Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12912, Vuosaarenlahden pienvenesatama, Vuosaari

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 54. kaupunginosan (Vuosaari, Uutela) venesatama- ja vesialueiden asemakaavan sekä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Uutela, Niinisaari) korttelin 54321 ja venesatama-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 12.11.2024 päivätyn ja 27.5.2025 muutetun piirustuksen numero 12912 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Vuosaaren tavarasataman ja Uutelan virkistysalueen välissä sijaitsevaa Vuosaarenlahden pienvenesatamaa, osaa Ruusuniemestä ja ympäröiviä vesialueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa pienvenesataman laajennuksen. Tavoitteena on lisätä alueen talvisäilytys- ja laituripaikkoja sekä mahdollistaa alueen merellisten palvelujen kehittyminen ja lisääminen. Kaavaratkaisu on tehty, koska Puotilan venesatamasta poistuu talvisäilytys- ja laituripaikkoja Puotilanrannan uuden asuinalueen rakentumisen myötä. Lisäksi erityisesti talvisäilytyspaikoille arvioidaan olevan Helsingissä entistä suurempi tarve maankäytön muutosten myötä. Alueella on kysyntää myös muille venesatamiin kytkeytyville toiminnoille.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, kuinka venesatama-aluetta kannattaa laajentaa huomioiden pienvenesataman palveluiden kehittyminen, Vuosaaren Sataman tulevat tarpeet sekä alueen läheiset luonnonsuojelulliset arvot. Alueelle on suunniteltu noin 450 uutta venepaikkaa sekä noin 400 uutta talvisäilytyspaikkaa. Uutta toimitilakerrosalaa on 6 150 k-m². Mikäli uudesta toimitilarakentamisesta osa toteutuu venehotellina, saadaan lisäksi noin 400 kappaletta pääosin moottoriveneille tarkoitettuja talvisäilytyspaikkoja.

Kaavaratkaisulla mahdollistetaan merellisen Helsingin palvelujen kehittyminen. Lisäksi kaavaratkaisun toteuttamisen myötä saadaan itäiseen Helsinkiin uusi lumensulatuspaikka.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaava-alueella kehitetään merellistä Helsinkiä: "Merellisten palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien tulee olla kaikkien ulottuvilla. Edistämme saarien saavutettavuutta, vesiliikenteen kehittymistä, rantojen ja saarien infrastruktuurin vahvistumista, meren äärellä olevien palveluiden kasvua ja virkistysmahdollisuuksien parantamista. Vahvistamme pienveneilyn ja muun omaehtoisen vesillä liikkumisen edellytyksiä." (Helsinki josta voimme olla ylpeitä, kaupunkistrategia 2025–2029)

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella sijaitsee Vuosaarenlahden pienvenesatama, satamatoimintojen kortteli sekä vesialueita. Pienvenesatama on itäisen Helsingin suurimpia noin 680 venepaikallaan. Alue on alkanut rakentumaan 2000-luvun alussa, mutta sitä ei ole toteutettu valmiiksi kaavan mukaan, eikä kaavan mukainen rakentaminen ole kokonaisuudessaan toteutunut.

Alueen vieressä, sen pohjois- ja koillispuolella on Vuosaaren tavarasatama. Alueen länsipuolella, Vuosaarenlahden pohjukassa, on Bokberginpuisto, jonka rannalla on luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltu merenrantaniitty. Siitä hieman lounaaseen on Porslahden venesatama (380 venepaikkaa). Lahden vastarannalla, suunnittelualueen lounaispuolella on Uutela ja Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Alueen läpi aallonmurtajan kärkeen on merkitty viher- ja virkistysverkoston (VISTRA) täydentävä rantareitti.

Alueella on voimassa kolme asemakaavaa vuosilta 2002–2009.

Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista jakaa niin, että

Esirakentaminen pitää sisällään alueen ruoppaukset, täytöt, luiskauksen sekä syvätiivistyksen. Esirakentamisen osalta on oleellista, että hanketta ei toteutettaisi niin sanotulla ostolouheella. Esirakentamisen kustannusarvio on laskettu niin, että louhetta ei osteta.

Rantarakenteiden kustannukset koostuvat alueelle suunniteltujen rantamuurien, kiinteiden laiturien sekä ponttoonilaiturien toteuttamisesta.

Katu- ja liikennealueet pitää sisällään katujen ja yleisten alueiden, alueen kasvillisuuden, valaistuksen sekä varusteiden ja kalusteiden kustannukset.

Kunnallistekniikka koostuu alueelle suunnitellun uuden vesihuollon kustannuksista.

Taitorakenteet sisältää suunniteltujen siltarakenteiden kustannukset.

Kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisissa vaikutuksissa on mukana edellisestä pienvenesataman kaava-alueen toteutusvaiheesta kesken jääneet toimenpiteet, joiden osuus kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisista vaikutuksista on noin 20 %.

Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 1–2 miljoonaa euroa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 3.12.2024–8.1.2025

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 12.11.2024 ja lautakunta päätti 26.11.2024 asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Kaupunkiympäristölautakunnan 27.5.2025 käsittelyn jälkeen saapui yksi kirje.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat nykyisen pienvenesataman toimijoiden toiminnan huomioimiseen, pienvenesataman laajennuksen ja lumenkäsittelypaikan ympäristövaikutuksiin, luontoarvoihin, hiilipäästöihin sekä kaupunkiympäristölautakunnan vastaehdotukseen pyrkimyksestä kustannusten puolittamiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Vuosaaren rahtisataman tulevan laajennuksen huomioimiseen, vesihuoltoon, lumen mereen kaatoon, vedenalaisiin luontoarvoihin, istutettavaa kasvillisuutta koskevan merkinnän täsmentämiseen, esteettömyyteen ja hankkeen tärkeyteen. Helen Sähköverkko Oy:llä ei ollut huomautettavaa.

Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin Satama Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta sekä Helsingin vanhusneuvostolta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ja pelastuslaitos ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Kirje saapui 26.8.2025 ja siinä tarjotaan yhteistyötä sekä osallistumista niin toteutussuunnitteluun kuin investointeihin.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen Teams-tapaamisessa ja sähköpostilla.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 27.5.2025 kokouksessaan kaksi vastaehdotusta, joissa edellytettiin kaupungin laativan veneiden talvisäilytystä koskevat periaatteet, jotka tuodaan päätöksentekoon vuonna 2026. Lisäksi kaavan toteutusta tulisi lautakunnan hyväksymän vastaehdotuksen mukaan pyrkiä yhdistämään Helsingin Sataman suunnitelmiin kustannustason madaltamiseksi, mikäli se on aikataulullisesti mahdollista.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.