Stoan ja Puhoksen alueen asemakaavan muutosehdotus (nro 12959) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)

Diarienummer HEL 2022-008585

§ 186

Stoan ja Puhoksen alueen asemakaavan muutosehdotus (nro 12959) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)

Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

asettaa 25.3.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12959 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 45068 ja 45071 sekä puisto-, suojaviher-, raideliikenne- ja katualueita

antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2022-008585

että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

asemakaavan muutosehdotuksen nro 12959 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.

Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että Raidejokerin Itäkeskuksessa oleva päätepysäkki ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia ja päätepysäkki pyritään saamaan mahdollisimman pikaisella aikataululla osana metroaseman remonttia osaksi Itäkeskuksen bussiterminaalia.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti, että Puhoksen jatkosuunnittelussa otetaan tarkasti huomioon ostoskeskuksen alkuperäisen osan arkkitehtuurin säilyttäminen mahdollisimman huolellisesti ja keskusaukiolla olleen ja nykyisin kannella peitetyn suihkulähteen palauttaminen alkuperäiseen tilaansa.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat johtava arkkitehti Mikko Näveri, liikenneinsinööri Jussi Jääskä ja erityisasiantuntija Karri Kyllästinen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Olli-Pekka Koljonen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
”Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Raidejokerin Itäkeskuksessa oleva päätepysäkki ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia ja päätepysäkki pyritään saamaan mahdollisimman pikaisella aikataululla osana metroaseman remonttia osaksi Itäkeskuksen bussiterminaalia."

Kannattaja: Sami Kuusela

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Sami Kuusela: Kaupunkiympäristölautakunta painottaa, että Puhos on harvinainen ja elinvoimainen esimerkki maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja yritysten keskittymästä. Jatkotyössä alueen yrittäjien kuuntelemista jatketaan aktiivisesti, jotta alueen ominaispiirre säilyy mahdollisimman hyvin ja kehittyy omaleimaiseen suuntaan.

Jatkovalmistelussa kuunnellaan myös Puhoksen maahanmuuttajavoittoista asiakaskuntaa ja heidän toiveitaan esimerkiksi pysäköintitilan määrästä suhteessa nyt suunniteltuun, liikkeiden sijoittelusta sekä alueelle suunnitellun torin toiminnan järjestämisestä ja muokataan kaavaa tarvittaessa.

Sami Kuuselan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Mika Raatikainen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Kaupunkiympäristölautakunta esittää, että Puhoksen jatkosuunnittelussa otetaan tarkasti huomioon ostoskeskuksen alkuperäisen osan arkkitehtuurin säilyttäminen mahdollisimman huolellisesti ja keskusaukiolla olleen ja nykyisin kannella peitetyn suihkulähteen palauttaminen alkuperäiseen tilaansa.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Mika Raatikaisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Itäkeskuksen ja Puotinharjun rajalla olevaa keskusta-aluetta, jolle kulttuurikeskus Stoa ja ostoskeskus Puhos muodostavat niin toiminnallisen kuin kaupunkikuvallisen ytimen. Muutosalueeseen kuuluu lisäksi joitakin Stoan ja Puhoksen naapuritontteja, nykyisiä pysäköintialueita, puistokaistaleita, metroradan aluetta sekä alueen katuja.

Kaavaratkaisun tavoitteena mahdollistaa muutos nykyistä elinvoimaisemmaksi, vetovoimaisemmaksi, viihtyisämmäksi, toiminnoiltaan monipuolisemmaksi sekä ulkoiselta olemukseltaan ja tunnelmaltaan kaupunkimaisemmaksi kulttuurin ja kaupan alueeksi, jossa myös asutaan. Tärkeänä tavoitteena on myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, johon pyritään niin suunnitelmaratkaisuin kuin vuorovaikutuksen ja osallistamisen menetelmin.

Alueelle suunnitellaan kulttuurikeskus Stoan laajennusta ja uutta julkista puistoa sen edustalle sekä uusia asuntoja ja katutason liiketiloja molemmin puolin Puhoksen alkuperäistä ja arkkitehtonisesti arvokkainta rakennusosaa (a-osa). Puhoksen uudemmat, arkkitehtonisesti vähemmän arvokkaat rakennusosat (b- ja c-osat) puretaan uudisrakentamisen ja alkuperäistä tilannetta vastaavan Puhoksen edusaukion rakentamisen mahdollistamiseksi. Stoan aukion länsilaitaan rajautuvalle, nykyiselle päiväkotitontille mahdollistetaan asuntoja tai palveluasumista ja kulttuuritoimintoja esimerkiksi yksityisen konserttisalin muodossa. Metroradan ja Korsholmantien välissä olevalle suojaviherkaistaleelle suunnitellaan pysäköintilaitosta, johon sijoittuu myös kaupallisia tiloja. Puhoksen säilyvä rakennusosa sekä Stoa, Matteuksen kirkko ja niiden välissä oleva aukio, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden, suojellaan asemakaavalla.

Kaavassa on uutta asuntokerrosalaa noin 48 000 k-m2 (alueen voimassa olevissa kaavoissa ei ole lainkaan asuntorakennusoikeutta) ja uutta yleisten rakennusten kerrosalaa 9 500 k-m2. Toimitilakerrosalan määrä vähenee kaavallisesti noin 2 000 k-m2 Puhoksen b- ja c-rakennusosien purkamisen vuoksi. Puhoksen uuteen asuinkortteliin ja muihin alueen uudiskortteleihin toisaalta rakennetaan noin 7 000 k-m2 täysin uusia liiketiloja. Asukasmäärän lisäys muutosalueella on noin 1 200 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7799), jonka mukaan katuverkko säilyy likimain nykyisellään. Ainoa uusi katu on Kastelholmankuja, joka yhdistää Kastelholmantien ja Turunlinnanpolun. Liikennejärjestelyt sisältävät enimmäkseen tarkistuksia eri liikkumismuodoille varattavaan katutilaan. Jalankulun verkko on jo nykyisellään varsin kattava. Jalankulkuverkossa muutoksia on ylitysjärjestelyissä ja niiden yksityiskohdissa. Pyöräliikenteen osalta tavoitteena on tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt Turunlinnantiellä ja Korsholmantiellä. Turunlinnantien järjestelyjen toteuttaminen yksisuuntaisina edellyttää järjestelyjen toteuttamista myös Olavinlinnantien ja Marjaniementien välisellä osuudella. Joukkoliikenteen järjestelyt säilyvät nykyisellään, tosin pysäkkien sijainteja tarkistetaan vähäisessä määrin. Turunlinnantien katutilan leveys on määritetty siten, että raitiotien toteuttaminen myöhemmin on mahdollista. Autoliikenteen järjestelyt säilyvät suurelta osin entisellään. Kadunvarsipysäköintiä lisätään Turunlinnantien pohjoisreunalla. Palveluiden sisäänkäyntien läheisyyteen varataan inva-pysäköintipaikkoja. Lisäksi liittyvinä hankkeina on esitetty Olavinlinnantien, Korsholmantien ja Kastelholmantien kunnostaminen niiltä osin kuin ne eivät ole asemakaava-alueella.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Itäkeskuksen rooli itäisen Helsingin keskuksena vahvistuu. Yhdyskuntarakenne tiivistyy olevan palvelukeskittymän ytimessä ja erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaupallisten palveluiden määrä säilyy Puhoksen osittaisesta purkamisesta huolimatta runsaana, ja kulttuurikeskus Stoan tarjoamien julkisten palveluiden määrää ja laatua voidaan kasvattaa merkittävästi. Suojelumääräyksillä ja muilla kaavaratkaisuilla turvataan arvokkaimpien rakennusten ja kaupunkitilojen säilyminen, ja tiivistävä rakentaminen tehdään alueen ominaispiirteet huomioiden kaupunkikuvallisen ilmeen muuttuessa samalla kaupunkimaisemmaksi. Alue on jo nykytilanteessa tärkeä kohtauspaikka eri väestöryhmien kesken. Kaavaratkaisulla pyritään vahvistamaan tätä merkitystä ja lisäämään mahdollisuuksia ihmisille ja yhteisöille monipuoliseen sosiaaliseen toimintaan alueen yksityisissä, puolijulkisissa ja julkisissa tiloissa ja palveluissa.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaupunginvaltuusto on 13.10.2021 hyväksynyt uuden Kasvun paikka - Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että kehitetään segregaatiota ehkäisten eläviä, omaleimaisia ja turvallisia kaupunginosia sekä edistetään asuntotuotantoa ja muuta täydennysrakentamista erityisesti raideliikenneasemien olevien keskustojen ympäristöissä. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä kaupungin kasvua uuden asuntotuotannon myötä. Rakentamista ei osoiteta kaupungin arvokkaimmille luontoalueille.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 18.5.2021 hyväksyä 11.5.2021 päivätyt Stoan ja Puhoksenalueen suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavan muutosten ja alueen muun jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 12.4.2022 hyväksyä 29.3.2022 päivätyt Itäkeskuksen ja sen ympäristön suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualueeseen kuuluu Stoanaukion ympärille ryhmittyneet tontit, ostoskeskus Puhoksen tontti, Puhoksen ja Turunlinnantien välissä oleva pysäköintialue ja puistikko, pieni pala nykyistä viheraluetta Puhoksen luoteispuolella sekä Kastelholmantien pohjoispuolella, Turunlinnantie välillä Olavinlinnantie–Kehä I ja muut aluetta rajaavat kadut sekä lähinnä metroradalle varattu alue Korsholmantien ja Kehä I:n välissä. Alue muodostaa tiiviin kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen kokonaisuuden 60-vuotisesta suunnitteluhistoriasta ja kirjavalta, paikoin jopa sekavalta näyttävästä nykytilanteesta huolimatta. Sekasotkuisuutta alueelle aiheuttavat mm. julkisessa käytössä olevan ympäristön yleinen heikko kunto ja vajavainen ylläpito (vuonna 2019 remontoitua Stoanaukiota lukuun ottamatta), rapistumaan päässeet rakennukset (kuten Puhos) ja ortodoksiseurakunnan kesken jäänyt rakennusprojekti, jonka purkaminen käynnistyi pitkän rauniotilanteen ja hiljaiselon jälkeen talvella 2025.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1961–2020.

Helsingin kaupunki omistaa alueet lukuun ottamatta Matteuksen kirkon tonttia (nykyinen tontti 45068/2).

Kaavaratkaisu on tehty sekä kaupungin aloitteesta että hakemusten johdosta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (02/25);

Kadut ja liikennealueet	6,3 milj. euroa
Johtosiirrot	5,6 milj. euroa
Puistot ja viheralueet	1,9 milj. euroa
Taitorakenteet	1,0 milj. euroa

Yhteensä	14,8 milj. euroa

Katujen ja liikennealueiden kustannukset sisältävät liikennesuunnitelman mukaisten rakentamistöiden kustannukset. Kustannus sisältää niiden pohjanvahvistukset.

Johtosiirtojen kustannukset jakautuvat seuraavasti; vesihuolto 3,5 milj. euroa, tulvaviemärit 1,7 milj. euroa, kaukolämpö 0,1 milj. euroa, sähkö 5 000 euroa, tietoliikenne 0,2 milj. euroa ja kaasu 0,1 milj. euroa.

Puistot ja viheralueet pitää sisällään julkisten ulkotilojen yleissuunnitelman mukaisten töiden kustannusarvion.

Taitorakenteet pitää sisällään Hansakujan jalankulkusillan uusimisen alustavan kustannuksen.

Uusien teknisten huollon verkostojen rakentamisen kustannukset ovat 1,7 milj. euroa ja ne kohdistuvat verkostojen haltijoille. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti; vesihuolto 0,7 milj. euroa, kaukolämpö 0,3 milj. euroa, sähkö 0,3 milj. euroa ja tietoliikenne 0,4 milj. euroa.

Kustannusarvio ei sisällä raitiotien rakentamista. Liikenteen väliaikaisjärjestelyt eivät myöskään sisälly kustannusarvioon.

Kaava mahdollistaa myös Stoan laajennuksen. Kustannusarvio ei sisällä laajennuksen kustannusta.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 25–30 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Helen Oy
Helen Sähköverkko Oy
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
kaupunginkanslian aluerakentaminen

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Turunlinnantielle suunniteltuun tilapäiseen bussiterminaaliin, vesihuoltolinjoihin, suojelumääräyksiin, Puhoksen A-osan säilyneisyysasteen tarkasteluun ja väritutkimustarpeisiin, Stoanaukion ja sen laidalle sijoittuvien korttelialueiden suunnitteluun, Hansakujan esteettömyysratkaisuihin, helsinkiläisten päiväkotien inventointitarpeeseen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kysymyksiin.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma, suojelumääräyksiä on laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa, ALP-tontin kaavaratkaisuissa on huomioitu Stoanaukioon yhteensovittaminen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitetta on edistetty kaavaratkaisuissa ja vuorovaikutuksessa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat mm. tietoliikennekaapeleihin, lintujen elinympäristöön, uuden rakentamisen laatuun, asuntotyyppeihin, olevan ympäristön huomioimiseen uudessa rakentamisessa, asukaspysäköintiin, viherrakentamisen ja liiketilojen määrään.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavoituksen yhteydessä on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma, kaavassa on lintuturvallisuuteen, rakentamisen laatuun ja kaupunkikuvaan, pysäköintiratkaisuihin sekä liiketilojen määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavia määräyksiä.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.