvändningschef

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47364 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12321 seuraavasti:

  • asemakaavaan merkitty rakennusoikeus (1 700 k-m²) ylitetään 340 k-m²:llä (20,0 %).
  • rakennetaan osittain rakennusalueen ulkopuolelle.
  • autokatosta ei rakenneta.
  • suurin sallittu kerrosluku IV ylitetään rakentamalla iv-konehuone ja teknisiä tiloja katolle viidennen kerroksen tasolle.
  • autopaikkoja rakennetaan 1 ap / 100 k-m².

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Pysäköintialueen rajaus puiston suuntaan tehdään korkeatasoisesti tukimuurein ja istutuksin.
  • Rakentamisessa noudatetaan 11.4.2017 päivättyjen suunnitelmien periaatteita.

Hakija

e-House Oy perustettavan Asunto Oy Helsingin Tankomäen Huipun lukuun (jättöpäivämäärä 3.5.2017)

Rakennuspaikka

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47364 tontti 2

Hakemus

Asuinkerrostalon ja kahden paritalon (2 040 k-m²) rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus (1 700 k-m²) ylitetään 340 k-m²:llä (20,0 %). Nelikerroksinen asuinkerrostalo tontin pohjoisreunassa rajoittuu Tankomäenkatuun. Rakennus ylittää rakennusalueen rajan koilliseen niin, että asuinrakennuksen pääty sijoittuu asemakaavan merkityn pysäköimispaikan ja autokatoksen rakentamisalueen päälle. Katolle viidennen kerroksen tasolle rakennetaan iv-konehuone ja teknisiä tiloja.

Kaksikerroksiset paritalot sijoittuvat tontin eteläreunalle Tankovainion puiston suuntaan. Autokatosta ei rakenneta. Autopaikkoja rakennetaan 15.12.2015 hyväksytyn laskentaohjeen mukaisesti 1 ap / 100 k-m². Hakijan perustelut poikkeamisille ovat Helsinki-kerrostalon kehitystyö ja tähän liittyvä asuntorakentamisen edistäminen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.6.2015 hyväksytty (tullut voimaan 7.8.2015) asemakaava nro 12321. Asemakaavan mukaan asuinrakennusten korttelialueella (A) 47364 tontilla numero 2 on kaksi erillistä rakennusalaa nelikerroksiselle ja kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Tontin itärajalla on pysäköimispaikka ja rakennusala, jolle on rakennettava autokatos. Tontin kaakkoiskulmassa on alueen osa, jolla maaston muodot ja puusto tulee säilyttää (s-1). Tontin rakennusoikeus on 1 700 kerrosalaneliömetriä. Autopaikkoja kerrostaloja varten tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m² tai 0,7 ap / asunto. Pientaloja varten autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 80 k-m² tai vähintään 1,25 ap / asunto.

Tankomäenkadun toisella puolella on kadun varressa neljäkerroksisia asuintaloja. Osoitteissa Tankomäenkatu 4, 6, 8 ja 10 on myönnetty poikkeaminen mm. asemakaavan kerrosalasta tai kerrosluvusta. Kaikki kaavasta poikenneet kohteet ovat Helsinki-kerrostalon kehityshankkeita.

Kaava-alueella Tankomäenkadun varressa olevien tonttien luovutusehtoihin on kuulunut, että varauksen saaja on velvollinen osallistumaan Helsinki-kerrostalon kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon sujuvaa rakentamista ja myös kehittää täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä.

Hakijan kuvauksen mukaan hankkeen Helsinki-kerrostalolle ominaisia erityispiirteitä ovat: (1) Maantasokerroksen joustavuus, joka mahdollistaa joustavan tilasijoittelun ja toimivuuden erilaisiin katutilaliittymiin sekä helposti muunneltavaa tilaa. Pesula- ja askartelutilat muodostavat kadunkulmaan puolijulkisen kokoontumispaikan. Sauna ja vilvoittelutilat suuntautuvat rauhallisemmalle ja yksityisemmälle pihan puolelle. (2) Porrashuoneratkaisu, jossa käytävää on elävöitetty taitteella ja päädyistä saatavalla luonnonvalolla. (3) Huoneistojen peilaus keskiakselinsa – talotekniikan pystykuilun- suhteen, mikä elävöittää aidosti julkisivuja mutta samalla varmistaa hyvän rakennettavuuden. (4) Seinästä ripustettava vaihtelevan syvyinen ranskalainen parveke, jolla haetaan asumislaadun lisäksi ratkaisuja pystysuuntaiseen julkisivun palo-osastoinnin etäisyyden mittaamiseen ja korkeiden aukkojen toteuttamiseen. (5) Irtaimistovarastojen sijoittelu asunnon viereen, mikä on toiminnallisesti helpompi ja joustavampi käyttää kuin tavanomaiset kellari- tai ullakkokomerot. (6) Paritalojen sijoittaminen kerrostalotontille, mikä liittää kerrostalomuotoista asumista hallitusti toisen tyyppisiin asuin-, puisto- tai virkistysalueisiin. Ratkaisu edistää tontti- ja lähialuekohtaista asuntotyyppien monipuolisuutta. (7) Paritalo-loftit, joiden runko on suunniteltu kustannustehokkaaksi muttajoustavaksi. Asunnon yläkerta toteutetaan rakenteellisesti avoimena tilana jota voi eri tavoin jakaa kahteen tai kolmeen huoneeseen. (8) Paritalojen korkeanperustustilan/vajaan kellaritilan käyttö asuntojen varastona.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (10.5.2017). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Hanketta on käsitelty rakennusvalvontaviraston Helsinki-kerrostalohankkeiden ohjausryhmässä, jossa on ollut edustus myös kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginkansliasta ja kiinteistöviraston tonttiosastolta. Ohjausryhmän 9.1.2017 päivätyssä pöytäkirjassa todetaan, että esitetyt suunnitelmat ovat lupaavat. Hankkeen kaupunkikuvallinen laatu on poikkeuksellisen korkea ja kehitysideat käyttökelpoiset ja tarpeelliset.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suurempi rakennusoikeus on sovitettavissa tontille kasvattamatta rakennusten volyymiä olennaisesti. Esitetty ratkaisu on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Suunnitelmassa on esitetty lukuisia toimivia ideoita Helsinki-kerrostalon kehittämiseksi. Kehittämisteemoja voidaan soveltaa yleispätevästi muissakin hankkeissa eri rakennuspaikoilla.

Nelikerroksinen rakennus ei noudata asemakaava kadun kulmassa taittuvaa rakennusalan muotoa, vaan se on muotoiltu suoraviivaiseksi kappaleeksi kadun reunaan. Rakennuksen sijaintia on muutettu niin, että se ulottuu kaavan pysäköimispaikan ja autokatoksen yli itään. Ratkaisu rajaa Tankomäenkatua hyvin koko tontin leveydeltä ja muodostaa suojaisan etelään ja puistoon avautuvan pihan. Autopaikat jäävät kadulta katsoen piiloon talon alle ja taakse. Kerrostalon julkisivut ovat ajattoman vähäeleisiä. Asuntojen peilautuvuuden ansiosta julkisivuissa on aitoa elävyyttä.

Kaksikerroksinen rakennusala on jaettu kahdeksi erilliseksi paritaloksi. Sympaattiset paritalonopat tuovat kaupunkikuvaan mittakaavallista vaihtelua ja lisävalikoimaa asuntotyyppeihin. Talot on sovitettu hyvin rinnemaastoon ja ne muodostavat pienimittakaavaisen rakentamisen reunan puiston suuntaa.

Autokatos voidaan jättää rakentamatta, kun pysäköintialueen rajaus puiston suuntaan tehdään korkeatasoisesti tukimuurein ja istutuksin. Asuinrakennuksen alle sijoittuu katettuja auto- ja polkupyöräpaikkoja.

Kerrosluvun ylittäminen katolle sijoitettavalla teknisellä tilalla voidaan tehdä, kun se toteutetaan selostuksen mukaisesti ullakkomaisesti sisennettynä ja kaupunkikuvallisesti alisteisena.

Autopaikkoja on esitetty 22 kappaletta. Kaavan mukainen määrä olisi 28 paikkaa (0,7 x 32 kerrostaloasuntoa + 1,25 x 4 pientaloasuntoa). Kerrosalan lisäys ei lisää asemakaavassa osoitettua autopaikkojen lukumäärää, kun autopaikkamitoituksessa edellytetään sovellettavan 15.12.2015 hyväksyttyä asuntotonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjetta. Autopaikkoja tulee tällöin rakentaa vähintään 1 ap / 100 k-m². Uuden normin mukaiset autopaikat mahtuvat asemakaavan mukaisesti pysäköimispaikalle.

Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asuntorakentamisen edistäminen, asemakaavan toteutumisen edistäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Pysäköintialueen rajaus puiston suuntaan tehdään korkeatasoisesti tukimuurein ja istutuksin.
  • Rakentamisessa noudatetaan 11.4.2017 päivättyjen suunnitelmien periaatteita.

Ensimmäisen ehdon perusteluna on se, että tontin rajaus puiston suuntaan tehdään maisemaan ja kokonaissuunnitelmaan sopivasti niin, ettei puiston maanpintaa tarpeettomasti muokata. Toisella ehdolla varmistetaan se, ettei rakennuslupahakemus olennaisesti eroa poikkeamishakemuksen liitteenä olevan luonnossuunnitelman periaatteista.

Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2017, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon

Mer information fås av

Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 09 310 37332

timo.karhu@hel.fi

Beslutsfattare

Raimo K Saarinen
maankäyttöjohtaja