Hankesuunnitelma, Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon ja käyttövesi- & viemärijärjestelmän perusparannus, HKL

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon ja käyttövesi- ja viemärijärjestelmien perusparannusten toteuttaminen ylläpitää metrovarikon käytettävyyttä sekä alentaa kunnossapitokustannuksia. Alkuperäisten ilmanvaihto-, käyttövesi- ja viemärijärjestelmien elinkaaret ovat loppupuolella ja ilman perusparannuksia rakennuksen ja siten myös metrovarikon käytettävyys alenee.

Hankesuunnitelmien aiemmat enimmäishinnat ovat osoittautuneet riittämättömäksi toteutusvaiheessa ilmenneiden lisä- ja muutostyötarpeiden myötä. Hankkeiden toteutuksessa oli välttämätöntä korjata keskusrakennuksen katon rakenteista paljastuneita ongelmakohtia, jotta hankkeiden tavoitteet pystyttiin saavuttamaan.

Enimmäishintojen korottaminen on tarkoituksenmukaista, jotta hankkeet pystytään viemään loppuun.

Hankkeiden strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025 (kaupunginvaltuusto 13.10.2021) todetaan, että älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta, tiivistyvän kaupungin liikennejärjestelmän riittävä kapasiteetti ja toimivuus varmistetaan suunnittelemalla kaikki kulkumuodot ja huomioimalla niiden kytkeytyminen toisiinsa. Päätösehdotus tukee tätä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen.

Suhde muihin päätöksiin

Johtokunta hyväksyi 10.8.2023, 37 §, metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon perusparannuksen hankesuunnitelman esityksen mukaan niin, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja hankkeen aikaiset hankinnat on enintään 1.100.000 euroa kesäkuun 2023 hintatasossa.

Johtokunta hyväksyi 10.8.2023, 37 §, metrovarikon keskusrakennuksen käyttövesi- ja viemärijärjestelmien perusparannuksen hankesuunnitelman esityksen mukaan niin, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaishinta sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja hankkeen aikaiset hankinnat on enintään 533.000 euroa kesäkuun 2023 hintatasossa.

Hankkeiden lähtökohdat ja tavoitteet

Roihupellon metrovarikon keskusrakennus on valmistunut vuonna 1980. Rakennuksessa sijaitsee metrovarikon pääsisäänkäynti henkilökunnalle, ruokalatila keittiöineen, varikolla työskentelevän henkilökunnan sekä metrojunankuljettajien sosiaalitiloja sekä entinen metrovarikon valvomotila. Keskusrakennuksen lisäksi metrovarikkoon kuuluu huoltohalli, säilytyshalli sekä ratakorjaamorakennus.

Keskusrakennuksen ilmanvaihto- sekä käyttövesi- ja viemärijärjestelmät ovat alkuperäiset vuonna 1980 valmistuneet, lukuun ottamatta vuonna 2014 metrovarikon kehittämishankkeen (kaupunginvaltuusto 7.4.2010, 83 §) yhteydessä uusittuja osuuksia. Tehdyn kuntoarvion ja asiantuntijaselvitysten perusteella sekä ilmanvaihto että käyttövesi- ja viemärijärjestelmät keskusrakennuksessa ovat elinkaarensa loppupuolella, mikä kasvattaa niiden ylläpitokustannuksia ja lisää laite- ja putkirikkojen riskiä.

Keskusrakennuksessa on kaksi ilmanvaihtokonehuonetta, joissa sijaitsee useita ilmanvaihtokoneita. Ilmanvaihtokoneiden uusiminen parantaa niiden energiatehokkuutta ja luotettavuutta. Uudet koneet sallivat myös lämmön talteenoton. Samalla pystytään nykyaikaistamaan ilmanvaihdon palo-osastointia, jolloin ilmanvaihtokanavien uudistukset parantavat osaltaan keskusrakennuksen paloturvallisuutta. Ilmanvaihdon perusparannus laskee ilmanvaihdon ylläpito- ja korjauskustannuksia. Ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä toteutetaan myös joitain sosiaalitilojen sähköasennuksia, jotta nyt päätettävänä olevien hankkeiden ja käynnissä olevan kiinteistösähköjärjestelmän uusimishankkeen aiheuttamat haitat sosiaalitilojen käytölle saadaan minimoitua.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusiminen laskee vesivahinkojen riskiä, mikä alentaa vesiputkiston ylläpito- ja korjauskustannuksia. Vesivahinkojen esiintymistiheys kasvaa huomattavasti, jos käyttövesi- ja viemärijärjestelmää ei uusita. Samassa yhteydessä tehtävä lämmönjakokeskuksen uusiminen alentaa myös sähkönkulutusta. Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän perusparannuksen yhteydessä ei tehdä sosiaalitilojen kalusteiden ja pintojen uusimista vaan niihin keskittyvä hanke on tulossa päätöksentekoon erikseen.

Kummankin hankkeen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista metrovarikon toiminnan varmistamiseksi. Käyttökelpoiset sosiaalitilat ja ruokala ovat edellytys työskentelylle niin kaluston ja infran kunnossapitotehtävissä kuin metrojunankuljettajille.

Hankkeiden toteuttaminen

Metrovarikon keskusrakennuksen ilmanvaihdon perusparannus ja käyttövesi- ja viemärijärjestelmien uusiminen on suunniteltu erillisinä projekteina, mutta hankesuunnitteluvaiheessa on todettu kannattavaksi koordinoida hankkeet toteutettavaksi samanaikaisesti, jotta hankkeiden metrovarikon toiminnalle aiheuttamat haitat voidaan minimoida. Hankkeiden työt sovitetaan muiden mahdollisesti samaan aikaan toteuttavien metrovarikon korjaus-, ylläpito- ja muutoshankkeiden kanssa niin, että työt eivät haittaa toisiaan ja mahdolliset yhteiset työt suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Hankkeiden toteuttaminen ajoitettiin niin, että mahdollisimman suuri osa eniten keskusrakennuksen käytölle haittaa aiheuttavista töistä toteutettiin kesäkaudella 2024.

Hankkeiden toteuttaminen ei vaikuta metroliikenteeseen.

Uusi kustannusarvio ja kustannusarvion ylitys

Nyt tehtävän päätöksen myötä hankkeiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset kasvavat 25.000 euroa ilmanvaihdon perusparannushankkeen osalta ja 35.000 euroa käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishankkeen osalta. Enimmäishinnan korotuksen jälkeen ilmanvaihdon perusparannushankkeen hankesuunnitelman enimmäishinta on yhteensä enintään 1.125.000 euroa ja käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishankkeen osalta yhteensä enintään 568.000 euroa.

Päivitetyt kustannusarviot on laadittu samaan kustannustasoon kuin alkuperäiset kustannusarviot, sillä yleinen kustannustaso ei ole merkittävästi muuttunut.

Enimmäishintojen korotukset ovat seurausta rakenneavausten myötä todetuista lisätyötarpeista. Erityisesti rakennuksen vesikattorakenteita jouduttiin uusimaan, kun rakenteissa oli todettu kosteutta ja vesikaton rakenne ei vastannut lähtötietoja. Vesikaton korjaukset olivat välttämättömiä tehdä, jotta rakennuksen kattorakenteet saatiin asianmukaiseen kuntoon. Lisäksi sadevesiviemäröintiä piti korjata tai sukittaa ennakoitua enemmän.

Kustannukset jakaantuivat rakennus-, putki-, sähkö-, IV- ja automaatiourakoiden välille. Hankkeiden kustannusten nousua pystyttiin kuitenkin hillitsemään toteuttamalla useampia hankkeita samanaikaisesti metrovarikolla.

Hankkeiden enimmäishintojen korotukset sopivat HKL:n vuoden 2025 hyväksytyn investointiohjelman määrärahojen puitteisiin.

Hankkeiden vaikutukset käyttötalouteen

Ilmanvaihdon peruskorjaushanke aiheuttaa 15 vuoden poistoajalla tasapoistoina 75.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeella on arvioitu syntyvän n. 3.600 euron vuotuiset säästöt ylläpito- ja korjauskustannusten alenemisesta. Hankkeen kokonaisvaikutus käyttötalouteen on tällöin n. 71.400 euroa vuodessa.

Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän uusimishanke aiheuttaa 15 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 37.900 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen toteuttamisella arvioidaan saavutettavan säästöjä ylläpito- ja korjauskustannusten alenemisen ja vähentyneen energiankulutuksen myötä. Erityisesti vesivahinkojen alentunut esiintymistiheys tuo säästöjä.

Hankkeiden kustannukset katetaan HKL:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän välisen metroliikennesopimuksen liikennöintikorvauksella.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muun kuin tilahanketta koskevan suunnitelman ja piirustuksen hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen hyväksymien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Hankkeiden arvonlisäverottoman yhteenlasketun kokonaishinnan ollessa 1.693.000 euroa, HKL:n johtokunta voi päättää hankkeiden hyväksymisestä.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 10.08.2023 § 37

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Detta beslut publicerades 30.04.2025

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.