Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien valinta ja sukupuolikiintiön käyttö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimus kohdistuu kaupunginlakimiehen päätökseen 23.06.2022, § 20, jolla oikaisuvaatimuksen tekijän vahingonkorvausvaatimus koskien sukupuolikiintiöiden soveltamista nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien valinnassa päätettiin hylätä.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea päätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kaupunginlakimiehen päätöstä 23.06.2022, § 20 koskeva pöytäkirjanote on lähetetty oikaisuvaatimuksen tekijälle tiedoksi 23.06.2022 postitse oikaisuvaatimuksen tekijän ilmoittamaan osoitteeseen. Helsingin kaupunginhallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus on saapunut kaupungin kirjaamoon 8.7.2022.

Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Asian taustaa

Kaupunginhallitus päätti 24.6.2019, § 478 linjauksista koskien nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeutta toimialalautakunnissa. Linjausten mukaan nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kolme edustajaa kuhunkin toimialalautakuntaan. Edustajien valinnassa tulee ottaa huomioon laissa säädetty sukupuolten välinen tasa-arvo; kolmesta edustajasta molempia sukupuolia tulee olla vähintään yksi.

Nuorisoneuvosto päätti 9.1.2021, § 16 edustajiensa valinnasta sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä sai toimitetussa vaalissa kolmanneksi eniten ääniä. Nuorisoneuvoston päätöksen mukaan vaalituloksen johdosta lautakuntaedustajien kokoonpanoksi olisi tullut kolme naista, jonka vuoksi kolmanneksi suurimman äänimäärän saaneen naisehdokkaan, eli oikaisuvaatimuksen tekijän, tilalle valittiin eniten ääniä saanut miesehdokas.

Kaupunginhallituksen 24.6.2019, § 478 vahvistamista linjauksista kanneltiin valtioneuvoston oikeuskanslerille. Apulaisoikeuskansleri katsoi päätöksessään 12.4.2022 (OKV/208/10/2021-OKV-7), että sukupuolikiintiöiden soveltamisella lautakuntaryhmien valintaan ei edistetä tasa-arvon toteutumista, vaan ehkäistään sitä. Kiintiöiden soveltaminen on näin lainvastaista.

Apulaisoikeuskanslerin päätöksen johdosta kaupunginhallitus päätti 9.5.2022, § 361 poistaa 24.6.2019, 478 § vahvistamistaan linjauksista koskien nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudetta toimialalautakunnissa sekä 13.12.2021, 941 § vahvistamastaan nuorisoneuvoston toimintasäännöstä edellytyksen sukupuolikiintiöiden soveltamisesta valittaessa lautakuntaedustajaryhmää.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaati 13.4.2022 saapuneella vahingonkorvausvaatimuksella kaupunkia korvaamaan hänelle nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien valinnassa sovelletun sukupuolikiintiön vuoksi saamatta jääneistä kokouspalkkioista yhteensä 545,56 euroa.

Kaupunginlakimies päätti 23.6.2022, § 20 hylätä vaatimuksen. Päätöksen perustelujen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä on laiminlyönyt muutoksenhakukeinojen käyttämisen, jonka johdosta oikeutta korvaukseen ei lähtökohtaisestikaan ole. Perustelujen mukaan asiassa ei ole osoitettu, että kaupunginhallitus olisi tahallisesti tai tuottamuksellisesti pyrkinyt soveltamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä vastoin sen tavoitteita tai toimimaan muutoin säännösten vastaisesti. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, ettei toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia olisi noudatettu. Päätöksen perustelujen mukaan asiassa ei voida katsoa olevan myöskään muita erityisen painavia syitä esitetyn vahingon korvaamiselle.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut, että kaupunginlakimiehen vahingonkorvauspäätös oikaistaan siten, että kaupunginhallitus päättää korvata oikaisuvaatimuksen tekijälle 545,56 euroa taloudellisesta vahingosta. Oikaisuvaatimukset tekijä katsoo, että kaupunginlakimiehen päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen muutoksenhaun laiminlyönnin osalta ja on muutenkin lainvastainen sekä epätarkoituksenmukainen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan aiheutuneen vahingon syy-yhteys on ilmeinen. Kaupunginhallituksen päätös, jonka apulaisoikeuskansleri katsoi 12.4.2022 antamassa ratkaisussaan olevan lainvastainen, oli nuorisoneuvoston sovellettavana sen valitessa edustajiaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Kaupunginhallituksen päätöksestä aiheutui vahinkoa oikaisuvaatimuksen tekijälle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, että nuorisoneuvosto on lukuisasti pyrkinyt osoittamaan kaupunginhallitukselle, että sen päätös sukupuolikiintiöiden soveltamisesta johtaa syrjintään. Lisäksi apulaisoikeuskanslerin ratkaisun mukaan kaupunginhallitus on laiminlyönyt nuorisoneuvoston kuulemisen asiassa. Kaupunginhallituksen tiedossa oli, että nuorisoneuvosto vastustaa sukupuolikiintiöiden käyttöä, ja että niiden soveltaminen voi olla lainvastaista. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan kaupunginhallitus on toiminut asiassa vähintäänkin tuottamuksellisesti, ellei jopa tahallisesti.

Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta hakea muutosta kaupunginhallituksen päätökseen 24.6.2019, § 478 tai nuorisoneuvoston päätökseen 9.1.2021 § 16, koska kumpikaan niistä ei ole muutoksenhakukelpoinen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei siten ole laiminlyönyt muutoksenhakua aikaisempiin päätöksiin, eikä oikeutta vahingonkorvaukseen tällä perusteella ole menetetty.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen perustelut sisältävät sellaisia asiavirheitä ja ilmeisen väärää lain soveltamista, että kaupunginhallituksen tulisi palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi, jos se ei hyväksy oikaisuvaatimuksen tekijän esittämää vahingonkorvausvaatimusta.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen arviointi

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n 2 momentin esitöiden (HE 187/1973 vp) mukaan säännös merkitsee, ettei mikä tahansa poikkeama kunnan hallintoelimeltä vaadittavasta täysin moitteettomasta menettelystä perusta, vaikka kyseessä olisikin virhe, loukatulle oikeutta saada korvausta kunnalta. Viranomaiset harjoittavat toimintaansa yleisen edun vuoksi eivätkä viranomaiset voi kieltäytyä käsittelemästä niille kuuluvia asioita virheen vaaran vuoksi.

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta on arvioitu muun muassa ratkaisussa KKO 2000:14, jossa korkein oikeus totesi, että alioikeuden tehdessä ratkaisunsa kysymys oli ollut siitä, mihin johtopäätökseen alioikeus oli asiassa päätynyt arvioidessaan esitetyn näytön todistusarvoa ja minkälaisen oikeudellisen arvion alioikeus oli tämän perusteella tehnyt. Se että alioikeuden johtopäätös voidaan kyseenalaistaa, niin kuin tässäkin tapauksessa jopa niin että ylempi oikeus on päätynyt toiseen lopputulokseen kuin alioikeus, ei oikeuta päättelemään, että alioikeuden jäsenet olisivat syyllistyneet huolimattomuuteen tai varomattomuuteen tuomitsemistoiminnassa. Edelleen korkein oikeus totesi, että näytön arvioinnin samoin kuin sen perusteella tehtävän oikeudellisen arvioinnin tulee olla ilmeisen virheellistä, jotta voitaisiin katsoa menettelyn perustavan vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvausvastuun.

Vastaavasti ratkaisussa KKO:2022:18 arvioitiin valtion korvausvastuuta, kun ulosottomies oli ulosmitannut korvausta pysyvästä haitasta vastoin ulosottokaaressa säädettyä ulosmittauskieltoa. Ratkaisun perustelujen mukaan korvauksen ulosmittauskelpoisuudesta varmistuminen kuuluu ulosottoviranomaisen keskeisiin velvollisuuksiin. Tämä velvollisuuden laiminlyönnin johdosta valtion katsottiin olevan korvausvastuussa vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n nojalla. Kyseisessä tapauksessa oli näin ollen toimittu sellaisen yksiselitteisen lainsäädännön vastaisesti, jonka tunteminen kuuluu kyseisen viranomaisen keskeisiin velvollisuuksiin.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Vaikka nuorisoneuvosto ei olekaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnallinen suunnittelu- ja päätöksentekoelin, eikä sen kokoonpanoon näin ollen suoraan sovelleta lain mukaista sukupuolikiintiötä, on kuntalain 26 §:n esitöiden (HE 268/2014 vp) mukaan nuorisoneuvoston kokoonpanon tavoitteena kuitenkin molempien sukupuolten mahdollisimman tasapuolinen edustus.

Helsingin kaupunginhallituksen 24.6.2019 tekemän päätöksen 478 § tavoite on ollut sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen nuorisoneuvoston edustajien valinnassa toimialalautakuntiin. Kaupunginhallitus on päätöksellään pyrkinyt noudattamaan sekä tasa-arvolain 4 §:n mukaista velvollisuutta naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseen, että kuntalain esitöiden mukaista tavoitetta molempien sukupuolten mahdollisimman tasapuoliseen edustukseen nuorisoneuvostossa.

Toisin kuin edellä mainitussa ratkaisussa KKO:2022:18, jossa kyse oli sellaisen lainsäädännön vastaisesta toiminnasta, jonka tunteminen kuuluu kyseisen viranomaisen keskeisiin velvollisuuksiin, on tässä tapauksessa kaupunginhallitus joutunut soveltamaan viranomaistoimintaa yleisemmällä tasolla ohjaavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa lain tavoitteiden toteuttamiseksi erilaisia toimintatapoja.

Kaupunginhallitus on toiminut päätöksenteon osalta toimivaltansa puitteissa. Asiassa ei ole osoitettu, että kaupunginhallitus olisi tahallisesti tai tuottamuksellisesti pyrkinyt soveltamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä vastoin sen tavoitteita tai toimimaan muutoin säännösten vastaisesti. Päinvastoin, kaupunginhallitus on päätöksellään pyrkinyt edistämään tasa-arvoa koskevan lainsäädännön tavoitteita.

Kyse on ollut lain soveltamiseen liittyvästä perustellusta kannasta, joka on sittemmin laillisuusvalvontaviranomaisen kanteluun antaman ratkaisun johdosta todettu virheelliseksi. Asiassa ei ole osoitettu, ettei toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia olisi noudatettu.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on perustanut vaatimuksensa määrän siihen, että hän ei ole voinut osallistua seitsemään kokoukseen ajalla 16.2.2021-1.2.2022. Vaikka henkilö olisi tullut valituksi, ei voida varmuudella sanoa olisiko hän osallistunut kaikkiin kokouksiin ja siten kärsinyt tämän suuruista vahinkoa.

Edellä todettujen syiden johdosta kaupungin ei voida katsoa olevan vastuussa vaaditusta taloudellisesta vahingosta. Asiassa ei ole myöskään esitetty muita erityisen painavia syitä esitetyn vahingon korvaamiselle.

Velvollisuus muutoksenhakukeinojen käyttämiseen

Vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n mukaan, jos valtion tai kunnan viranomaisen virheellisen ratkaisun johdosta vahinkoa kärsinyt on ilman pätevää syytä jättänyt hakematta muutosta siihen, ei hänellä ole oikeutta saada valtiolta tai kunnalta korvausta vahingosta, jolta hän hakemalla muutosta olisi voinut välttyä.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n esitöiden (HE 187/1973 vp) mukaan lainkohdassa muutoksen hakemisella tarkoitetaan paitsi varsinaisen myös ylimääräisen muutoksenhakukeinon käyttämistä. Lainkohdan esitöiden mukaan pykälää sovellettaessa on lähdettävä siitä, että viranomaisen tekemä virhe olisi aina tullut muutoksenhaun johdosta oikaistuksi. Asiaan ei siis vaikuta, millaiset tosiasialliset edellytykset asianosaisella yksittäistapauksessa olisi ollut muutoksenhaun menestykselliseen hoitamiseen.

Kaupunginhallituksen päätöksen 24.6.2019 § 478 perusteluissa todetaan, että Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Toimivaltaista viranomaista, joka päättäisi nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden suhteesta kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmalliin, ei ole määrätty, joten kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan asiassa periaatelinjaukset.

Kaupunginhallituksen päätöksen 24.6.2019 § 478 perusteluissa todetaan edelleen, että varsinaisen päätöksen läsnäolo- ja puheoikeuden antamisesta tekee kuitenkin kukin toimialajohtaja, koska hallintosäännön 29 luvun 7 §:n 5 momentin mukaan muiden kuin hallintosäännössä erikseen oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää toimialalautakuntien ja niiden jaostojen osalta toimialajohtaja.

Kaupunginhallituksen antaman linjauspäätöksen jälkeen sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja antoi 9.1.2020 § 3 päätöksen nuorisoneuvoston edustajan läsnäolo- ja puheoikeudesta sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa. Päätöksen perusteluissa viitataan kaupunginhallituksen päätöksessään 24.6.2019 § 478 vahvistamiin linjauksiin nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta toimialalautakunnissa. Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan päätökseen on ollut mahdollista hakea oikaisua sosiaali- ja terveyslautakunnalta.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole käyttänyt varsinaisia tai ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan 9.1.2020 § 3 antamaan päätökseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole vahingonkorvausvaatimuksessa tai oikaisuvaatimuksessa esittänyt pätevää syytä muutoksenhaun laiminlyöntiin. Oikaisuvaatimuksen tekijä on näin ollen vahingonkorvauslain 3 luvun 4 § perusteella menettänyt mahdollisuuden vaatia kaupungilta vahingonkorvausta.

Kaupunginlakimiehen päätöksessä 23.06.2022 § 20 on muutoksenhakuvelvollisuuden osalta viitattu kaupunginhallituksen periaatepäätökseen 24.6.2019 § 478. Muutoksenhaku olisi kuitenkin sen sijasta tullut kohdistaa periaatepäätöksen pohjalta annettuun toimialajohtajan päätökseen 9.1.2020 § 3. Kaupunginlakimiehen päätöksessä olevalla viittauksella periaatepäätökseen ei ole kuitenkaan vaikutusta vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n mukaiseen muutoksenhakuvelvollisuuteen.

Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä. Asian käsittely valittavasti viivästyi kaupungilla alkuperäisen valmistelijan siirryttyä toisiin tehtäviin.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, sillä siinä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kaupunginlakimiehen päätös olisi kumottava tai joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Keskushallinto Kaupunginkanslia Hallinto-osasto Oikeuspalvelut Kaupunginlakimies 23.06.2022 § 20

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Jukka Harno, kaupunginasiamies, puhelin: 310 23527

Detta beslut publicerades 11.05.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.