Lainan myöntäminen, ilmanvaihdon ja rakennusautomaation modernisointi, Kiinteistö Oy Laajasalon palloiluhallit

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhallit on kaupungin osakkuusyhtiö, jonka osakekannasta kaupunki omistaa 40 prosenttia ja Laajasalon Tennishallit Oy 60 prosenttia. Yhtiö omistaa Laajasalon liikuntapuistossa sijaitsevan 5 653 kerrosneliömetrin suuruisen palloiluhallin, kevytrakenteisen tennishallin sekä ulkotenniskenttiä.

Kiinteistöosakeyhtiö on suunnitellut hanketta, jossa uusitaan palloiluhallin ilmanvaihtojärjestelmä ja asennetaan kiinteistöön nykyaikainen rakennusautomaatiojärjestelmä. Hallin ilmanvaihtokoneet ovat vuodelta 1982, joten niiden tekninen käyttöikä on lopussa. Koneissa ei myöskään ole lämmön talteenottomahdollisuutta. Kiinteistössä ei ole keskitettyä rakennusautomaatiojärjestelmää, vaan talotekniikkaa ohjataan pääosin yksikkösäätimillä yli 20 vuotta vanhoin laittein ja anturein.

Laskelmien mukaan hanke pienentää vuositasolla hallin energiakuluja noin 20 000 eurolla ja hiilidioksidipäästöjä 45 000 kg sekä parantaa harrastajien olosuhteita sisäilman osalta.

Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhallit on vuokrannut perusparannuksen kohteena olevan palloiluhallin maa-alueen Helsingin kaupungilta 31.12.2033 saakka. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristön toimialalta vuoden 2043 loppuun saakka.

Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhallit hakee rakennuskustannuksiltaan noin 500 000 euron (alv. 0 %) hankkeelle urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 200 000 euron lainaa. Lisäksi hanketta on suunniteltu rahoitettavan 200 000 euron pankkilainalla ja 100 000 euron omalla pääomalla.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta puoltaa lainan myöntämistä Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhalleille, ja toteaa hankkeen olevan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukainen.

Päätösehdotuksen mukaisen lainan korko on tällä hetkellä 3,75 % ja se tarkistetaan puolivuosittain peruskoron muuttuessa. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä 35,7 miljoonaa euroa.

Valtiontuki ja kuntalain 129 §

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhalleille myönnetyn 200 000 euron lainan vuoksi.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kiinteistöosakeyhtiö Laajasalon palloiluhallien hakema laina sisältää korkotukea. Laina-asian käsittelyn yhteydessä on lisäksi arvioitu, sisältyykö toimenpiteeseen SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Nyt perusparannettavan liikuntahallin pääasiallisia käyttäjiä ovat paikalliset urheiluseurat, yksittäiset harrastajat ja koulut. Lainan myöntämiseen sisältyvä korkotuki ei ole SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska kyse on urheilutilasta, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Toimenpide ei näin ollen ole omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohta 197).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 31.10.2023 § 158

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Marjaana Risku, vs. liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 09 310 27989

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 32342

Detta beslut publicerades 15.12.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.