Asemakaavan muutos nro 12959, Vartiokylä, Stoan ja Puhoksen alue
Detaljplaneändring för Stoa och Puhos område i Östra centrum (nr 12959, omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner detaljplaneändring för kvarteren 45068 och 45071 och park-, skyddsgrön-, spårtrafiks- och gatuområden i 45 stadsdelen (Botby) enligt ritning nr 12959, daterad 25.3.2025 och ändrad 18.11.2025, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Föredragandens motiveringar
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller ett centrumområde vid gränsen mellan Östra centrum och Botbyhöjden, där kulturcentret Stoa och köpcentret Puhos bildar en såväl funktionell som stadsbildsmässig kärna. I detaljplaneändringsområdet ingår dessutom några granntomter till Stoa och Puhos, nuvarande parkeringsområden, parkremsor, ett område med metrospår samt gator på området.
Detaljplaneändringens mål är att möjliggöra ett livskraftigare, attraktivare och trivsammare område för kultur och handel med mångsidigare funktioner, som är mer urbant till sin yttre skepnad och stämning och där det även finns bostäder. Ett viktigt mål är även social och kulturell hållbarhet som eftersträvas både med planeringslösningar och metoder för växelverkan och delaktighet. Ett särskilt mål för planeringen av såväl köpcentret Puhos som ombyggnaden och utbyggnaden av Stoa och för växelverkan om planerna har varit att nå och höra invånare, kunder och intressentgrupper och på så sätt samla in lokal information.
På området planeras en tillbyggnad av kulturcentret Stoa och en ny allmän park framför det samt nya bostäder och affärslokaler i gatunivå på båda sidorna av den ursprungliga och arkitektoniskt mest värdefulla byggnadsdelen (del a) av Puhos. De nyare, arkitektoniskt mindre värdefulla byggnadsdelarna (delarna b och c) av Puhos rivs för att möjliggöra byggande av nya byggnader och en öppen plats framför Puhos som motsvarar den ursprungliga situationen. Som en del av restaureringen av Puhosplatsen förutsätts att det byggs en vattenbassäng och en fontän på den öppna platsen. På den nuvarande daghemstomten längst till vänster på Stoaplatsen blir det möjligt att bygga bostäder eller serviceboende och kulturfunktioner till exempel i form av en privat konsertsal. På ett smalt skyddsgrönområde mellan metrospåren och Korsholmsvägen planeras en parkeringsanläggning där det även placeras kommersiella lokaler. Den byggnadsdel av Puhos som bevaras samt Stoa, Matteuskyrkan och den öppna platsen mellan dem, vilka tillsammans bildar en värdefull helhet, skyddas i detaljplanen.
Den nya bostadsytan uppgår till cirka 48 000 m² vy (det finns ingen bostadsvåningsyta alls i de gällande detaljplanerna för området) och den nya våningsytan för allmänna byggnader till 9 500 m² vy. Våningsytan för verksamhetslokaler i planen minskar med cirka 2 000 m² vy på grund av rivningen av Puhos byggnadsdelar b och c. Å andra sidan byggs det cirka 7 000 m² vy helt nya affärslokaler i Puhos nya bostadskvarter och de andra nya kvarteren på området. Antalet invånare på området ökar med cirka 1 200.
I samband med detaljplanen har man gjort upp en trafikplan (ritning nr 7799) enligt vilken gatunätet bevaras i stort sett som det är nu. Den enda nya gatan är Kastelholmsgränden, som kopplar samman Kastelholmsvägen och Åbohusstigen. I trafikarrangemangen ingår till största del justeringar i det gaturum som reserveras för olika färdsätt. Nätverket för gångtrafiken är redan rätt omfattande. Ändringarna i nätverket för gångtrafiken gäller arrangemangen för platser där fotgängare korsar körbanan och deras detaljer. I fråga om cykeltrafiken är målet enkelriktad cykeltrafik på Åbohusvägen och Korsholmsvägen i enlighet med målnätet för cykeltrafik. Enkelriktade cykeltrafikarrangemang på Åbohusvägen kräver sådana även på avsnittet mellan Olofsborgsvägen och Maruddsvägen. Arrangemangen för kollektivtrafiken förblir oförändrade. Hållplatsernas lägen justeras dock i mindre grad. Bredden på Åbohusvägens gaturum har fastställts så att det är möjligt att senare bygga en spårväg där. Arrangemangen för biltrafiken förblir till största delen oförändrade. På norra sidan av Åbohusvägen ökas antalet gatuparkeringsplatser. I närheten av tjänsternas ingångar reserveras parkeringsplatser för rörelsehindrade. Dessutom har det föreslagits att Olofsborgsvägen, Korsholmsvägen och Kastelholmsvägen renoveras som anknutna projekt till de delar som de inte ligger på detaljplaneområdet. I enlighet med den parkeringspolitik som stadsstyrelsen godkände 24.10.2022 anvisas färre parkeringsplatser än den gällande beräkningsanvisningen för parkeringsplatser kräver, vilket motiveras med att området ligger centralt i omedelbar närhet av utmärkta kollektivtrafikförbindelser och detaljplanens genomförbarhet förbättras.
Detaljplanen har särskilt den effekten att Östra centrums roll som östra Helsingfors centrum förstärks. Samhällsstrukturen förtätas i kärnan av den befintliga servicekoncentrationen och vid utmärkta kollektivtrafikförbindelser. Trots att Puhos delvis rivt förblir antalet kommersiella tjänster stort, och kulturcentret Stoa kommer att kunna erbjuda betydligt fler och bättre offentliga tjänster än nu. Med skyddsbestämmelser och andra detaljplanelösningar säkerställs att de mest värdefulla byggnaderna och stadsrummen bevaras och bebyggelsen förtätas med beaktande av områdets särdrag samtidigt som det stadsbildsmässiga uttrycket blir mer urbant. Redan i nuläget är området en viktig mötesplats för olika befolkningsgrupper. Med detaljplaneändringen strävar staden efter att förstärka denna betydelse och öka möjligheterna för människor och grupper till mångsidig social verksamhet i områdets privata, halvoffentliga och offentliga lokaler och tjänster. Stoas tjänster och lokaler utvecklas och utvidgas, vilket skapar goda förutsättningar för att öka välfärden särskilt hos barn och familjer vid sidan av andra grupper. Barnen kommer att trivas bättre än förr eftersom det kommer att finnas platser där de kan leka och lugna ner sig både inomhus och utomhus.
Som en del av bedömningen av detaljplanens sociala konsekvenser har konsekvenserna för barn och ungdomar bedömts. Konsekvensbedömningen finns i detaljplanebeskrivningen.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Detaljplaneändringen bidrar till att de stadsstrategiska målen för fullmäktigeperioden 2025–2029 uppnås i synnerhet så att Östra centrums område utvecklas ambitiöst som ett centrum i öster genom att förstärka den nuvarande stadsstrukturen och dess funktioner samt trivseln och attraktionen. Områdets mångsidiga funktioner och nya bostäder stöder stadsbornas levnadsbana. Kompletteringsbyggandet stöder sig på kollektivtrafiken, bevarar områdets karaktär och särdrag och främjar en högklassig arkitektur i nybyggandet. Byggande anvisas inte till naturområdena.
Detaljplaneändringen stämmer överens med generalplanen.
Förslaget till detaljplaneändring presenterades för stadsmiljönämnden 25.3.2025 och nämnden beslutade 1.4.2025 att förslaget skulle läggas fram. Utöver detta föreslog stadsmiljönämnden att man vid den fortsatta planeringen av Puhos noga ser till att arkitekturen i köpcentrets ursprungliga del bevaras så noggrant som möjligt och en tidigare fontän på den öppna platsen som numera är täckt med ett lock återställs i sitt ursprungliga tillstånd.
Områdets förutsättningar och nuläge
I planeringsområdet ingår tomterna omkring Stoaplatsen, tomten för köpcentret Puhos, parkeringsplatsen och skvären mellan Puhos och Åbohusvägen, små delar av nuvarande grönområden nordväst om Puhos och norr om Kastelholmsvägen, Åbohusvägens avsnitt mellan Olofsborgsvägen och Ring I och andra gator som gränsar till området samt ett område mellan Korsholmsvägen och Ring I som främst är reserverat för metrospår. Området bildar en tät stadsbildsmässig och funktionell helhet trots sin 60-åriga planeringshistoria och det oenhetliga nuläget, som ställvis rentav kan ge ett kaotiskt intryck. Kaoset på området orsakas av bland annat det allmänt svaga skicket på och det bristande underhållet av den tillgängliga miljön (förutom Stoaplatsen, som renoverades 2019), de förfallna byggnaderna (såsom Puhos) och den ortodoxa församlingens oavslutade byggnadsprojekt, vars rivning inleddes vintern 2025 efter en lång ruinsituation och slumrande tillvaro.
För området gäller flera detaljplaner från åren 1961–2020.
Helsingfors stad äger området med undantag av Matteuskyrkans tomt (den nuvarande tomten 45068/2).
Detaljplaneändringen har gjorts på initiativ av staden och på ansökan. Detaljplaneändringens innehåll har förhandlats fram med sökandena.
Kostnader för detaljplaneändringen
Detaljplaneändringen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt (02/25):
Gator och trafikområden | 6,3 miljoner euro |
Flyttning av ledningar | 5,6 miljoner euro |
Park- och grönområden | 1,9 miljoner euro |
Bärande konstruktioner | 1,0 miljoner euro |
SAMMANLAGT | 14,8 miljoner euro |
I kostnaderna för gator och trafikområden ingår kostnaderna för de byggarbeten som ingår i trafikplanen. I kostnaderna ingår grundförstärkningar.
Kostnaderna för flyttningar av ledningar fördelas enligt följande: vattenförsörjning 3,5 miljoner euro, översvämningsavlopp 1,7 miljoner euro, fjärrvärme 0,1 miljoner euro, el 5 000 euro, datatrafik 0,2 miljoner euro, gas 0,1 miljoner euro.
I parker och grönområden ingår en kostnadskalkyl över de arbeten som ingår i översiktsplanen för offentliga uterum.
I de bärande konstruktionerna ingår preliminära kostnader för förnyandet av Hansagrändens gångbro.
Kostnaderna för byggandet av nya nätverk för teknisk försörjning uppgår till 1,7 miljoner euro och riktas till nätverksinnehavarna. Kostnaderna fördelar sig enligt följande: vattenförsörjning 0,7 miljoner euro, fjärrvärme 0,3 miljoner euro, el 0,3 miljoner euro och datatrafik 0,4 miljoner euro.
I kostnadskalkylen ingår inte byggande av spårväg. Inte heller ingår tillfälliga trafikarrangemang i kostnadskalkylen.
Detaljplaneändringen möjliggör även utbyggnad av Stoa. Kostnaderna för utbyggnaden ingår inte i kostnadskalkylen.
Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Värdet på den byggrätt som planläggs beräknas grovt uppgå till 25–30 miljoner euro.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen) 15.4–19.5.2025
Detaljplaneförslaget presenterades för stadsmiljönämnden 25.3.2025 och nämnden beslutade 1.4.2025 att förslaget till detaljplaneändring skulle läggas fram.
En anmärkning gjordes mot detaljplaneförslaget, och en skrivelse kom in utanför framläggningstiden. Påpekandena i anmärkningen och skrivelsen gällde ett övergångsställe på Kastelholmsvägen och fåglarnas häckningsplatser.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Påpekandena i utlåtandena gällde vattenförsörjningen och avfallshanteringen.
Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) och stadsmuseet gav utlåtanden.
Social-, hälsovårds- och räddningssektorn och samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) meddelade att de inte har någonting att yttra.
Åtgärder efter den offentliga framläggningen
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna, skrivelserna och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
Det har gjorts ändringar i detaljplanens bestämmelser och bilagor med anledning av ett motförslag som gjordes i samband med stadsmiljönämndens beslut 1.4.2025.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Fortsatta åtgärder
Detaljplanelösningen medför ingen avsevärd nytta för markägarna och det finns därför inte behov att tillämpa förfarandet med markanvändningsavtal i enlighet med stadsstyrelsens beslut 26.4.2021 (§ 310).
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 02.02.2026 § 76
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä) kortteleiden 45068 ja 45071 sekä puisto-, suojaviher-, raideliikenne- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 25.3.2025 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun piirustuksen numero 12959 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
26.01.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 596
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 25.3.2025 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12959 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä) kortteleita 45068 ja 45071 sekä puisto-, suojaviher-, raideliikenne- ja katualueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Mikko Näveri. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
11.11.2025 Pöydälle
01.04.2025 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
25.03.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mikko Näveri, johtava arkkitehti
puhelin: 09 310 37331, mikko.naveri@hel.fi
Sanni Aalto, maisema-arkkitehti
puhelin: 09 310 51356, sanni.aalto@hel.fi
Jussi Jääskä, liikenneinsinööri
puhelin: 09 310 37129, jussi.jaaska@hel.fi
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu
puhelin: 09 310 37347, karri.kyllastinen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.5.2025
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Stoan ja Puhoksen alueen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Kulttuurikeskus Stoan ja kauppakeskus Puhoksen alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 45068 ja 45071 sekä viereisiä liikenne- ja viheralueita. Alueen kehittämisessä tärkeimpiä tavoitteita ovat julkisen ympäristön viihtyisyyden parantaminen, Puhoksen vanhimman ja arvokkaimman rakennusosan säilyttäminen, Stoan kulttuuripalveluiden laajentamisen mahdollistaminen sekä kaupunkimaisen tehokas täydennysrakentaminen ja siten toiminnallisen monipuolisuuden ja asukasmäärän lisäys tällä keskeisellä alueella.
Aiemmassa OAS-lausunnossaan museo nosti esille kaava-alueen kulttuuriympäristön merkitystä, sekä esitti rakennuksille, aukiolle ja patsaalle suojelumerkintöjä. Lisäksi museo esitti kokonaisvaltaisempaa päiväkoti-inventoinnin toteuttamista ja nosti esille alueen sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kysymyksen ja haasteet.
Museon lausuntoon annetussa vastineessa todetaan;
”Asemakaavaehdotukseen kirjattuja suojelumääräyksiä on työstetty tiiviissä yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Myös Stoanaukiota koskee suojelumääräys, joka ohjaa ja rajoittaa tulevia suunnitteluratkaisuita aukiolla ja käytännön tasolla varmistaa myös kaupunginmuseolle mahdollisuuden osallistua mahdollisten muutossuunnitelmien kommentointiin ja ohjaamiseen. Puhoksen A-osaa koskevassa määräyksessä linjataan, että rakennuksen korjaamisessa ja ylläpidossa tulee noudattaa kohteelle laadittua säilyttämisen hallintasuunnitelmaa. Omistajan teettämän säilymisen hallinnatasuunnitelman luonnoksessa todetaan, että; Erillinen väritutkimus teetetään korjaussuunnittelun lähtötiedoksi. Julkisivuihin palautetaan väritutkimuksen pohjalta vanhin löytynyt värimaailma.
Kaavaratkaisu osoittaa Stoanaukion länsi- ja pohjoislaidalle uudisrakentamista. Näiden korttelialueiden (ALP ja AK) suunnitteluratkaisuita sekä ratkaisuiden kaupunkikuvallisia perusteluita ja vaikutuksia on kuvattu kaavaselostuksessa. Suunnitteluratkaisuiden kuvailua ja perusteluita on myös korttelialueita koskevissa viitesuunnitelmissa, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. ALP-alueen osalta kaavassa on määräys, jonka mukaan; ALP-korttelialueella Stoanaukioon kuuluvat ja liittyvät tontin osat tulee suunnitella ja toteuttaa koko aukiota koskevan suunnitelman mukaisesti yhtenevin materiaalein, varustein ja detaljein.
Uusittavasta Hansakujan sillasta ja siihen liittyvästä hissitornista on tehty rakennetekninen yleissuunnitelma. Uusittava silta päättyy nykyiseen paikkaan siten, että Stoanaukiolla laskeutuva ulkoportaikko säilyy ja uusi hissitorni jää välttämätön esteettömyyden yhteystarve huomioiden mahdollisimman kauas Stoanaukiosta ja sen rakennetusta miljööstä. Sillan yleissuunnitelmassa esitetyt arkkitehtoniset ratkaisut ovat alustavia ja tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelussa, jossa otetaan huomioon myös Stoan peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu.
Kuten jo Stoan ja Puhoksen suunnitteluperiaatteiden vuorovaikutusraportissa jo vastattiin, museon esittämä laaja päiväkotirakennusten inventointi ja arvotus on kannatettava ajatus, mutta sitä on ei ole mahdollista suorittaa tämän yksittäisen suunnitteluhankkeen yhteydessä.
Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitetta ja erityisesti kaavaratkaisun vaikutuksia siihen on kuvattu kaavaselostuksessa (kohdassa Vaikutukset ja tehtyjen selvitysten yhteenveto).”
Esitetty vastine, sekä kaavaehdotuksen merkinnät ja sisältö vastaavat kaupunginmuseon näkemystä, jossa riittävässä määrin paitsi vaalitaan muutoksessa olevan alueen kulttuuriympäristöarvoja, myös mahdollistetaan näiden arvojen siirtäminen tuleville sukupolville. Tämän johdosta museolla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotukseen.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Nimistötoimikunta 07.05.2025 § 33
Nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen esitteli alueen suunnittelutilannetta. Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 4.12.2024 § 114.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Olavinlinnankuja – Olofsborgsgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (historialliset linnat; Savon paikannimet); liitynnäinen, Olavinlinnantien mukaan.
Olavinlinnankujan päätteenä sijaitsee nykyisin Kastelholmantien väestönsuoja -nimellä tunnettu yhteiskalliosuoja. Kun Olavinlinnankujan nimi tulee voimaan, on nimistötoimikunnan mielestä tarkoituksenmukaista muuttaa myös väestönsuojasta käytetty nimitys esimerkiksi Olavinlinnankujan väestönsuojaksi
04.12.2024 Käsitelty
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 09 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 19.02.2025 § 9
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12959 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12959
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 29/2024
Pohjakartta valmistunut: 8.8.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja
puhelin: 09 310 31911, merja.kyyro@hel.fi
Aaro Nurmiainen, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 38736, aaro.nurmiainen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 5.6.2023
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Stoan ja Puhoksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Kulttuurikeskus Stoan ja kauppakeskus Puhoksen alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 45068 ja 45071 sekä viereisiä liikenne- ja viheralueita. Alueen kehittämisessä tärkeimpiä tavoitteita ovat julkisen ympäristön viihtyisyyden parantaminen, Puhoksen vanhimman ja arvokkaimman rakennusosan säilyttäminen, Stoan kulttuuripalveluiden laajentamisen mahdollistaminen sekä kaupunkimaisen tehokas täydennysrakentaminen ja siten toiminnallisen monipuolisuuden ja asukasmäärän lisäys tällä keskeisellä alueella.
Stoan ja Puhoksen alueen kehittäminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jota kutsutaan nimellä Itä-Helsingin keskusta. Se koostuu kahden metroaseman, Itäkeskuksen ja Puotilan väliin sijoittuvasta keskusta-alueesta. Tällä joukko- ja ajoneuvoliikenteen saavutettavuuden huippualueelle, jonka kaupunkiympäristöä nykytilanteessa hallitsevat suuret kauppakeskukset, hypermarketit, pysäköintialueet ja autoliikenteen pääväylät, tavoitteena on muutos lähiökeskuksesta kaupunkimaiseksi Itä-Helsingin keskustaksi. Liikkumisympäristöä kehitetään kestävästi jalankulkua painottaen. Alueen vetovoimaisuutta lisätään olemassa olevan ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Tavoitteena on myös alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä ilmastoviisaan kaupungin rakentaminen.
Helsingin kaupunginmuseon lausunto
Helsingissä 1960-luvun lopulla aluekeskuksista tuli keino kehittää tasapainoisempaa ja vähemmän keskustahakuista kaupunkikokonaisuutta. Aluekeskuksista luotiin kaupunkimaisia paikkoja yhdistämään esikaupunkiyhteisöjä. Merkittävimmäksi näistä aluekeskuksista muodostui Itäkeskus, jolla oli myös selvästi laajin väestöpohja, ja johon rakennettiin useita tärkeitä arkkitehtuurikohteita. Näitä ovat esimerkiksi arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema Puotinharjun ostoskeskus Puhos, joka oli valmistuessaan vuonna 1965 Suomen suurin ostoskeskus, ja jonka kaupunginmuseo on arvottanut ostoskeskusten ensimmäiseen arvoluokkaan, sekä arkkitehti Björn Krogiuksen suunnittelema ja vuonna 1984 valmistunut Itäkeskuksen monitoimitalo (Stoa), Suomen ensimmäinen kulttuurikeskus, joka oli aikanaan Helsingin kaupungin suurimpia julkisia kulttuurirakennushankkeita.
Kaava-alueella on poikkeuksellisen merkittävä asema suomalaisessa sodanjälkeisessä modernisaatiossa, joka tiivistyy alueen useassa kohteessa. Tämä on myös kiitettävästi tunnistettu kaavan runsaassa lähtötieto- ja selvitysaineistossa, joka sisältää mm. Puotinharjun Puhoksen sekä kulttuurikeskus Stoan ja Matteuksen kirkon rakennushistoriallisen selvityksen.
Tehdyt selvitykset todentavat hyvin alueen tärkeitä ja moninaisia arvoja, jotka tulee kaavaprosessin myötä siirtää suojelumerkinnöiksi kaavakarttaan.
Puhoksen ostoskeskuksen osalta korjausrakentamisen tavoitteet koskettavat konservointia (eli säilyneiden rakennusosien säilyttämistä), restaurointia (eli aiempaan historialliseen tilaan osittaista palauttamista), palauttavaa restaurointia (puretun osan uudelleen rakentamista) sekä peruskorjauksen luonnetta (ts. millä laajuudella rakennusta korjataan uudisrakentamisen periaatteita noudattaen).
Modernin rakennusperinnön suojelussa yksityiskohtien ja näkyvien rakenteiden merkityksellisyys osana arkkitehtonista kokonaisuutta on keskeistä.
Tämän johdosta Puotinharjun Puhoksen osalta keskeinen säilyttävä tavoite on alkuperäisten, jäljellä olevien ja korjauskelpoisten rakennusosien kunnostaminen, ja säilyneiden osien pohjalta vastaavan kaltaisten uusien osien teettäminen. Tämän lisäksi jäljellä oleva takajulkisivun betoniseinän osa tulee säilyttää.
Restauroinnin tavoitteissa keskeistä on alkuperäisten tilasarjojen, yksityiskohtien ja materiaaleja kunnioittavan otteen säilyttäminen. Puhoksen ulkohahmon suojelutavoitteet kohdistuvat alkuperäisen rakennuksen volyymin, mittasuhteiden, materiaalivaikutelman ja toiminnallisen logiikan säilyttämiseen.
Puhoksen viitesuunnitelmassa on hyvin eritelty säilytettävän A-osan peruskorjaus- ja suojelutavoitteita. Näiden tavoitteiden kirkastamiseksi tulee vielä jatkossa tarkastella yksityiskohtaisemmin alkuperäisten rakennusosien säilyneisyysastetta. Tämän lisäksi kohteen värisuunnittelun lähtökohdat tulee varmentaa väritutkimuksella.
Museo esittää säilyttävällä A-osalle merkintää sr-2, määräyksellä; ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen rakennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Julkisivujen alkuperäiset mittasuhteet ja jäsentely on säilytettävä. Mikäli rakenteita joudutaan uusimaan, on noudatettava rakennusosien alkuperäistämitoitusta ja käytettävä alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennuksen tyylin ja arvon vastaisia toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla”.
Stoan kulttuurikeskus ja Matteuksen kirkko ovat arkkitehtuurinsa osalta vaalittavia kohteita, joiden interiööreihin liittyy myös suojelutavoitteita. Varsinkin Stoan aulatila on suunniteltu ikään kuin Stoanaukion ja pihatasanteiden jatkeeksi.
Museo esittää Stoan kulttuurikeskukselle merkintää sr-2, määräyksellä; ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen rakennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Säilytettäviä sisätiloja rakennuksessa ovat keskushalli ja sitä rajaava punatiiliseinä”.
Museo esittää Matteuksen kirkolle merkintää sr-2, määräyksellä; ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen rakennustaiteellista arvoa ja tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Säilytettävä sisätila rakennuksessa on kirkkosali”.
Stoanaukio on merkittävin Helsingin aluekeskuksien aukioista, joka on säilynyt kokonaisuutena hyvin. Aukion ominaispiirteet tulee turvata indeksimerkinnällä /s, ja yleismääräyksellä; ”Alue, jolla ympäristö säilytetään”.
Aukion keskeinen julkinen ja tilaa luova veistos on kuvanveistäjä Hannu Sirenin vuonna 1984 valmistunut Stoa, jonka hahmo ja mittasuhteet suunniteltiin ja toteutettiin suhteessa ympäröiviin rakennuksiin. Veistokselle tulee osoittaa merkintä s-1; määräyksellä; ”alueella oleva veistos, sekä siihen liittyvät rakenteet tulee säilyttää”.
Stoanaukion konseptisuunnitelmassa on hyvin jäsennelty aukion arvoja. Museo haluaa nostaa esille aukion agoramaisen luonteen, jolle on vierasta liian yksityiskohtainen toimintojen suunnittelu ja runsaat kiintokalusteet. Erityisenä esteettömyyshaasteena on Hansakujan siltaan tehtävät järjestelyt, joita tulee tarkastella aukiokokonaisuudesta käsin.
Tätä arvokasta aukiokokonaisuudesta lähtevää tarkastelua tulee harjoittaa myös aukion ympärille syntyvässä täydennysrakentamisessa; Helminauhakorttelin ja Olavinlinnantie 1b toteutuksessa ja massoittelussa, sekä yksityiskohtaisemmassa rakennusten ja aukion rajapintatarkastelussa.
Aukion täydennysrakentaminen perustuu osittain nykyisten rakennusten purkamiseen. Museo on aiemmin tähdentänyt, että arkkitehti Ossi Leppämäen suunnittelema Olavinlinnantien lastentarha ja seimi –rakennus (nyk. Päiväkoti Puotinharju) kuuluu Puotinharjun aluekokonaisuuden varhaisimpiin rakennuksiin ja on eräs vanhimpia jäljellä olevia esikaupunkialueen päiväkodiksi suunniteltuja rakennuksia. Päiväkoti historiallisena rakennustyyppinä on keskeinen ja merkityksellinen suomalaiseen hyvinvointivaltiokehitykseen ja lähiörakentamiseen kuuluva ilmiö, ja tämän johdosta museo edelleenkin peräänkuuluttaa rakennustyypin kattavaa kulttuurihistoriallista inventointia.
Kaavan yhdeksi tavoitteeksi todetaan alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kaava-aineiston esillä olevien aineistojen perusteella ei ole pääteltävissä mitä tällä tarkoitetaan. Museo toivoo, että alueen sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä tarkastellaan ”Itä-Helsingin keskusta” -ideakilpailun lähtökohtiin keskeisesti kuuluneiden tavoitteiden ”särmikäs ja omaleimainen” vasten, ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kysymyksiä tullaan vielä syventämään ja jatkokehittämään kaavaprosessin aikana.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi