Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2018 - Myllypuro-Seura ry:n avustushakemus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry (jäljempänä yhdistys) on asiassa asianosainen, joten yhdistyksellä on ollut oikeus tehdä asiassa oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Yhdistys on tehnyt oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupunginhallituksen 8.1.2018 (§ 13) tekemään päätökseen, jossa yhdistykselle myönnettiin avustusta yhteensä 45 240 euroa, josta vuokrakustannuksiin 15 740 euroa ja palkkakustannuksiin 29 500 euroa.

Yhdistys haluaa päätöstä oikaistavan niin, että sille myönnetään yhden kokopäiväisen työntekijän palkkarahoitukseen 40 000 euroa.

Yhdistys tuo oikaisuvaatimuksessaan esiin, että yhdistyksen tilanne on kestämätön, eikä vapaaehtoistyöllä tehtävää varainhankintaa voida vuoden 2017 mittakaavassa jatkaa enää tulevaisuudessa. Yhdistys toteaa, että mikäli myönnetyn avustuksen summaa ei koroteta, toiminta joudutaan keskeyttämään ja toiminnanjohtaja lomauttamaan. Yhdistyksen mukaan harrastusryhmien lakkauttaminen määräajaksi jättää työttömäksi noin 5-15 kuukausittaista alueella asuvaa kerho-ohjaajaa ja palkatun kokopäiväisen työntekijän lomauttaminen estää jatkossa työkokeilijoiden / palkkatuettujen työntekijöiden rekrytoimisen.

Yhdistys vetoaa tarkoituksenmukaisuusperusteeseen ja toteaa, että Kumpulan Kylätila toimii monella tasolla Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaisesti elävöittäen kaupunginosaa, lisäten sen viihtyvyyttä ja vetovoimaa ja tarjoten vuodessa n. 500 lapselle ja nuorelle sekä 600 aikuiselle säännöllisen viikoittaisen harrastuksen liikunnan, musiikin ja kädentaitojen parissa. Harrastus- ja kerhotoimintaan lapsille haetaan ja saadaan substanssiavustuksia kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan -toimialoilta.

Yhdistys perustelee oikaisuvaatimustaan myös sillä, että uusissa kaupunginosissa asukastilojen toiminta resursoidaan palveluyhtiöiden kautta suoraan asukkailta kerättävillä tuloilla: vuokrissa ja vastikkeissa maksetaan kuukausittain tietty osuus asukastoimintaan ja oman varainhankinnan tulot mm. tilojen vuokraamisesta muille toimijoille tai yksityistilaisuuksiin voidaan näin ollen käyttää täysimääräisinä koordinoinnista vastaavien työntekijöiden palkkakustannuksiin. Yhdistys toteaa, että vanhassa kaupunginosassa kuten Kumpulassa tällaista järjestelmää ei ole, joten omalla varainhankinnalla on joka tapauksessa kerättävä reilun 10 000 euron vuosittaiset käyttökustannukset, eivätkä kaupunginosat näin ole yhdenvertaisessa asemassa.

Oma varainhankinta on oikaisuvaatimuksen mukaan kestävällä pohjalla, vuoden 2017 omarahoitusosuus oli 56 prosenttia. Kumpulan Kylätilassa järjestettiin 41 tapahtumaa, 13 kurssia ja 84 viikoittaista kerhoryhmää alueen asukkaille vuonna 2017. Vapaaehtoistyötä tehtiin 1 833 tuntia. Asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaan hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista.

Vuonna 2017 Kumpulan Kylätilalle myönnettiin yhteensä 48 800 euroa, joista 30 000 euroa palkkakustannuksiin, 16 000 euroa vuokrakustannuksiin ja 2 800 euroa lehden julkaisuun. Yhdistys toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että Kumpulan Kylätila selviytyi vuodesta 2017 muille toimijoille ja yksityistilaisuuksiin osoitettujen tilavuokrien korotuksilla, asukkaiden lahjoituksilla, onnistuneella jäsenhankintakampanjalla, korjaus-, huolto- ja hankintakulujen karsimisella ja siirtämisellä sekä tapahtumien järjestämisen ja vapaaehtoistyön määrän kasvattamisella vain varainhankintaa palvelemaan.

Yhdistys tuo oikaisuvaatimuksessaan esiin, että asukastalo Kumpulan Kylätilassa tapahtuva toiminta on vahva osoitus elävästä, keskusta-alueiden ulkopuolisesta kaupunkikulttuurista. Toiminta tuo alueelle yhteisöllisyyttä ja me-henkeä luoden alueelle omaleimaisen identiteetin ja oman paikalliskulttuurin muodon: lähikulttuurin. Kylätilassa perheet pystyvät paitsi harrastamaan lähellä kotia, myös nauttimaan taiteen ja kulttuurin eri muodoista tutussa ympäristössä, kokonaisina perheinä. Tapahtumien pääsymaksuttomuus ja kerhotoiminnan edulliset hinnat ovat keskeinen tekijä asukasdemokratialle: jokaisen on mahdollista osallistua ja nauttia. Yksilön näkökulmasta fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisääntyy, yhteisön näkökulmasta asuinalueen viihtyvyys kasvaa ja aktiivisen kansalaisuuden tavoite toteutuu.

Kaupunginhallitus päätti 28.9.2015, että asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen sekä muiden kuin kaupungin asukastaloja ylläpitävien tahojen avustaminen keskitetään kaupunginhallitukselle vuodesta 2017 alkaen. Uudistuksen merkittävänä tavoitteena on ollut läpinäkyvyys kaupungin avustusten myöntämisessä kriteerien mukaisesti ja se, että samaan toimintaan ei myönnetä avustusta eri lautakunnista tai virastoista.

Asukasosallisuuden avustuskriteereitä valmisteltiin tiiviissä vuoropuhelussa kaupunginosaseurojen ja asukastaloja ylläpitävien yhteisöjen kanssa. Yhteisvalmistelussa yhteisöt nostivat erityisesti esille epäkohdan avustusten epätasaisesta jakautumisesta alueittain.

Kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustushakemuksia vuodelle 2018 tuli määräaikaan 2.5.2017 mennessä 32 kappaletta, hakemukset olivat yhteensä 1 060 730 euroa. Määräraha vuodelle 2018 oli 750 000 euroa. Määrärahaan sisältyvät myös asukasosallisuuden pienavustukset, joita voi hakea vuoden 2018 aikana.

Vuoden 2018 asukasosallisuuden avustusten päätöksen perusteluissa todetaan, että määrärahasyistä pääsääntönä on ollut, että asukasosallisuuden avustuksilla rahoitetaan vain yhtä työntekijää hakijaa/aluetta kohden. Asukasosallisuuden avustuksissa pyritään alueelliseen tasapainoon ja tarveperustaiseen harkintaan. Palkkaus- ja henkilökulujen yhdenmukaistaminen toteutettiin yksi työntekijä hakijaa kohden - linjauksen lisäksi siten, että samaan kaupunginosaan ei myönnetty avustusta useamman työntekijän palkkaamiseksi.

Esityksen mukaisella määrärahan tasapuolisella kohdentamisella tavoiteltiin mahdollisimman oikeudenmukaista tilannetta hakijoiden kesken. Tavoitteena oli saavuttaa hakijaa kohden määrärahojen mahdollistama palkka-avustuksen taso, jota voidaan pitää kokonaisuutta ajatellen tyydyttävänä. Yhtä työntekijää kohden myönnettiin avustusta 29 500 euroa vuodessa. Tätä korkeampaa palkkatasoa ei käytettävissä olevalla määrärahalla ole mahdollista rahoittaa.

Yhtenevällä palkka-avustuksella vastattiin myös asukasosallisuuden kriteeristön yhteisvalmistelussa yhteisöjen esiin nostamaan kritiikkiin avustusmäärärahojen epätasaisesta jakautumisesta kaupunginosittain.

Asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaan yleisavustusta myönnetään asukastalojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin. Kaupungin tuella ylläpidettävien asukastilojen tulee olla pääsääntöisesti helsinkiläisten avoimesti ja maksutta käytettävissä ja niitä on pyrittävä käyttämään monipuolisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Avustus kohdentuu tilatukeen (vuokrat ja muu ylläpito kuten nettiyhteydet, siivous ja irtaimisto) sekä toiminnan koordinointiin (asukastilassa ja alueella tapahtuvan asukastoiminnan koordinaation ja asukastilan käyttövuorohallinnan hoidosta aiheutuviin henkilöstökuluihin).

Yhdistys on saanut asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaisen ja 2018 avustusmäärärahan mahdollistaman yleisavustuksen vuokraan ja palkkaan omalle alueelleen. Kaupungin asukasosallisuuden tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kehittämisen puitteissa ei ole mahdollista jakaa erityistä lisätukea vain yhdelle alueelle. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen liitteessä on kuvattu tilan käyttöastetta ja kävijämääriä. Toiminnan luonne vaihtelee eri yhteisöjen asukastiloissa, mutta toiminnan laajuudessa ja vaikuttavuudessa ei ole niin merkittäviä eroja, että olisi perusteltua muuttaa myönnettyä osuutta palkkakustannuksiin.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kaupunginhallituksen päätöstä olisi muutettava.

Kaupunginhallitus 08.01.2018 § 13

18.12.2017 Pöydälle

Detta beslut publicerades 26.03.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.