Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset annettiin 1.1.2005. Määräykset on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla. Edellisen kerran määräyksiä on muutettu vuonna 2009. Ympäristölautakunta hyväksyi ympäristökeskuksen ympäristönsuojelumääräyksiin esittämät muutosehdotukset 27.11.2012. Silloisen hallintokeskuksen esityksestä ympäristökeskus pyysi muutosehdotuksista lausunnot eräiltä kaupungin hallintokunnilta, sekä joukolta muita sidosryhmiä. Määräaikaan mennessä ympäristökeskus sai yhdeksän lausuntoa, joiden pohjalta ympäristökeskus valmisteli eräitä muutoksia ympäristölautakunnan hyväksymään tekstiin. Muutokset käsiteltiin ympäristölautakunnassa 21.5.2013, minkä jälkeen asian käsittely siirtyi keskushallintoon. Sääntötoimikunta käsitteli muutosehdotukset syksyllä 2013 ja esitti niihin joitakin korjauksia ja muutoksia.

Muutosehdotuksen käsittelyä ei jatkettu sääntötoimikunnan käsittelyn jälkeen.

Kaupunginkanslian kanssa käydyn keskustelun perusteella ympäristönsuojelumääräyksiin tehdyt muutosehdotukset käsiteltiin uudelleen ympäristölautakunnassa 10.2.2015. Muutosehdotuksessa otettiin huomioon myös sääntötoimikunnan aiemmin tekemät korjausehdotukset. Sen lisäksi esitettiin määräyksiin tehtäväksi eräitä muitakin muutoksia ja täsmennyksiä. Mm. julkisivutöitä koskeva ilmoitusvelvollisuus (19 §) esitettiin poistettavaksi ja ns. meluilmoituksen tekemistä koskevaa velvollisuutta (23 §) esitettiin joidenkin erityisen häiritsevää melua aiheuttavien töiden ja tapahtumien osalta supistettavaksi.

Asian käsittely ei edennyt keskushallinnossa.

1.6.2017 voimaantulleen hallintouudistuksen myötä ympäristönsuojelumääräysten antaminen on delegoitu kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle. Kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut on valmistellut uuden esityksen ympäristönsuojelumääräysten muuttamiseksi. Ehdotuksessa on mukana aiemmat muutosesitykset. Niiden lisäksi määräyksiä ehdotetaan muutettavaksi myös eräiltä muilta osin ja myös määräysten rakennetta on muutettu merkittävästi. Määräyksiin lisätään myös erillinen määräyksistä poikkeamista koskeva pykälä.

Lausunnot ja kommentit

Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Espoon, Vantaan, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaupungeilta, Helsingin Seudun Ympäristöpalveluilta (HSY), rakennusvalvontapalveluilta, asukas- ja yrityspalveluilta, ylläpitopalveluilta sekä asukas- ja yrityspalveluilta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, sekä Infra Ry:ltä. 23.3.2018 mennessä lausuntoja tuli 4 kappaletta. Lisäksi ehdotus oli nähtävillä kaupunkiympäristön toimialan kuulutukset ja ilmoitukset sivulla. Kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmän ehdotuksesta kommentteja pyydettiin lisäksi erikseen nimetyiltä tahoilta toimialan sisällä. Lausunnot ja kommentit ovat oheismateriaaleina.

Tiivistelmä lausunnoista ja kommenteista

Kirkkonummen kaupunki

Kirkkonummen kaupungin lausunnossa ei esitetty varsinaisia muutosehdotuksia määräyksiin, vaan kiinnitettiin huomiota mm. jätevesin käsittelyä ja suojaetäisyyksiä koskeviin pykäliin. Huomioihin viitaten voidaan todeta, että valvonnan kannalta yksiselitteiset etäisyysvaatimukset ovat valvonnan kannalta selkeitä. Toisaalta kovin jäykät vaatimukset voivat johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

Maarakentamisessa hyödynnettävän betonimurskeen palakoko on tarkoituksella suurempi kuin uudessa MARA-asetuksessa. Pieni palakoko käytännössä edellyttää jätteen murskausta, nykyinen palakoko voidaan saavuttaa keveimmin ja pieniin kohteisiin helpommin soveltuvin keinoin.

Meluilmoituskynnys on ollut louhinnan osalta 25 päivää jo aiemmin. Kokemus on osoittanut, että arkisin kello 7 – 18 tapahtuvan paalutuksen osalta ainoa tapa meluhaitan vähentämiseksi on ollut tiedottaminen, mihin määräysten 17 pykälä joka tapauksessa velvoittaa. Sen vuoksi ilmoituskynnystä on voinut nostaa. Toisaalta uusina mainittuina meluilmoitusvelvollisena toimintana ovat mukana suurtehoimurointi ja voimakasta runkomelua aiheuttavat työt.

Rakennusvalvontapalvelut

Rakennusvalvontapalvelut toteaa, että myös Santahaminassa on tärkeä pohjavesialue. Se ei ole mukana, koska ympäristönsuojelumääräykset eivät voi koskea puolustusvoimien toimintaa. Työmaavesien haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan jätevesien raja-arvoihin tai vastaanottavan vesistön tai meren taustapitoisuuksiin. Määräysten 19 §:ää koskeva kommentti on syytä huomioida määräyksessä. Lausunnossa tuodaan esiin mahdollisuus, että 21 §:n tarkoittaman ilmoitusvelvollisuuden supistaminen saattaa lisätä rakennusvalvontapalveluiden tehtäviä. Vaikutus jää nähtäväksi.

Rakennukset ja yleiset alueet, ylläpitopalvelut

Ylläpitopalvelut esittää, että työmaavesiä koskevaan pykälään (4 §) lisätään kielto johtaa työmaavesiä käsittelemättöminä myös avo-ojiin. Esittelijä toteaa, että avo-ojista vedet päätyvät useissa tapauksissa määräyksissä tarkoitettuun vesistöön, mutta selvyyden vuoksi lisäys on perusteltua tehdä.

Ajoneuvojen pesua koskevaan kohtaan ylläpitopalvelut esittää lisättäväksi kiellon johtaa pesuaineita sisältäviä jätevesiä avo-ojiin. Lisäksi ylläpitopalvelut esittää, että määräyksissä pitäisi huomioida myös maa-aineksia kuljettavan kaluston pesu siten, että vieraslajeja ei pääsisi maa-aineksen mukana ympäristöön. Esittelijä toteaa, että ehdotukset on huomioita määräystekstissä.

Ylläpitopalvelut esittää, että vähimmäisetäisyyksistä avo-ojiin ja vesistöihin tulisi olla määräyksiä kompostoitujen jätteiden sijoittamiseen liittyen. Esittelijä toteaa, että pykälässä tarkoitetaan lähinnä kotitalouksissa tapahtuvassa kompostoinnissa syntyvän tuotteen hyödyntämistä omilla tonteilla. Määrät ovat lopulta pieniä ja tuote sekoitetaan maahan, joten valumia ei todennäköisesti tule.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

HSY esittää lausunnossaan, että ympäristönsuojelumääräyksissä käytettäisiin Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista jotakin toista nimitystä, ettei sitä sekoitettaisi Helsingin seudun ympäristöpalveluihin.

Esittelijä toteaa, että sekaantumisen vaara on olemassa. Palvelun nimi on kuitenkin kaupungin hallintosäännössä ja toimialan toimintasäännössä Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut, joten jonkin erillisen nimen keksiminen ympäristönsuojelumääräyksiä varten ei tunnu perustellulta. Sekaannuksen välttämiseksi määräyksissä käytetään valvontaviranomaisesta systemaattisesti nimitystä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

HSY esittää eräisiin pykäliin informatiivisia viittauksia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiin jätehuoltomääräyksiin. Esimerkkisi 6 §:ään HSY esittää lisättäväksi seuraavan tekstin. ”Saostuskaivojen ja umpikaivojen tyhjentämisessä tulee noudattaa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiä jätehuoltomääräyksiä”. Ehdotetut lisäykset on pääosin huomioitu valmistelussa.

Autonpesun osalta HSY esittää, että määräyksiin lisättäisiin vaatimus, että ammattimaisessa pesussa saisi käyttää vain hyväksyttyjä pesuaineyhdistelmiä. Ehdotus on huomioitu valmistelussa.

HSY huomauttaa, että maarakentamisessa hyödynnettävän betonimurskeen enimmäisraekoko on suurempi kuin uudessa MARA-asetuksessa. Ero on tarkoituksellinen. MARA-asetuksen raekokoon pääseminen edellyttää jätteen murskaamista, jolloin pienissä purkukohteissa syntyvän betonijätteen hyödyntäminen paikallisesti purkukohteessa ei käytännössä olisi mahdollista.

HSY:n muutosehdotukset 22 §:ään liittyvät jätteenkuormauskokeiluun, jonka tarkoituksena oli selvittää mahdollisuutta aikaistaa jätekuormauksia jätteenkuljetusten sujuvoittamiseksi. HSYn katsoo, että jätteenkuormaus olisi sellaista välttämätöntä yhdyskuntateknistä työtä, mitä pitäisi voida tehdä myös yöaikaan työn sujuvuuden, kuormittavuuden ja muulle liikenteelle ja liikkumiselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

Esittelijä toteaa, että jätteenkuormaukseen liittyvät työvaiheet voivat aiheuttaa kokeilun aikana tehtyjen muutamien mittausten perusteella arvoituna asuinhuoneistossa yöaikaan säännöllisesti niin kovaa melua, että se voidaan katsoa terveydensuojelulain tarkoittamaksi terveyshaitaksi, johon terveydensuojeluviranomaisen on terveydensuojelulain nojalla puututtava. Ympäristö- ja lupajaosto, joka on myös kaupungin terveydensuojeluviranomainen, ei voi antaa sellaisia ympäristönsuojelumääräyksiä, joiden mukaan toimimalla todennäköisesti aiheutetaan terveyshaittaa, vaikkei terveyshaittaa kokevien asukkaiden määrä olisikaan kovin suuri. Jätteenkuormausta tehdään kiinteistöillä jopa päivittäin, joten ei ole mahdollista edellyttää, että asukkaiden olisi velvollisuus sietää jatkuvasta yöaikaisesta kuormauksesta aiheutuvaa melua. Jätteen keräys- ja kuljetuskalusto ei ole vielä sellaista, että yöaikainen jätteenkuormaus voitaisiin yleisesti hyväksyä. Lisäksi lasi- ja metallijätteen kuormaus on jo lähtökohtaisesti kovaa melua aiheuttavaa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausuntonaan, että määräysten 17 §:ssä tarkoitetun tiedottamisvelvollisuuden ja töiden aloittamisen välillä olisi vähimmäisaika ja että tiedottamisvelvollisuus koskisi kaikkea tilapäistä melua.

Esittelijä toteaa, että 17 §:n tiedottamisvelvollisuus koskee kaikkea tilapäistä erityisen häiritsevää melua. Tiedottamisvelvollisuutta ei siis ole rajattu vain tapauksiin, joista on tehtävä 21 §:n mukainen meluilmoitus. Vähimmäisajasta säätäminen on perusteltu ehdotus. Silloin haitankärsijälle jäisi aikaa sopeutua tilanteeseen.

ELY-keskus esittää, että tilapäisen toiminnan enimmäismelutasoista asuin-, opiskelu- ja potilastiloissa annettaisiin määräyksiä. Lisäksi ELY-keskus esittää muutoksia määräysten 21 § 3 momentin aikarajoituksiin sen osalta miten kauan voimakasta runkomelua saa esiintyä asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa, ennen kuin toimenpiteestä on tehtävä meluilmoitus. ELY-keskus katsoo, että runkomelu voi pahimmassa tapauksessa häiritä voimakkaasti oppilaitosten ja päiväkotien toimintaa jo hyvin alhaisillakin äänitasoilla. Sen vuoksi häiritsevää runkomelua aiheuttava toiminta tulisi kieltää tai rajoittaa voimakkaasti koulujen ja päiväkotien läheisyydessä niiden toiminta-aikana. Vielä ELY-keskus esittää, että määräyksiin asetettaisiin suurin sallittu runkomelutaso.

Esittelijä toteaa, että voimakasta runkomelua aiheuttava toiminta ei ole aiemmin sisältynyt ympäristönsuojelumääräysten luetteloon niistä toiminnoista, joista ainakin on pitänyt tehdä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus. Yksittäistapauksissa se on kuitenkin voitu vaatia. Silloin kyse on ollut rakennukseen tehtävistä huomattavista käyttötarkoituksen muutostöistä, joissa työ on ollut pitkäkestoista. Runkomelua on voinut aiheuttaa myös rakennuksen ulkopuolinen louhinta.

Runkomelua aiheuttavaa toimintaa häiriintyvien kohteiden läheisyydessä ei välttämättä voida kieltää kokonaan häiriintyvien kohteiden toiminta-aikana. Haittojen ehkäiseminen edellyttää monenkeskisiä neuvotteluja ja sopimista kaikkien osapuolten kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseksi. On hyviä kokemuksia siitä, että neuvottelemalla on voitu sopia esimerkiksi päiväkotien kanssa siitä, että päiväkodin toiminta ei ole kohtuuttomasti vaikeutunut lähistöllä olevien melua aiheuttavien töiden vuoksi.

Esittelijä katsoo, että suurimmasta runkomelutasosta määrääminen ei ole hyvä menettely. Se edellyttäisi jatkuvaa mittausta häiriintyvissä tiloissa. Lisäksi melutason tulisi olla riippuvainen työn kestosta. Parempi ratkaisu saavutetaan töiden aikatauluttamisella ja neuvotteluilla asianosaisten kesken.

Maankäyttö- ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuus (MAKA)

MAKAn kommenteissa herätetään kysymys ympäristönsuojelumääräysten suhteesta kaavoitukseen ja muihinkin valtakunnallisen tason määräyksiin.

Esittelijä toteaa, että ympäristönsuojelumääräysten suhde muihin säädöksiin on esitetty 1 §:ssä. Lisäksi yleisen määräyshierarkian mukaan erityislainsäädäntö menee yleislainsäädännön edelle ja jos samasta asiasta olisi eri säädöksiä, ylemmän tason määräys menee alempi tasoisen määräyksen edelle. Jos esimerkiksi samasta asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa, ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta. Käytännössä ympäristönsuojelumääräysten voimassaoloaikana ongelmia ei ole esiintynyt. Määräysteksteissä ei muutenkaan ole tapana avata laajasti eri säännösten suhdetta toisiinsa.

Maininta Broändan pohjavesialueesta lisätään määräyksiin. Aiemmin sen on ajateltu olevan osa Vuosaaren pohjavesialuetta.

MAKA toteaa, että 7 ja 10 §:ssä mainitut toiminnat ovat maankäyttökysymyksiä. Kommenteista ei käy ilmi, pitäisikö em. toimintoja koskevat määräykset sillä perusteella poistaa ympäristönsuojelumääräyksistä kokonaan. Esittelijä katsoo, että em. pykälissä mainitut toiminnat ovat toki maankäyttökysymyksiä, mutta myös ympäristönsuojelukysymyksiä. Em. toimintoja koskevia ympäristönsuojelumääräyksiä on tarpeellista antaa päästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Etäisyysvaatimuksilla estetään vesistön pilaantumista tai kaivojen pilaantumisesta aiheutuvaa terveyshaittaa. Erityisesti yöaikaisesta lumenajoliikenteestä voi aiheutua meluhaittaa, joihin ympäristönsuojeluviranomaisella on velvollisuus puuttua. Sulamisvesien hallitsematon pääsy ympäristöön voi aiheuttaa pilaantumista. Käytännössä ongelmia ei ole ollut maankäyttönäkökulmien ja ympäristönsuojelunäkökulmien välillä, vaikka määräykset ovat olleet voimassa jo jonkin aikaa. Tulevien ongelmien välttämiseksi ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaavoittajan on tarpeen olla näissäkin asioissa riittävässä yhteistyössä.

MAKA ehdottaa kommentissaan lisäämään 6 §:ään viittauksen valtioneuvoston asetukseen, jossa säädetään jätevesien puhdistusvaatimuksista (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, 157/2017). Viittaus voidaan lisätä tekstiin.

MAKA esittää, että käsitettä kohtuuton haitta tulisi täsmentää. Ympäristönsuojelumääräyksissä on muitakin kohtia kuin 10 §, joissa viitataan kohtuuttomien haittojen ehkäisemiseen. Kohtuuttomuus voi olla usean tekijän summa, ja siten edellyttää tapauskohteista harkintaa eikä valtakunnallisia ohjearvoja ole mahdollista soveltaa sellaisenaan, etenkin kun kyse on tilapäisestä haitasta.

Maankäyttö- ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuus (MAKA) sekä rakennukset ja yleiset alueet –palvelukokonaisuus (RYA) ovat vielä erikseen kommentoineet lumen vastaanottopaikkoihin liittyvää määräystä. Esittelijä toteaa, että lumihamsteri ei teknisesti ottaen ole kuorma-auto, joten sillä kerättyä lunta voitaisiin siten varastoida paikallisissa lumenläjityspaikoissa. Kyse on ehkä enemmänkin lumen määrästä. Esittelijä toteaa edelleen, että sähköposti-ilmoitus lumen vastaanottopaikan perustamisesta on riittävä. Tärkeintä on, että tiedot ovat riittävät.

Liikenne – ja katusuunnittelu (MAKA/LIKE)

Kommentissa todetaan yleisesti, että ympäristönsuojelun näkökulman lisäksi on tunnistettava katutyömaiden haasteellinen toimintaympäristö. Työtä tehdään hyvin vaativissa ja hankalissa olosuhteissa. Tilaa on erinäisille lakisääteisille järjestelyille käytettävissä vain rajatusti ja usein tilanteet muuttuvat työn edetessä paikasta ja työvaiheesta toiseen.

LIKE esittää lisäyksenä 4 §:ään, että työmaavesiä ei saa myöskään johtaa Helsingin kaupungin hulevesikaivoihin tai avo-ojiin ilman Helsingin kaupungin alueiden käyttö ja –valvonta yksikön lupaa.

Kommentissa toivotaan täsmennyksiä jätteiden sijoittamista koskeviin pykäliin (14 ja 15 §). Esittelijä toteaa, että ylijäämämaa-aines on joskus jätettä ja joskus ei. Pilaantumaton (haitta-ainepitoisuudet alla ns. kynnysarvojen/eikä haisevaa) hyödynnettävä maa-aines ei ole jätettä, joten ympäristönsuojelumääräykset eivät koske niitä ja niitä voi käyttää kuten luonnonmaa-aineksia. 15 § antaa täsmennyksiä yleisimmin käytettyjen jätteiden osalta ja siitä, että mitä tahansa jätettä ei voi sijoittaa maaperään, vaikka se olisi haitatontakin. MARA-asetuksellakaan ei voi sijoittaa jätteitä pv-alueille, joten ympäristönsuojelumääräykset ovat siltä osin yhtenevät MARA-asetuksen kanssa . Kompostien osalta ei ole perusteltua antaa mitään tunnuslukuja kompostin haittaomuudelle, koska sellaisia ei voi edellyttää mitattavaksi. Käytännössä kompostin on oltava niin pitkälle maatunutta, ettei siinä ole mitään syötäväksi kelpaavaa, eikä se aiheuta hajuhaittaa.

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen käsitellään ilmoitusmenettelyssä. Ympäristönsuojelumääräysten soveltaminen niissä on rajattu ulos (1 §).

Kommentissa kiinnitetään huomiota siihen, että tiedottamis- ja neuvotteluvelvollisuus erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä voi tuoda ongelmia urakka-aikatauluihin. Esittelijä toteaa, että tilaajan ja tarjoajan vastuulla on selvittää kaikki työn suorittamiseen vaikuttavat olosuhteet riittävän hyvin etukäteen yllätysten välttämiseksi. Esittelijä toteaa ilmoituksen tekemiseen liittyen, että urakan viivästymisen välttämiseksi työn tilaajan on mahdollista ja hänen kannattaa tehdä meluilmoitus urakoitsijan puolesta. Määräysten toiminnanharjoittaja viittaa yhtä hyvin hankkeeseen ryhtyvään tai pääurakoitsijaan kuin itse urakoitsijaankin.

Meluilmoitusvelvollisuuden 25 päivää ei tarkoita yhtäjaksoista työrupeamaa, vaan esimerkiksi koko louhintatyömaan kestoa. Välissä voi olla siis jaksoja, jolloin meluilmoitusvelvollista toimintaa ei harjoiteta lainkaan, mutta ilmoitus on silti tehtävä.

Kommentissa tukitaan erityisen häiritsevää melua yöaikaan koskevaa 22 §:ää siten, että liikenneväyliin tai yhdyskuntatekniikkaan liittyviä töitä voisi tehdä yöaikaan rajoituksetta vain tiedottamalla niistä 17 §:n mukaisesti. Esittelijä toteaa, että yöaikaan saa tehdä vain tilapäisesti ja perustellusta syystä erityisen häiritsevää melua aiheuttavia töitä. Viime kädessä viranomainen ratkaisee, onko syy perusteltu. Vilkasliikenteisillä kaduilla voi olla perusteltua tehdä yöaikaan katutöitä, mutta hiljaisilla asuntokaduilla yleensä ei. Tällä hetkellä meluilmoitus on tehtävä, jos yötyötä tehdään kahtena tai useampana yönä. Päätöksessä voidaan rajoittaa esimerkiksi sitä, kuinka monena yönä peräkkäin työtä voi tehdä. Pääperiaatteena on ollut, että viikossa voi tehdä erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa työtä vain kahtena yönä. Nykytilanteeseen verrattuna tilanne muuttuu yötöiden osalta siten, että ehdotuksen mukaan yöaikaan tehtävästä erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä on tehtävä aina meluilmoitus.

Alueiden käyttö- ja valvontayksikkö

Alueiden käyttö- ja valvontayksikkö katsoo osaltaan, että määräykset ovat heidän näkökulmastaan perusteluja eivätkä esitä niitä koskevia huomautuksia tai muutosehdotuksia.

Ympäristönsuojelumääräyksiin esitettävät keskeisimmät muutokset.

1. luku

Määräysten soveltamisalaa täsmennetty ja tarkasteltu määräysten suhdetta muihin säädöksiin. Paikalliset olosuhteet on määritelty ja osa määritelmistä siirretty ao. kohtaan määräyksissä.

2. luku

Luvussa käsitellään työmaavesiä ja niiden käsittelyä, lumen vastaanottopaikkoja ja niiden hoitoa sekä lannan käsittelyä. Työmaavesiä koskevat määräykset perustuvat kaupungin työmaavesiohjeeseen. Viemäriverkoston ulkopuolisten jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä on vähennetty, koska vaatimuksista säädetään riittävästi ympäristönsuojelulaissa. Ympäristönsuojelumääräyksissä on määritelty ns. herkät alueet.

Saostuskaivojen ja umpikaivojen tyhjentämisen osalta määräyksiin on lisätty viittaus Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiin jätehuoltomääräyksiin.

Tilapäisten lumen vastaanottopaikkojen osalta ehdotetaan uutta ilmoitusmenettelyä. Määräyksessä otetaan huomioon myös mahdollisten tilapäisten pienten lumenkasauspaikkojen perustaminen.

Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien lannan käsittelyyn ehdotetaan lisää vaatimuksia ja ilmoitusvelvollisuus ympäristönsuojeluviranomaiselle tallin perustamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta.

Autojen pesua koskevia vaatimuksia on yksinkertaistettu. Ehdotuksessa on otettu huomioon esitetyt kommentit.

3. luku

Vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja jätteiden varastointia koskevia säännöksiä ehdotetaan hieman väljennettäviksi. Varastosäiliöiden allastusvaatimus ei olisi enää ehdoton, vaan muunkinlainen varastointi on mahdollista, jos se voidaan toteuttaa turvallisesti.

Tankkauspaikkojen polttoainesäiliöille ehdotetaan uusia turvallisuutta parantavia vaatimuksia. Toisaalta vain pysyväisluonteisille tankkauspaikolle ehdotetaan vaadittavaksi tiivistä pinnoitetta.

Käytöstä poistetun säiliön nostovaatimus ehdotetaan poistettavaksi, koska käytännössä kaikki säiliöt on voitu perustellusti jättää maahan tähänkin asti. Aiempi pääsääntö, että säiliö piti nostaa, on ollut todellisuudessa poikkeus. Asiaa koskeva päätösmenettely poistuu.

Jätteiden käsittelyä kiinteistöllä koskeviin määräyksiin on tehty joitain teknisluonteisia muutoksia siirtämällä jätteen polttamista koskevat määräykset samaan jätteiden käsittelyä koskevaan pykälään. Risujen ja vastaavien jätteiden polttamista koskevia määräyksiä on tiukennettu. Polttaminen olisi mahdollista saarissa, joihin ei ole tieyhteyttä ja maa- ja metsätaloudessa tietyin edellytyksin.

Maarakennuksessa hyödynnettävien jätteiden laatuvaatimuksia täsmennetään.

Määräyksiin on otettu mukaan viittaus Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiin jätehuoltomääräyksiin

5. luku

Aiemmat 5 (Pölyn torjunta) ja 6 (Tilapäisen melun ja tärinän torjunta) luvut ehdotetaan yhdistettäviksi. Samalla pykälärakennetta ehdotetaan muutettavaksi.

Julkisivujen kunnostamista koskevasta ilmoitusmenettelystä ehdotetaan luovuttavan. Vuosittain ympäristöpalvelut on saanut 2 – 4 valitusta liittyen julkisivutöihin. Ilmoituksia on tullut 70 – 80 kappaletta vuosittain. Töistä aiheutuviin haittoihin on edelleenkin mahdollista puuttua esimerkiksi toimenpidepyyntöjen perusteella.

Julkisivutöitä saatetaan tehdä enenevässä määrin myös talviaikaan, jolloin julkisivua voidaan joutua lämmittämään. Lämmityslaitteiden pakokaasuista voi aiheutua terveyshaittaa asukkaille.

Määräyksistä on poistettu murskausta koskevat pölyntorjuntavaatimukset. Murskauksesta tehdään aina meluilmoitus. Siinä yhteydessä on mahdollista antaa yksityiskohtaiset ja kuhunkin tilanteeseen riittävät määräykset pölyntorjunnasta. 19 §:ssä olevaa vaatimusta pölyntorjunnasta liittyen rakentamiseen ja purkamiseen on laajennettu rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittelyyn.

Tilapäisen melun ja tärinän torjuntaa koskeviin määräyksiin ehdotetaan eniten muutoksia.

Paalutuksesta ja hydraulisen iskuvasaran käytöstä, joka tapahtuu arkisin kello 7 – 18, on tarpeen tehdä ilmoitus vasta, kun työpäiviä on enemmän kuin 25. Voimassaolevien määräysten mukaan ilta-aikaan tapahtuvasta iskuvasaran käytöstä on aina pitänyt tehdä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus. Ilmoitusvelvollisuus ehdotetaan tietyin edellytyksin poistettavaksi, jos kyse on ehdotuksessa määritellyistä kunnallisteknisistä töistä, vaikka niitä tehtäisiin viikonloppuisin tai ilta-aikaan kello 18–22. Usein kyse on kiireellisistä töistä tai työt on liikenneturvallisuuden vuoksi perusteltua tehdä ilta-aikaan (21 §).

Ulkoilmakonsertteja ja muita ulkoilmatapahtumia koskevaa ilmoitusmenettelyä kevennetään. Yksipäiväisistä tapahtumista, jotka päättyvät kello 22 mennessä, ei ehdotuksen mukaan tarvitsisi enää tehdä ilmoitusta, vaikka tilaisuudessa käytettäisiinkin äänenvahvistimia. (21 §)

Ulkoilmakonserttien melutasoja koskevat määräykset poistetaan. Käytännössä ilmoituspäätöksissä on aina hyväksytty 70 dB:ä (LAeq) korkeampi melutaso. Pääasialliset keinot torjua ulkoilmatapahtumista aiheutuvia haittoja ovat päättymisaikojen rajoittaminen ja tiedottaminen. Kello 22 jälkeen jatkuville konserteille on laadittu päättymisaikalinjaukset, joita sovelletaan ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaisten ilmoitusten johdosta annettavissa päätöksissä.

Määräyksissä täsmennetään, millaisia voivat olla välttämättömät tilapäiset työt, joita on mahdollista tehdä yöaikaan, vaikka toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää melua tai tärinää (22 §).

6. luku

Määräyksiin ehdotetaan lisättäväksi yleinen ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamista koskeva pykälä.

Kaupunkiympäristön toimiala Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus Ylläpito 8.5.2018

Lisätiedot

Katriina Arrakoski, tiimipäällikkö, puhelin: 310 64382

Detta beslut publicerades 19.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asian katsotaan tulleen valitusviranomaisen tietoon postitse lähetetyn kirjeen saapumispäivänä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.