Lausuntopyyntö, liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja, Valtion liikuntaneuvosto

Kaupunginhallitus antoi liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki suhtautuu pääosin myönteisesti liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjaluonnokseen ja niihin muutoksiin, joita siinä esitetään verrattuna edelliseen suunta-asiakirjaan. Luonnoksessa on huomioitu useita liikuntapaikkarakentamisen uusia kehityssuuntia sekä pyritty selkeyttämään avustuksen myöntämisen perusteita ja hakemisen edellyttämiä selvityksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää liikuntapaikkarakentamisen avustuksia sellaisille hankkeille, joiden kustannusarvio ylittää arvonlisäverottomana 1 000 000 euroa. Aluehallintovirastot puolestaan myöntävät avustuksia hankkeille, joiden kustannusarvio alittaa 1 000 000 euroa. Suunta-asiakirjaluonnoksessa esitetään tämän rajan nostamista 1 200 000 euroon. Tällä ei ole Helsingin kaupungille vaikutusta avustusten hakuun.

Viime vuosina pääkaupunkiseudulla avustuksia ovat opetus- ja kulttuuriministeriöltä saaneet muun muassa Stadion-Säätiö (8 573 003 euroa vuonna 2018 ja 2 000 000 euroa vuonna 2019), Urhea-halli Oy (1 500 000 euroa vuonna 2019) ja Kaarelan liikuntakeskus (750 000 euroa vuonna 2020). Aluehallintovirastolta avustuksia ovat puolestaan saaneet muun muassa Kumpulan nurmikenttä Oy (90 000 euroa vuonna 2018) ja Laajasalon mailipelihalli (140 000 euroa vuonna 2019).

Helsingin kaupunki tukee uutta linjausta, jonka mukaan avustus voidaan myöntää myös hankkeisiin, jotka toteutetaan muilla kuin taserahoitusmallilla. Liikuntapaikkarakentamisen hankkeet on tyypillisesti toteutettu kunnissa taserahoituksella, mutta viime vuosina on otettu käyttöön uusia, taseen ulkopuolisia toteutus- ja rahoitusmalleja, joihin sisältyy pitkäaikainen kunnossapitopalveluja koskeva sopimus. Näissä kunta on liikuntapalvelujen järjestäjä, joka toteuttaa rakentamishankkeen itse omaan käyttöönsä, mutta yksityinen taho osallistuu hankkeen toteutukseen tai rahoittamiseen. Tämä vastaa monissa kunnissa kasvavaan tarpeeseen monipuolistaa rakennusten erilaisia rahoitusvaihtoehtoja.

Luonnoksessa on lisätty avustuksen edellytyksenä olevien ekologiseen rakentamiseen liittyvien selvitysten määrää ja laatua. Tämä tukee osaltaan Helsingin kaupungin energiansäästö- ja hiilineutraalisuustavoitteita. Suunta-asiakirjan valmistelussa tulisi harkita korotetun avustuksen myöntämistä, jos rakentamishanke ylittää merkittävästi tämänhetkisten rakennusmääräysten ympäristötavoitteiden tason. Tällä voitaisiin lisätä ympäristöystävällisten rakenteellisten ja teknisten ratkaisujen määrää. Vastaavalla tavalla voisi menetellä myös, jos hanke ylittää esteettömyyden perusvaatimukset.

Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu luonnoksessa hyvin. Avustushakemuksessa edellytetään hankesuunnitelmaa, johon sisältyy liikuntapoliittinen selvitys. Tämä edellyttää kuvausta hankkeen vaikutuksista esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Suunta-asiakirjaa tulee kuitenkin täydentää esteettömyyden arvioinnin kriteereillä ja ohjeistaa tarkemmin, miten hakemusvaiheessa olevan hankkeen tulee kriteereihin vastata. Esteettömyysselvitystä tai -kartoitusta edellytetään yli 1 200 000 euron hankkeissa, mutta vastaava tulisi laatia myös pienemmistä hankkeista, jos jo ennen hankesuunnitelmaa tiedetään hankkeen olevan esteettömyyden kannalta merkittävä.

Luonnoksessa hakemukseen vaadittavien yksityiskohtaisten rakennusteknisten selvitysten määrä on lisääntynyt. Tämä saattaa nostaa ratkaisevasti hankkeiden suunnittelun kustannuksia ennen avustuksen hakua ja siten vaikuttaa yksityisten hankkeiden toteutumiseen. Pienempiä yksityisiä hankkeita ei välttämättä ole kustannusten vuoksi mahdollista suunnitella niin pitkälle, että avustuksen hakuun vaadittavat suunnitelmat ja selvitykset olisivat laadittuina. Monen hankkeen toteutuminen riippuu suoraan avustuksen myöntämisestä, ja vasta hyväksytyn avustuspäätöksen jälkeen suunnittelussakin voidaan edetä tarkemmalle tasolle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain vahvistamaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan esitettävien hankkeiden hakuaikataulun muutos on Helsingin kaupungin näkökulmasta kannatettava. Hakuaika siirtyy joulukuun lopusta huhtikuun loppuun. Tämä eriyttää selkeästi seuraavalle vuodelle haettavat avustukset niistä rakentamishankkeista, joita esitetään mukaan kolmen seuraavan vuoden rahoitussuunnitelmakaudelle.

Helsingin kaupunki katsoo, että suunta-asiakirjan hyväksymisen yhteydessä tulisi kirjata ne lainsäädännön muutostarpeet, joilla voitaisiin vahvistaa suunta-asiakirjan tavoitteita ja sujuvoittaa avustusten hakemisen ja myöntämisen prosessia. Tällainen on esimerkiksi luopuminen 15 vuoden vuokrasopimuksen vaatimuksesta normaaleissa kenttärakentamishankkeissa. Lisäksi ylipainehalleille mahdollisesti myönnettävien rakentamisavustusten edellytykset tulisi selkeyttää.

Helsingin kaupungin kannalta on myönteistä, että valtakunnallisilla hankkeilla on omat kriteerit. Näistä tulee käydä erilliset neuvottelut valtion ja kaupungin kesken.

Suunta-asiakirja on selvästä kehityksestään huolimatta vielä suhteellisen yleisluontoinen. Ei käy aivan selväksi, mikä sen käytännön vaikutus liikuntapaikkarakentamisen ja avustuspäätösten suuntajana jatkossa on. Helsingin kaupunki katsoo, että suunta-asiakirjan tulisi omalta osaltaan tukea voimakkaammin liikkumattomuuden vähentämisen ja arkiliikkumisen lisäämisen tavoitteita sekä mahdollistaa laajojen kuntalaisryhmien liikuntapaikkojen käyttö. Helsingissä nämä tavoitteet on kirjattu liikkumisohjelmaan, joka on yksi kaupungin keskeisistä strategiaohjelmista.