Vahingonkorvaus, esinevahinko ja henkilövahinko, 6.8.2020, Castreninkatu 7, Kallio

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 4.2.2021 (20 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 4.2.2021 (20 §) päätöksellään hylännyt 6.8.2020 osoitteessa Castreninkatu tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 6.8.2020 kello 12.50 Castreninkatu 7:n kohdalla tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija katsoo kaupungin olevan vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n nojalla kunnossapitovelvoitteensa laiminlyönnistä johtuvaan tuottamukseen perustuen vastuussa vahingosta. Hakija toteaa itse tienkäyttäjänä noudattaneensa kaikkia tieliikennelaissa vaaran ja vahingon välttämiseksi säädettyjä määräyksiä ja katsoo, ettei kaupunki ole esittänyt mitään näyttöä siitä, että hän olisi myötävaikuttanut vahingon tapahtumiseen millään tavalla.

Hakija toteaa kadussa olleen kuopan olleen huomattava, koska polkupyörän pyörän liike oli siihen täysin pysähtynyt. Kuoppa on siten kaupungin oman, katujen hoitoluokitusta koskevan kategorian mukaisesti korjausta edellyttävä, koska ko. kategorian (hoitoluokka II) katualueillakaan ei urasyvyys saa olla huomattava, vaikka päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut. Hakija toteaa kaupungin korjanneen kuopan hänelle tapahtuneen vahingon jälkeen, mikä hakijan käsityksen mukaan osoittaa, että kuoppa olisi todettu sellaiseksi, ettei sitä ole voitu katuun jättää.

Perustelut

Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen pelkkä epätasaisuus ajoradan pinnassa ei synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, joten pelkästään siitä sinänsä riidattomasta seikasta, että epätasainen päällysteen kohta on ollut aiheuttamassa kaatumista, ei yksinään seuraa kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisten katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (joka kuuluu hoitoluokkaan II) väylän tyydyttävä kunto säilyy, vaikka sen päällysteessä olisi kohtuullisin määrin vaurioita, mutta ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on saadun selvityksen nojalla todettu, että kaupunki oli tarkkaillut aluetta säännöllisesti eikä painaumasta ollut tullut ilmoituksia kaupungille ennen vahinkoa. Vahinkopaikalla on ollut painauma, joka on syntynyt, kun asfaltti on taipunut loivasti alaspäin eli siinä ei ole ollut teräviä reunoja. Painauma ei kaupungin asiantuntijan arvion mukaan kuitenkaan ollut paha. Tämä käy kaupungin käsityksen mukaan ilmi myös hakijan liittämistä valokuvista. Päällyste on sittemmin tasoitettu joko kaupungin kunnossapidosta huolehtivan Staran tai HSY Veden toimesta, jonka omistaman kaivon kannen vieressä painauma on ollut. Tämä ei kuitenkaan kaupungin käsityksen mukaan osoita sitä, että kyseinen painauma olisi muodostanut sellaisen vaaran, ettei katualueen kunnon voitaisi sen vuoksi katsoa täyttäneen ko. hoitoluokan ajoradalle asetettavia tyydyttävän tason vaatimuksia myös ennen tasoitusta.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle polkupyörällä kaatumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §