Virkasuhteen päättäminen, Etelän palvelualue, kotihoidonohjaaja
Kotihoidon ohjaajan virkasuhteen irtisanominen
Päätös
Etelän palvelualueen johtaja päätti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 35 §:n 1 momentin perusteella irtisanoa ********** kotihoidon ohjaajan virkasuhteen (vakanssinumero 026759) päättymään 18.9.2021.
Viranhaltijalla ei ole työntekovelvollisuutta eikä -oikeutta irtisanomisaikana.
Päätöksen perustelut
Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan tekemän henkilöstöhallinnon delegointipäätöksen 9.1.2020 § 4 mukaan vakinaiseen palvelussuhteeseen ottava päättää palvelussuhteen päättymisestä.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003, jäljempänä viranhaltijalaki) 17 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Viranhaltijalain 17 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan on tehtävässään toimittava tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Viranhaltijalain 35 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.
Viranhaltijalain 35 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Viranhaltijalain 35 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.
Viranhaltijalain 35 §:n 5 momentin mukaan, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse soveltaa.
********** (jäljempänä kotihoidon ohjaaja) on toiminut vakinaisessa virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin 14.6.1982 lukien. Hän on toiminut kotihoidon ohjaajana ********** 1.1.2014 lukien. Kotihoidon ohjaajan tehtävänä on toimia johtamansa kotihoidon lähipalvelualueen esihenkilönä.
Epäasiallinen käytös
********** hoitajat ovat 17.9.2020 - 1.3.2021 tuoneet kotihoitopäällikön tietoon 13:ssa eri yhteydenotossa kotihoidon ohjaajan epäasiallisen käytöksen hänen johtamaansa henkilöstöä kohtaan.
Työntekijöiltä tulleiden ilmoitusten mukaan kotihoidon ohjaajan epäasiallinen käytös on ilmennyt mm. epäasiallisena kielenkäyttönä, pelottavana ja aggressiivisena käytöksenä (esim. huutaminen, tavaroiden potkiminen, nöyryyttävä työntekijän syyttely työtovereiden kuullen), esihenkilön valta-aseman väärinkäyttönä (esim. perusteettomat työvuoromuutokset) sekä epäasiallisena suhtautumisena henkilöstön sairauspoissaoloihin. Henkilöstö pelkää sairauspoissaoloista ilmoittamista, koska esihenkilön reagointi on ollut negatiivista ja ivallista. Myös asiakkailta tai heidän omaisiltaan on tullut palautetta, että kotihoidon ohjaaja käyttäytyy töykeästi ja lyö puheluissa luurin korvaan.
Työntekijöiltä tulleissa palautteissa mainitaan esihenkilön pelottava ja ahdistava käytös 10 kertaa, asiaton sairauslomaan suhtautuminen 5 kertaa, syyllistäminen eri asioista 8 kertaa, omavaltaisuus työvuorojen muuttamisessa 5 kertaa, kiukuttelu, tiuskiminen ja pitkävihaisuus 10 kertaa, huutaminen 7 kertaa, silmätikuksi joutuminen 3 kertaa, työntekijän itkettäminen 2 kertaa, asiakkaista puhuminen ja asiakastietojen asiaton käsittely 2 kertaa. Lisäksi työntekijät kertovat, että he eivät saa esihenkilöltään kaipaamansa tukea työhönsä (4 mainintaa) ja 3 työntekijää on ilmoittanut irtisanoutuvansa esihenkilönsä epäasiallisen käytöksen vuoksi.
Henkilöstö on pyytänyt työnantajalta kriisikokousta esihenkilötoimintaan liittyen, joka on pidetty 19.2.2021. Tilaisuuden kimmokkeena oli ollut työyhteisössä 18.2.2021 sattunut tilanne, jossa työpaikalle tilatut tietokoneiden kaksoisnäytöt oli asennettu kotihoidon ohjaajan mielestä väärin, jolloin kotihoidon ohjaajan tilanteessa antama palaute ja käytös oli koettu hyvin epäasiallisena ja uhkaavana. Tilaisuudessa käytiin läpi myös henkilöstön muita kokemuksia esihenkilötoiminnasta. Henkilöstön tilaisuudessa kertoman mukaan esihenkilön epäasialliseen käytökseen on kuulunut mm. syyllistäminen, huutaminen, mikäli esihenkilöllä on ollut huomautettavaa, se, että esihenkilöä ei uskalleta lähestyä asioissa, koska pelätään vastaanottoa, työvuorolistojen muuttaminen niiden julkaisemisen jälkeen ilman, että asiasta on keskusteltu henkilöstön kanssa, mustalle listalle joutumisen pelko sekä pelko siitä, että työntekijä joutuu tekemään enemmän työvuoroja, joita ei halua, mikäli hän joutuu esihenkilön kanssa huonoihin väleihin. Henkilöstön kertoman mukaan työntekijöitä on irtisanoutunut, koska he kokevat esihenkilön käytöksen niin epäasiallisena.
Kotihoidon ohjaaja on saanut kirjallisen varoituksen epäasiallisesta käytöksestään 3.3.2020. Varoitus on annettu huonosta käytöksestä työntekijöitä, asiakkaita ja heidän omaisiaan kohtaan. Kotihoidon ohjaaja on ollut varoituksen jälkeen poissa työstä ja palannut töihin 31.8.2020.
Työnantaja on käynnistänyt kurinpitomenettelyn henkilöstöltä tulleiden palautteiden vuoksi. Kotihoidon ohjaajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi viranhaltijalain 43 §:n edellyttämällä tavalla. Kuulemistilaisuus on pidetty 12.3.2021.
Työnantajan näkemyksen mukaan kotihoidon ohjaaja ei ole saamastaan varoituksesta huolimatta muuttanut käytöstään. Ottaen huomioon kotihoidon ohjaajan asema ja vastuut, hänen valta-asemansa henkilöstöön nähden, hänen toiminnastaan työnantajalle aiheutunut vahinko sekä se, että hänen käytöksensä on ollut omiaan aiheuttamaan työnantajalle mainehaittaa ja potilasturvallisuuden vaarantumista, kotihoidon ohjaajan toimintaa on pidettävä erityisen tuomittavana. Hänen alaisiinsa kohdistama vakava epäasiallinen käytös on ylittänyt normaalin ja sallitun käyttäytymisen rajat ja on kokonaisuus huomioiden olennaisesti heikentänyt työnantajan luottamusta viranhaltijaan siten, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista.
Työnantaja on irtisanomisen vaihtoehtona selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa kotihoidon ohjaaja muuhun virkasuhteeseen. Asiassa ilmi tulleiden seikkojen vuoksi kotihoidon ohjaajaa ei voida sijoittaa muuhun esihenkilö- tai asiakastyötä sisältävään tehtävään. Työnantajalla ei ole tarjota kotihoidon ohjaajalle hänen koulutustaan, työkokemustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa muuta virkasuhteista tehtävää, minkä vuoksi työnantaja irtisanoo kotihoidon ohjaajan virkasuhteen.
Viranhaltijalain 40 §:n sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tiedoksi.
Viranhaltijan palvelussuhde Helsingin kaupunkiin on jatkunut keskeytyksittä vuodesta 1982 alkaen, joten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.
Detta beslut publicerades 19.03.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.