Asemakaavan muutos, nro 13006, Länsi-Herttoniemen suojelu ja täydennysrakentaminen

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella poistaa päätöksensä 30.5.2023 § 308, 6.6.2023 § 339, 20.6.2023 § 372, 26.11.2024 § 648, 3.12.2024 § 671 ja 17.12.2024 § 726 ja ratkaista asian uudelleen seuraavasti: 

Lautakunta päättää

• hyväksyä 15.9.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 13006 (liite nro 3) julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päiväksi. Asemakaavan muutos koskee 43. kaupunginosan (Herttoniemi) kortteleita 43101–43109, 43119, 43121, 43126–43139 ja 43143–43147, korttelin 43117 tontteja 6 ja 7, korttelin 43142 tonttia 3, katu- ja puistoalueita (muodostuvat uudet korttelit 43295–43299).

• että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

• valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2022-012662

Asiavirheen korjaaminen

Kuntalain 97 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä.

Henkilö on esteellinen hallintolain 28.1 §:n 5 kohdassa tarkoitetun yhteisöjäävin perusteella, mikäli hän tai hänen hallintolain 28.2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu perhepiiriin kuuluva läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle on odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt päätöksen 20.6.2023 § 372 koskien Länsi-Herttoniemen suojelun ja täydennysrakentamisen asemakaavaa ja asemakaavan muutosehdotusta ja sen asettamista nähtäville ja päätöksen 17.12.2024 § 726 koskien Länsi-Herttoniemen asemakaavan muutosehdotuksen palauttamista valmisteluun. Lautakunta on jättänyt asian käsittelyt pöydälle 30.5.2023, 6.6.2023, 26.11.2024 ja 3.12.2024.

Kaupunkiympäristölautakunnan edellä mainittujen päätösten päätöksentekoon osallistunut lautakunnan jäsen on ollut päätöksenteon aikana vuosina 2023 ja 2024 Asunto Oy Susitie 9:n (jäljempänä yhtiö) hallituksen jäsen ja omistanut yhtiössä asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Yhtiö hallitsee Länsi-Herttoniemen asemakaavaehdotuksen alueella vuokrasopimuksen perusteella tonttia, jolla sijaitseva pienkerrostalo on yhtiön omistuksessa.

Asemakaavaehdotuksessa on yhtiön tontin rakennukselle osoitettu suojelumerkintä sr-2 ja korttelialueelle, jolla tontti sijaitsee, kaavamerkintä A/s. Rakennusta koskevan suojelumääräyksen (sr-2) mukaan rakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja, vesikattoa sekä sen julkisia sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.

Lisäksi kaavaehdotuksessa sr-2 merkintään kohdistuvat seuraavat määräykset: ”Sr-1 ja sr-2 merkinnällä osoitetussa rakennuksessa on puuikkunat, puu-ulko-ovet ja parvekkeet säilytettävä. Sisäänvedetyt parvekkeet saa lasittaa”. ”Mikäli sr-1 ja sr-2 merkinnällä osoitetussa rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennuksen arvoa tai ominaispiirteitä heikentäviä toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria vastaavalla tai hyvin sopivalla tavalla”. Ko. korttelialueen piha-alueita koskevan suojelumerkinnän (A/s) mukaan korttelialue on ”asuinrakennusten korttelialue, joka on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti, paikallishistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas. A/s, AK/s ja AP/s -korttelialueilla pihoihin liittyy puutarhakulttuurin kannalta merkittäviä arvoja 1950-luvun pihasuunnittelusta. Piha-alueiden uudistustöissä on säilytettävä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet. Tonteilla olevat alkuperäiset kulkuväylät, portaat, tukimuurit sekä 1950-luvun kasvilajisto ja sen sommitteluperiaatteet on säilytettävä ja tarvittaessa uusittava. Uusien istutusten, pintamateriaalien, ulkoportaiden, pihan varusteiden ja valaisimien osalta tulee suosia aikakaudelle tyypillisiä ratkaisuja. A/s, AK/s ja AP/s-korttelialueilla piha-alue on kunnostettava leikki- ja oleskelualueeksi ympäristöön sopivia istutuksia ja materiaaleja käyttämällä”.

Rakennusta koskevien suojelumääräysten voidaan katsoa olevan tiukkoja. Suojelumääräys vaikuttaa muun muassa rakennusta koskevaan korjaus- ja muutostöiden suorittamiseen sekä rakennustapojen ja materiaalien käyttöön. Suojelumääräykset nostavat usein korjaus- ja muutostyökustannuksia. Esimerkiksi määräys puuikkunoiden säilyttämisestä tarkoittaa sitä, että puuikkunoita ei voi muuttaa taloudellisesti edullisimpiin puualumiini-ikkunoihin. Kaava-alueen tonteilta, joita ko. piha-alueita koskeva suojelumerkintä koskee, löytyy määräyksessä lueteltuja suojeltavia rakenteita ja muita elementtejä.

Kysymyksessä olevassa yhtiössä on yhtiöjärjestyksen mukaan 5 asuinhuoneistoa. Yhtiön vuosien 2023 ja 2024 korjaussuunnitelmien mukaan yhtiön rakennuksen ikkunoissa on remonttitarve 5–10 vuoden sisällä. Ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä puuikkunoita.

Luottamushenkilö on ollut siten esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn yhteisöjäävin perusteella, koska yhtiö, jossa luottamushenkilö on ollut hallituksen jäsenenä päätöksenteon aikaan, on ollut asiassa asianosainen ja asian ratkaisusta on ollut odotettavissa olevaa erityistä hyötyä tai vahinkoa yhtiölle.

Hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe. Koska päätöksentekoon on osallistunut esteellinen henkilö, kaupunkiympäristölautakunta poistaa päätöksensä 30.5.2023 § 308, 6.6.2023 § 339, 20.6.2023 § 372, 26.11.2024 § 648, 3.12.2024 § 671 ja 17.12.2024 § 726 ja ratkaisee asian uudelleen.

Asiavirheen korjaaminen tehdään viranomaisen aloitteesta.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Länsi-Herttoniemen kerrostaloaluetta. Kaavaratkaisu on tehty, koska alueen asemakaavat ovat vanhentuneet: alueella on monin paikoin voimassa alkuperäiset asemakaavat 1940–50-luvuilta, joten suojelumääräykset eivät ole ajantasaisia.

Tavoitteena on ajantasaistaa alueen vanhentuneet asemakaavat vastaamaan nykytilannetta ja -tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista, joka huomioi Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristön arvot. Uusi rakentaminen tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan katuverkkoon ja uuden rakentamisen edellyttämä pysäköinti sijoittuu tonteille. Rakentaminen painottuu erityisesti metroasemien läheisyyteen. Uudisrakentaminen noudattaa mittakaavaltaan ja ilmeeltään länsiherttoniemeläistä henkeä.

Valmistelussa on erityisesti tavoiteltu ratkaisua, jossa täydennysrakentaminen toteutetaan Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan sopivalla tavalla ja että alueen suojeluarvot saadaan turvattua ajantasaisilla suojelumerkinnöillä.

Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen päiväkotipalvelujen kehittämisen. Nykyisen kirkon tontille, yleisten rakennusten korttelialueelle on osoitettu lisää rakennusoikeutta. Kirkkorakennusta ei ole suojeltu ja seurakuntayhtymä suunnittelee sen purkamista. Tontti on kaupungin omistuksessa, mutta seurakuntayhtymän hallinnassa.

Uutta asuinkerrosalaa tulee 25 250 k m², josta kerrostaloja on 23 150 k m² ja pientaloja 2 100 k m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 1 000 k m². Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 900 k m². Uusien asuintonttien yhteenlaskettu keskimääräinen tonttitehokkuus e=1,2, A-tonttien e=0,7 ja AL-tontin e=2,0. Asukasmäärän lisäys on noin 630 uutta asukasta.

Asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7425), jossa esitetään yhteydet uusille tonteille sekä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä sille osalle kaava-aluetta, johon suurimmat muutokset kohdistuvat ja ovat tarpeellisia asemakaavan toteuttamisen kannalta. Lisäksi liikennesuunnitelmassa on esitetty itäbaanan liittymäjärjestelyt Hiihtomäentien ja Oravapuiston yhtymäkohtaan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueelle syntyy uusia täydennysrakentamisen paikkoja Herttoniemen ja Siilitien metroasemien läheisyyteen. Täydennysrakentamisessa tavoitellaan asuinalueiden omaleimaisuuden, väljyyden ja luonteen säilymistä. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Tavoitteena on ajantasaistaa alueen vanhentuneet asemakaavat vastaamaan nykytilannetta ja -tavoitteita sekä suojella rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa alueelle täydennysrakentamista, joka huomioi Länsi-Herttoniemen kulttuuriympäristön arvot.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.8.2025 kaupunkistrategian vuosille 2025–2029: Helsinki josta voimme olla ylpeitä. Kaavaratkaisu edesauttaa seuraavien tavoitteiden toteutumista:

Varmistamme, että jokaisessa naapurustossa on viihtyisää ja sieltä löytyvät niin kaupungin kuin yritysten tärkeät lähipalvelut.

Helsingin kaupunkikehitys perustuu kaupungin ja sen asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen, urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon harkittuun yhteensovittamiseen sekä ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään.

Toteutamme täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Uudistamme Herttoniemen aluetta tavalla, jossa yhdistyy kaupallisen, teollisen ja kulttuuritoiminnan tarpeet sekä mahdollisuus asuntorakentamiseen.

Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on Helsingin yleiskaavan (2016) sekä maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Asemakaavan muutosta on valmisteltu kaavanumerolla 12849, johon liittyvät päätökset 30.5.2023 § 308, 6.6.2023 § 339, 20.6.2023 § 372, 26.11.2024 § 648, 3.12.2024 § 671 ja 17.12.2024 § 726 esitetään poistettavaksi menettelyvirheen vuoksi. Uuden asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä asemakaavan muutosehdotuksen numeroksi vaihdettiin 13006. Kaavaehdotuksen 12849 valmistelun yhteydessä jätetyt muistutukset on huomioitu kaavaehdotuksen 13006 mielipiteinä. Viranomaisten jättämät lausunnot on huomioitu kaavaratkaisun valmistelussa.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Länsi-Herttoniemen alue on yhtenäisenä säilynyt, pääosin 1950-luvulla rakennettu asuinalue. Alueen kaupunkirakenne, katuverkosto ja sen hierarkia sekä metsäkaupungin luonne on säilynyt pääosin alkuperäisen toteutuksen mukaisena. Länsi-Herttoniemen kaupunkikuva on arkkitehtuuriltaan ja rakennustavaltaan yhtenäistä ja ympäristöltään puistomaista. Kerrostaloalueella pistetalot ja lamellitalot on sijoitettu yleensä omille tonteilleen vapaasti puistomaiseen ympäristöön. Puistot ja tontit liittyvät toisiinsa saumattomasti. Länsi-Herttoniemeä palvelee kaksi metroasemaa. Tonteilla on vähän autopaikkoja ja autoja säilytetään paljon kadunvarsilla.

Kaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja eri vuosikymmeniltä (1940–1970). Alueen vanhin voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1946. Alueen katuverkko ja korttelirakenne perustuu tähän asemakaavaan, ja se on edelleen voimassa useimmilla kerrostaloalueen tonteilla.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaavat 9723 (18.11.1994), 7497 (28.04.1977), 7306 (14.11.1975), 7248 (06.02.1976), 6606 (23.08.1971), 6385 (28.10.1970), 4739 (01.07.1960), 4457 (09.12.1958), 4205 (27.03.1957), 4190 (27.03.1957), 4161 (11.02.1957), 4126 (03.01.1957), 3947 (31.05.1956), 3946 (03.02.1956), 3867 (15.10.1955), 3775 (17.05.1955), 3689 (19.04.1955), 3667 (25.01.1955), 3604 (28.09.1954), 3599 (19.01.1955), 3478 (19.01.1954), 3297 (07.04.1953), 3294 (11.11.1952), 3284 (18.09.1952), 3191 (18.01.1952), 2998 (26.09.1950), 2940 (12.06.1950), 2895 (16.01.1950), 2781 (02.10.1948), 2556 (04.11.1946), 12787 (19.05.2025), 12444 (02.02.2018), 12220 (24.10.2014), 11726 (07.03.2008), 11641 (08.06.2007), 11621 (25.01.2008), 10255 (22.03.1996)

Helsingin kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueesta. Alueella on myös yksityisomistuksessa olevia tontteja ja tiloja sekä valtion omistuksessa oleva puiston osa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (10/2024):

Johtosiirrot pitävät sisällään alueella tehtävät yhdyskuntateknisiin verkostoihin kohdistuvat toimenpiteet. Jakaantuu seuraavasti: vesihuolto 0,25 milj. euroa ja kaukolämpö 0,15 milj. euroa.

Maaperän pilaantuneisuus sisältää Oravapuiston alueella tehtävien kunnostustöiden kustannukset.

Julkiset rakennukset sisältävät kaavoitettavan uuden päiväkodin alustavan kustannusarvion. Päiväkodin rakentamisesta ei ole omassa vielä hanketta, kaava mahdollistaa päiväkodin myöhemmän rakentamisen.

Puistoalueiden (Suksipuisto ja Oravapuisto) kustannusarvio sisältäen hulevesiratkaisujen kustannukset ovat alustavasti n. 0,7 milj. euroa.

Kadut sisältävät uusien katualueiden rakentamisen sekä tarvittavien katualueiden muutostöiden alustavan kustannusarvion.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 15–20 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista sekä osallisten mielipiteistä ja vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa oli nähtävillä 1.12.–22.12.2022. Kaavaehdotuksen 12849 valmistelun yhteydessä muistutuksina 29.7.–27.8.2024 jätetty palaute on huomioitu kaavaehdotuksen 13006 mielipiteinä. Viranomaisten jättämät lausunnot on huomioitu kaavaratkaisun 13006 valmistelussa.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 178 kpl. Kaavaratkaisu 12849 nähtävillä ollessa saapui kirjallisia mielipiteitä 288 kpl. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 18 kirjettä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Hallintolain 50 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville verkkosivuille https://www.hel.fi/suunnitelmat(Länk leder till extern tjänst). Nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset(Länk leder till extern tjänst).

Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin Satama
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Väylävirasto
• Museovirasto
• Lupa- ja valvontavirasto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
• Helsingin vanhusneuvosto
• muut mahdolliset tahot.

Detta beslut publicerades 05.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §