Asemakaava, nro 12996, Kaivopuisto, Eteläsataman saaret

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin merellisen kansallismaiseman ytimessä ja muodostaa merkittävän osan kaupungin tunnetuinta merellistä kaupunkikuvaa. Eteläsataman saaret ovat osa Suomenlinnan maailmanperintökohteen suurmaisemaa, ja niitä ympäröivä näkymä kuuluu Helsingin tunnistettavimpiin maisemiin. Saariryhmä näkyy sekä mereltä Kauppatorille saavuttaessa että kaupungin ranta-alueilta avautuvissa näkymissä, jotka ovat keskeinen osa Helsingin identiteettiä, matkailumarkkinointia ja kaupunkikuvaa.

Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 1 470 k-m². Tästä kerrosalasta yhteensä noin 750 k-m² on osoitettu uudisrakennuksille ja 3 610 k-m² suojeltaville rakennuksille.

Asemakaavan tavoitteena on säilyttää Eteläsataman saarten ominaispiirteet ja historiallinen kerroksellisuus samalla, kun mahdollistetaan saarten kehittäminen purjehdus- ja virkistys- sekä pienimuotoisen matkailun tarpeisiin.

Valkosaarelle on suunnitteilla virkistyksen, veneilyn ja kilpapurjehduksen tarpeisiin uusia aallonmurtajia ja laitureita sekä toimintaa tukevia uudisrakennuksia. Katajannokanluodolle on suunnitteilla uudisrakennus.

Saarilla ei ole tällä hetkellä asemakaavaa. Asemakaavalla turvataan alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Kaavamääräyksin ohjataan uudisrakentamista ja sen sijoittumista niin, että se sopeutuu olemassa olevaan ympäristöön eikä oleellisesti muuta kaupunkikuvaa tai maisemaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisten merellisten palveluiden säilymisen ja kehittämisen. Kaavalla ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia mukaan lukien vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua siten, että kaavaratkaisulla suojellaan ja vaalitaan aktiivisesti meren äärellä sijaitsevaa monimuotoista luontoa. Saarten matkailu- ja ravintolatoimintojen kehittäminen tukee Eteläsataman ja keskustan elinvoimaa, taloudellista toimintaa ja matkailua.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualue sijaitsee Kaivopuiston, Ullanlinnan, Kaartinkaupungin ja Katajanokan kaupunginosien välittömässä läheisyydessä muodostaen yhtenäisen, maisemallisesti merkittävän saariryhmän Eteläsatamanlahdella osana Helsingin merellistä kansallismaisemaa. Alueen vesialueet ovat vilkkaassa käytössä matkustaja- ja risteilyliikenteen johdosta, ja suuret risteilyalukset kulkevat saarten välittömässä läheisyydessä.

Valkosaari on nykyisin purjehdusseura NJK:n käytössä. Saarella sijaitsee useita seuran käyttöä palvelevia rakennuksia, kuten vuonna 1900 valmistunut arkkitehtitoimisto Estlander & Zettergrenin suunnittelema paviljonki, jossa toimii ravintola NJK. Saarella on myös venevajoja, telakkarakennuksia, laitureita ja veneiden säilytysalueita. Valkosaaren rakennuskanta liittyy tiiviisti veneilyn ja pursiseuratoiminnan pitkäaikaiseen käyttöön. Saarelle liikennöi vuorovene mantereella sijaitsevasta laiturista.

Luoto on pienikokoinen, kallioinen saari. Vuonna 1899 valmistunut ravintola Klippan (nyk. Ravintola Saaristo) on saaren näkyvin elementti ja hallitsee siluettia Kaivopuiston ja Eteläsataman suuntaan. Saarella sijaitsee myös ravintolatoimintaa tukevia piharakennuksia sekä pienialaisia saunarakennuksia. Luodolle on vesiliikenneyhteys vuoroveneellä.

Ryssänsaari on pienikokoinen kalliosaari, jolla sijaitsee kesäasunto talousrakennuksineen. Saarella ei ole julkista palveluliikennettä, ja sen käyttö on säilynyt verrattain yksityisenä ja pienimuotoisena, mikä näkyy myös saaren luonnonympäristön säilyneisyydessä.

Katajanokanluoto sijaitsee suunnittelualueen itäosassa, Helsingin satamaliikenteen reitin tuntumassa. Saarella sijaitsee vuonna 1876 rakennettu entinen luotsivartiotupa, joka vaurioitui pahoin vuoden 2002 tulipalossa. Rakennus on purkukunnossa, ja sen paikalle suunnitellaan kesäpaviljonkia terasseineen.

Helsingin kaupunki omistaa alueen lukuun ottamatta Katajanokanluotoa, joka on yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kustannusten arvioidaan jäävän vähäisiksi ja kaava mahdollistaa rakennusten myynnin. Kaavan toteuttaminen edellyttää merialueella tehtäviä ruoppauksia ja täyttöjä. Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole tehty kustannusarviota näiden osalta. Myöskään toteutusvastuusta alueen vuokralaisten kanssa ei ole tehty sopimuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen merkittävien luonto- ja kulttuuriympäristön huomioonottamiseen, alueen rakennuskantaan, vedenalaiseen kulttuuriperintöön, alueen sijoittumiseen kauppamerenkulun satamatoimintojen ja väylien välittömään läheisyyteen, laivaliikenteestä aiheutuvaan meluun sekä vesihuoltoon.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että asemakaavaehdotuksessa on huomioitu saarten kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot suojelumerkinnöin ja -määräyksin. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu kauppamerenkulun alusten potkurivirtaukset sekä alusliikenteen aiheuttamat virtaukset, jotta vältettäisiin mahdolliset haittavaikutukset kauppamerenkulun toiminnalle. Satamatoimintojen melutilannetta on arvioitu Helsingin Satamalta saadun selvityksen pohjalta ja asemakaavavalmistelun yhteydessä on laadittu ympäristömeluselvitys. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 4 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat mm. luontoselvityksen toteuttamiseen, Eteläsataman saarten maiseman ja saarilla sijaitsevien vanhojen rakennusten vaalimiseen sekä lintujen huomioon ottamiseen suunnittelussa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 17.2.2026–18.3.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 1 kpl.

Muistutus liittyi saarten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen, maltilliseen kehittämiseen sekä saavutettavuuden ja vesiliikenteen parantamiseen. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Viranomaislausunnot kohdistuivat erityisesti kulttuuriympäristön ja maisema-arvojen huomioon ottamiseen, rakennussuojeluun, vedenalaiseen kulttuuriperintöön sekä Katajanokanluodon uudisrakentamisen ohjaukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaava, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.