Kiinteistö-, kortteli- ja aluekohtaiset maalämpöratkaisut Helsingissä -ohjeen hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta kehotti päätöksellä 1.2.2022 § 50 kaupunkiympäristön toimialan ilmastoyksikköä valmistelemaan yhteistyössä muiden toimialan palveluiden kanssa ohjeen lähikiinteistöjä laajemmalle alueelle geo-/geotermistä energiaa tuottavien energiantuotantoyksiköiden sijoittamisen periaatteista sekä tuomaan ohjeen kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Tämän päätöksen pohjalta valmistellussa ohjeessa ”Kiinteistö-, kortteli- ja aluekohtaiset maalämpöratkaisut Helsingissä, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2022:24” selvennetään jo aikaisemmissa julkaisuissa annettuja käytäntöjä ja pyritään siihen, että kaupungin ohjeistuksessa olisi mahdollisimman vähän tulkinnan mahdollisuuksia. Aikaisempia ohjeita täydennetään myös siltä osin, että uusi ohje sisältää lisäohjeet ja sijoittamisperiaatteet lähikiinteistöjä laajemmalle alueelle energiaa tuottaville alueellisille tai kaukolämpöön liitettäville geo-/geotermisten energiantuotantoyksiköille. Näiden energiatuotantoyksiköiden toiminta palvelee lähikiinteistöjä laajempaa aluetta ja toiminnan lähtökohtana ja painopisteenä on liiketoiminnan voittoa tavoitteleva yritystoiminta energian tuotannossa.

Keskeinen keino Helsingin tavoitteessa kohti hiilineutraalisuutta on lämmityksen toteuttaminen uusiutuvilla energiamuodoilla. Maalämmön määrän moninkertaistaminen on tavoitteen saavuttamisen kannalta keskiössä

Vaikka Helsingin kaupunki on ollut viime aikoina edelläkävijä maalämmön käytön edellytysten luomisessa, edellyttää maalämpötavoitteeseen pääseminen (~15% Helsingin lämmitystarpeesta tuotetaan maalämmöllä vuonna 2030) määrätietoista työtä ja uusia avauksia maalämmön toteuttamisen helpottamiseksi. Keskeisimpiä tunnistettuja keinoja tavoitteen edistämiseksi on suurempien kiinteistökokonaisuuksien saaminen maalämmön piiriin sekä nykyisten maanalaiset tilavarausten uudelleen tarkasteltu tonttivarauksiin vertautuvina ja määräaikaisina varauksina. Tässä ohjeessa pyritään luomaan edellytyksiä kortteli- ja aluekohtaisten maalämpöjärjestelmien liiketoiminnalle.

Nyt kaupunkiympäristölautakunnalle esitettävässä päätösehdotuksessa esitetään seuraavia muutoksia nykyiseen käytäntöön:

1) Kaupunki tekee yleisen alueen käytöstä sijoitus- tai vuokrasopimuksen kiinteistön tai kiinteistöjen muodostaman konsortion kanssa, mikäli kiinteistö tai konsortion kiinteistöt käyttävät maalämpöjärjestelmää itse ja ovat aloitteellisia sopimusosapuolia kaupungin suuntaan. Kiinteistöllä/konsortiolla voi olla maalämpötoimijoiden kanssa muita sopimuksia, joissa kaupunki ei ole osapuoli.

2) Kaupunki luovuttaa tarvittavat maa-alueet vuokraamalla alueellisen maalämpötoimijan käyttöön, mikäli maalämpötoimija investoi ja omistaa järjestelmän sekä myy energiaa sopimusasiakkaille. Tällöin maalämpötoimija on sopimusosapuoli kaupungin kanssa.

3) Omassa hallinnassa olevalta tontilta lähtevät yleisen alueen alle suuntautuvat kallistetut maa­lämpökaivot ovat maksuttomia, mutta niistä on tehtävä maksuton sijoitussopimus, tai ne sisällytetään yleiseltä alueelta lähtevien maalämpökaivojen maksulliseen sijoitus- tai vuokrasopimukseen.

4) Korkeintaan 9 maalämpökaivon sijoittamisesta yleiselle alueelle tehdään sijoitussopimus, jossa kertakorvaus on 1 000 euroa/kaivo.

5) Maalämpökaivoja koskevien sijoitussopimusten irtisanomisaika pidennetään 2 vuoteen.

6) Vähintään 10 maalämpökaivon muodostamasta energiakaivokentästä yleisellä alueella tehdään maanvuokrasopimus, jossa kiinteistön haltijan kanssa tehtävän sopimuksen vuokra on 50 euroa/kaivo/vuosi ja liiketoimintatarkoituksiin luovutettavan energiakaivokentän vuokra maalämpötoimijan kanssa perustuu kilpailutukseen tai ulkopuoliseen kiinteistöarviolausuntoon.

7) Yleiselle alueelle tulevien avoimen kierron energiakaivojen sopimusmuoto on vuokrasopimus, jossa vuokra on 500 euroa/kaivo/vuosi.

8) Maalämpökaivojen sijoittamisessa noudatetaan seuraavia suojaetäisyyksiä:

• Yksittäisten, korkeintaan 1 000 metriä syvien, suljettujen pystymaalämpökaivojen minimietäisyys naapurin vastaisesta rajasta ja katualueen keskilinjasta ilman naapurin suostumusta on 7,5 metriä.
• Vinoon porattujen maalämpökaivojen kohdalla 7,5 metrin minimietäisyys naapurin vastaiseen rajaan ja katualueen keskilinjaan mitataan kaivon keskisyvyyden kohdalta.
• Vinoon poratun kaivon alkupisteen minimietäisyys naapurin vastaisesta rajasta ilman naapurin suostumusta on 2,5 metriä.
• Avointen, eristämättömillä suojaputkilla varustettujen yksittäisten energiakaivojen minimietäisyys naapurin vastaisesta rajasta ja katualueen keskilinjasta on 24 metriä ilman naapurin suostumusta.
• Energiakaivot ja -kentät tulee sijoittaa siten, että naapurikiinteistöillä säilyy yhtäläinen energiakai­vojen toteutusmahdollisuus huomioiden toteutettavien energiakaivojen vaikutusalue ja energianottomäärät.

Edellä kuvattujen periaatteiden noudattaminen edellyttää muutosta kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen 11.12.2018 § 639, jolla on edellisen kerran päätetty pysyväisluonteisten rakenteiden ja laitteiden sijoittamisesta perittävistä maksuista ja sopimusehdoista. Sijoitussopimuksia koskeviin yleisiin ehtoihin (liite 2) lisätään maalämpökaivoja koskeva kahden vuoden irtisanomisaika ja hinnastoon (liite 3) lisätään maalämpökaivojen sijoittamisesta perittävät korvaukset.

Päätösehdotukseen sisältyy esitys mahdollisuudesta viranhaltijapäätöksillä ja toimialan työnjohdollisina ohjeistuksina muuttaa ja päivittää ohjeessa kirjattuja yksityiskohtia ja edelleen ohjeen pohjalta laadittuja kaupunkiympäristön toimialan työohjeita. Maalämpökaivot yleisillä alueilla Helsingissä ohje sisältää runsaasti yksityiskohtaisia kirjauksia, joiden toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus voi muuttua ajan myötä tai ohje voi tarvita täydennyksiä kokonaan uusista huomioitavista asioista.

Toimivalta

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Detta beslut publicerades 12.10.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 536, 537, 538, 539, 542, 543, 544, 545, 546, 547 (A), 550, 551 ja 554 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 547 (B), 548 (Maksun osalta:) ja 549 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.