Valtuustoaloite, ympäristöarvojen kunnioittamisen valtavirtaistaminen Helsingin kaupungin päätöksentekoon
Ledamoten Minja Koskelas motion om integrering av respekt för miljövärden i stadens beslutsfattande
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Minja Koskela och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att stadens personal och aktörer som genomför stadens underhåll utbildas genomgående om grunderna för att följa miljölagstiftningen och även om ansvar vid brott mot lagstiftningen. Stadens egna processer genomgås i syfte att säkerställa att värdefull natur inte längre kan bli förstörd av misstag. Staden förenhetligar sig i att iaktta miljölagstiftningens minimikrav samtidigt som den på ett ambitiöst sätt genomför den miljöpolicy som ingår i stadsstrategin. Motionen finns som bilaga 1.
Ambitiöst klimatansvar och naturskydd är en av prioriteringarna i Helsingfors stadsstrategi. Enligt strategin skyddar och värnar Helsingfors aktivt om sin mångsidiga natur, skyddar de värdefullaste områdena med stöd av naturskyddsprogrammet 2015–2024 genom att inrätta minst fem nya naturskyddsområden per år samt genomför ambitiöst åtgärdsprogrammet, som godkändes år 2021, för att trygga mångfalden i Helsingfors natur. Det konstateras i strategin att byggande inte anvisas till de värdefullaste naturområdena och att ett centralt mål är att planerat öka biodiversiteten och låta urskogar uppstå naturligt i skogar och på skogiga platser.
Stadens revisionsnämnd granskade i 2022 års utvärderingsberättelse hur planläggning av bostadsområden påverkar grönområdena. Den viktigaste frågan i bedömningen var om stadsmiljösektorn har säkerställt att grönområden bevaras eller ökas vid planläggning av bostadsområden. Enligt stadsstrategin ökas mängden träd och grönska i staden, nätverket av skogar och ängar förstärks och byggnadsverksamhet ska inte anvisas till de mest värdefulla naturområdena i Helsingfors. Å andra sidan har strategin som mål att öka antalet invånare i Helsingfors. Därför måste staden genom planläggning säkerställa att nya bostäder byggs.
Revisionsnämnden konstaterade som bedömningens slutsatser att stadsmiljösektorn i huvudsak har säkerställt att grönområden bevaras och grönskan ökas i planläggningen av bostadsområden i enlighet med stadsstrategierna 2017–2021 och 2021–2025. Bebyggandet av de planlagda bostadsområdena leder dock sannolikt till att den sammanlagda grönytan i staden minskar. Detta beror på att målen för naturen och rekreationsområden vid planläggning måste sammanjämkas med andra mål som gäller bland annat bostadsproduktion.
Under behandlingen av revisionsberättelsen konstaterade stadsmiljönämnden att sektorn ska fortsätta att gynna sådana lösningar i generalplanläggningen och detaljplanläggningen som sparar eller ökar stadsnaturen eller parkerna i planområdet i så stor utsträckning som möjligt. Sektorn ska fortsätta arbetet med att fastställa de värdefullaste naturområdena i Helsingfors och ställa resultaten så snart som möjligt till förfogande för planläggarna samt säkerställa att planläggarna har tillräckligt med aktuell naturinformation att utnyttja. Sektorn tillämpar stadsmiljönämndens rekommendationer i stor omfattning.
Miljöskydd och naturvårdslagstiftning
Stadsstyrelsen godkände 4.3.2024 (§ 129) Helsingfors miljöskyddsmål 2040 som sätts upp på medellång och lång sikt för miljöskyddets olika delområden. Målen för miljöskydd 2040 kompletterar och preciserar stadsstrategin i fråga om miljöskydd. Dokumentet innefattar målen för stadsstrategin och sätter upp mål också för de delområden av miljöskydd som inte ingår i strategin. Målet om att skydda biodiversiteten har preciserats så att målet är att hejda förlusten av biologisk mångfald i Helsingfors före år 2030.
Enligt miljöskydds- och naturvårdslagstiftningen är centrala principer, skyldigheter och förbud som styr verksamheten skyldigheten att vara konsekvensmedveten, aktsam och försiktig samt att förebygga och minimera skador. De viktigaste bestämmelserna som genomför dessa är skyldigheten att vara konsekvensmedveten i 6 § och skyldigheten att förebygga och begränsa förorening av miljön i 7 § i miljöskyddslagen (527/2014), förbudet mot att äventyra vissa typer av naturvatten i 11 § i vattenlagen (528/2011) samt förbudet mot att försämra naturvärden som utgör grunden för skydd av ett område som hör till nätverket Natura 2000 i 34 §, förbudet mot att försämra strikt skyddade naturtyper i 65 §, fridlysningen av djur- och växtarter i 69 § och skyddet av förekomst-, föröknings- och rastplatser för vissa arter i 77–79 § i naturvårdslagen (9/2023).
Centrala utgångspunkter inom stadsmiljösektorn är att följa lagstiftningen samt främja stadsstrategin och de långsiktiga miljöskyddsmålen som preciserar och kompletterar strategin. Stadsstrategins mål och miljöskyddsmålen på högre nivå konkretiseras i åtgärder i delområdesprogram för miljöskydd och vid den årliga verksamhetsplaneringen. Såväl stadsstrategins som miljöskyddets långsiktiga mål har i Helsingfors satts upp avsevärt högre än vad som krävs i miljölagstiftningen.
Stadens miljövårdsmyndighet och NTM-centralen i Nyland övervakar att miljöskyddslagen och vattenlagen följs. Myndigheterna är självständiga och oberoende i sina lagstadgade uppgifter. NTM-centralen i Nyland utövar tillsyn över efterlevnaden av naturvårdslagen. Syftet med tillsynen är att säkerställa att miljölagstiftningen och myndighetsbestämmelserna följs och skadliga miljöförändringar förebyggs eller avhjälps. Miljöskyddsmyndigheten utövar tillsyn genom preliminära administrativa åtgärder, såsom anvisningar, rekommendationer, rådgivning och uppmaning, samt i sista hand genom tvångsåtgärder.
Beaktande av miljövärden i planeringen
Beaktande av naturbedömningar i de olika faserna av planeringen, förverkligandet och underhållet baserar sig på den uppdaterade naturinformationen om målområdena som vid behov kompletteras med ändamålsenliga naturutredningar. Vid generalplanläggning avgörs principerna för stadsutvecklingen på stadsstrukturens nivå varvid också behovet av information är på allmän nivå. Vid delgeneralplanläggning och utarbetande av planeringsprinciper och dispositionsplaner gäller planeringen områdesreserveringar och då behövs mer preciserad information än på generalplanenivå som utgångspunkt för planeringen och för att tillräckligt noggrant bedöma konsekvenserna. Detaljplaner har en direkt styreffekt på byggande, vilket samtidigt innebär att det finns behov av mer detaljerad information och vanligen också preciserande förklaringar om områdets specialdrag. Förutom planeringens precisionsnivå inverkar också områdets karaktär och känslighet för effekter på informationsbehovet.
Inom stadsmiljösektorn pågår ett utvecklingsprojekt som syftar till att säkerställa att den naturinformation som produceras i sektorn systematiskt samlas i naturdatasystemet och sektorns processer för planering, förverkligande och underhåll fastställs så att den samlade naturinformationen i naturdatasystemet blir beaktad i rätt fas av processen.
Helsingfors naturinformation har samlats i ett naturdatasystem som upprätthålls som en del av stadens karttjänst. De flesta av uppgifterna i systemet är offentliga, men information om vissa arter har begränsats endast för tjänstebruk. I den nationella tjänsten Laji.fi anges dessutom uppgifter om artobservationer som ska granskas som en del av helhetsbedömningen av målområdet. Också på Laji.fi har en del av uppgifterna begränsats endast för tjänstebruk.
Som en del av professionell planering på olika nivåer övervägs olika värden också ur en strategisk synvinkel. Det hör till planerarnas arbete inom stadsmiljösektorn att relatera olika och mångfacetterade värden till varandra. En strategisk naturbedömning hör till landskapsplaneringen när olika alternativ övervägs i förhållande till ett mer omfattande ekologiskt nätverk och till dess kopplingar och funktion. I planeringen av parker och grönområden följs principerna för hållbart miljöbyggande. Den primära utgångspunkten för principerna är att resursklokt bevara det som redan finns. Om det inte är möjligt att bevara befintliga strukturer är det näst bästa alternativet att renovera eller förbättra sådant som redan finns. Det sista alternativet är att riva det gamla eller att bygga nytt.
Beaktande av miljövärden i byggande och underhåll
Staden styr och begränsar klimatutsläpp från byggarbeten vid husbyggande och grundberedning. Klimatavtrycket för byggnadstiden för ett hus i ett stadsområde styrs genom planläggning, planbestämmelser, villkor för tomtupplåtelse, tomt- och byggtävlingar samt i stadens egna byggprojekt särskilt genom planeringsanvisningar. Helsingfors var den första staden i Finland att införa ett gränsvärde för klimatavtrycket för nya flervåningshus år 2023. Gränsvärdet för flervåningshus anges som ett krav i nya detaljplaner, och staden kan utfärda bestämmelser om klimatavtrycket vid tomttävlingar och i villkor för upplåtelse av tomter. Fastän det inte alltid är möjligt att bevara gamla byggnader är det ofta ett bättre alternativ att ändra byggnadens användningsändamål genom att bygga om och reparera med tanke på koldioxidutsläpp och stadens skiktade karaktär. Stadsmiljönämnden uppmuntrar staden till att förutsätta tillräckligt omfattande och genomskinliga fastighetsekonomiska utredningar av projekten, att ytterligare främja sektorns förmåga att bedöma fastighetsekonomin i sektorns egna invecklade projekt i vilka gammalt både rivs och bevaras och att komma med ekonomiska bedömningar som jämför möjligheterna att bevara och riva som stöd för beslutsfattandet.
Vid grundberedning använder staden endast återvunna bindemedel som gör det möjligt att minska koldioxidutsläppen från grundförstärkning till minst hälften av tidigare utsläppsmängd. Det är förbjudet att använda kalkbetong för grundstabilisering. I infraprojekt ska betong med låg kolhalt användas. Vid byggande av nya verksamhetslokaler och servicebyggnader för staden är E-talet 30 procent lägre än det nationella gränsvärdet.
I projekt för servicebyggnader kartläggs naturvärdena på tomten och i dess närhet i projektplaneringsfasen. En metod för kartläggning av naturvärden har varit i bruk sedan sommaren 2023, när ett krav om att införa metoden antecknades i stadens byggnadsordning. För byggande av infrastruktur har staden infört ett miljödokument som utarbetas i projektens planeringsfas. Alla miljösynpunkter som ska beaktas vid byggandet av projektet har samlats i dokumentet. I dokumentet anges bland annat miljöfaktorer som särskilt ska beaktas i varje byggnadsobjekt. Sådana är bland annat känsliga vattenobjekt, utrotningshotade arter och naturområden som ska skyddas. Byggherren ser till att entreprenören i projektet bemöter beställarens krav som anges i miljödokumentet med en miljöplan. Byggherren och övervakarna följer och övervakar hur miljöplanen implementeras i entreprenaderna. Vid behov förutsätter staden att entreprenören vidtar korrigerande åtgärder för att skydda miljövärdena.
Personalen utbildas omgående i att arbeta i enlighet med miljölagstiftningen. För entreprenader för stadens servicebyggnader gäller ett miljödokument för byggplatsen som innehåller krav på bland annat hantering av byggplatsvatten, skydd av växtlighet, hantering av kemikalier och sortering av avfall. Entreprenören upprättar en miljöplan och en avfallshanteringsplan för byggplatsen och staden följer hur planerna förverkligas under byggtiden. Helsingfors stad har förbundit sig till avtalet om utsläppsfria byggplatser (Green deal) och avtalets krav följs i entreprenaderna.
Huvudstadsregionens anvisningar om byggplatsvatten uppdaterades våren 2024 och har tagits i bruk i faser under sommaren och hösten 2024. Byggplatsvatten hanteras och behandlas särskilt omsorgsfullt i närheten av känsliga vattenobjekt, till exempel öringsbäckar, och det säkerställs att inga olägenheter medförs för dem. Dessutom utarbetades våren 2024 anvisningar om på vilka sätt fåglars och andra djurs bobygge ska beaktas vid byggande. Det sägs i anvisningarna bland annat på vilket sätt djurens bobygge ska beaktas och på vilka sätt man kan förutse att inte medföra olägenheter för bobygget. I planeringen beaktar sektorn även byggnadstillsynens anvisningar om fågelsäkert byggande som publicerades i februari 2024.
Miljö- och naturvärden beaktas i stor omfattning i underhållet av allmänna områden och i alla underhållsprocessens faser. Beaktandet av naturens mångfald är en central del av underhållsverksamheten. Staden strävar efter att främja det på många sätt, till exempel genom att öka mängden rötträd. Underhållet av allmänna områden upphandlas hos stadens eget affärsverk byggtjänsten Stara eller hos privata serviceproducenter. Entreprenadsdokument är ett centralt sätt att styra underhållsentreprenader.
Prioriteringarna i Helsingfors stadsstrategi och stadens miljömål har beaktats i entreprenadsdokumenten för underhållsentreprenaderna. De viktigaste av dokumenten är ett entreprenadavtal, ett entreprenadprogram, produktkort för entreprenaden och preciserande anvisningsbilagor. Alla arbeten i underhållsentreprenader ska organiseras så att miljön inte förorsakas onödiga olägenheter. Entreprenörerna ska följa miljölagstiftningen och miljöbestämmelserna samt bestämda anvisningar i all sin verksamhet.
I upphandlingsfasen för underhåll främjas miljö- och naturvärdena genom en kvalitetspoängsättning som syftar till att hantera miljöfrågor och trygga naturens mångfald. De miljöbestämmelser och anvisningar som ska följas i entreprenaden och underhållsentreprenadens mer preciserade innehåll fastställs i entreprenadsprogrammet. Entreprenören ska utarbeta ett miljöprogram för entreprenaden. Programmets syfte är att hjälpa entreprenören att minimera entreprenadens miljökonsekvenser, bli medveten om och förutse eventuella risker och förbereda sig på oväntade skador. Huvudentreprenören ska i miljöprogrammet beskriva till exempel områdets specialdrag (bland annat känsliga vattendrag och åtgärder i syfte att skydda vattendragen). Efterlevnaden av miljöprogrammet följs under entreprenaden som en del av både beställarens tillsyn och entreprenörens egenkontroll. Entreprenören ska dessutom fylla i entreprenadens miljörapport och rapportera om miljöfrågor regelbundet.
I produktkorten för underhåll anges mer preciserade kvalitetskrav på entreprenaderna. Korten styr utförandet av uppgifterna i entreprenaden mer detaljerat produktvist. I produktkorten fastställs de lagar, förordningar och anvisningar som ska följas i byggarbetena. Miljö- och naturvärdena beaktas i produktkorten för underhåll. Till exempel tiderna för utförande av arbetena har noggrant bestämts med hänsyn till bland annat fåglarnas häckningstid och arbetenas konsekvenser för vattenkvalitet och vattenlevande organismer. Skyddade och utrotningshotade arter ska utredas innan underhållsåtgärder vidtas. Underhållsarbetena styrs dessutom genom mer detaljerade anvisningsbilagor, såsom bäckspecifika åtgärdsanvisningar och åtgärdskartor som har upprättats för 19 bäckar. Entreprenadsdokumenten uppdateras vid behov. Entreprenadsdokumenten kommer att granskas och uppdateras i fråga om miljöärenden åren 2025–2026 i samarbete med stadsmiljösektorns miljötjänster.
Anvisningarna om underhållsavtal preciseras vid behov under entreprenaden när noggrannare anvisningar är nödvändiga för att utföra arbetet. Beställaren följer regelbundet att entreprenadernas kvalitet stämmer överens med avtalen. En utvecklingsdag som årligen ordnas för entreprenörerna inom underhållet har hösten 2024 beaktande av naturvärden i underhållet som tema.
Stadsmiljösektorn har inlett ett projekt som har som mål att trygga förmedlingen av naturinformation. Projektet syftar till att förbättra förmedlingen av naturinformationen i alla processfaser och säkerställa att naturinformationen är tillgänglig även inom underhållet av allmänna områden. I utvecklingsprojektet utarbetas verksamhetssätt och anvisningar med vilka beaktandet av naturinformationen säkerställs i åtgärderna inom underhållet och byggandet och i utomstående aktörers verksamhet. En del av projektet är att förbättra rapporteringen om och dokumenteringen av underhållsarbeten som påverkar natur- och vattenområden. I underhållet av allmänna områden har informeringen effektiviserats och samarbetet i miljöfrågor förbättrats. Av underhållsentreprenörerna förutsätts rapportering av högre kvalitet än tidigare om åtgärder som påverkar miljön eller naturen. I utvecklingsprojektet främjas informationsutbytet och samarbetet inom sektorn i syfte att kunna säkerställa att naturinformationen förmedlas bättre än tidigare i alla skeden av stadsmiljöns livscykel.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 02.12.2024 § 768
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
25.11.2024 Pöydälle
05.11.2024 Pöydälle
29.10.2024 Pöydälle
22.10.2024 Pöydälle
08.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 12.11.2024 § 609
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Minja Koskelan ja 24 muun valtuutetun aloitteen mukaan kaupungin päätöksentekoprosesseissa tulee liian usein vastaan tilanteita, joissa luontoa ja ilmastoa ei priorisoida muiden seikkojen noustessa ensisijaisiksi. Ihmisten näkökulman lisäksi kaupungin toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida aina myös luonnon ja muiden lajien näkökulma.
Kunnianhimoinen ilmastovastuu ja luonnonsuojelu on yksi Helsingin kaupunkistrategian painopisteistä. Strategian mukaan kaupunki suojelee ja vaalii aktiivisesti monimuotoista luontoaan, suojelee arvokkaimmat alueet luonnonsuojeluohjelman 2015 - 2024 mukaisesti perustaen vähintään viisi uutta luonnonsuojelualuetta vuodessa ja toteuttaa kunnianhimoisesti vuonna 2021 hyväksyttyä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Strategiassa linjataan myös, että kaupunki ei osoita rakentamista arvokkaimmille luontoalueille, ja että metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen on keskeisin tavoite.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta tarkasteli vuoden 2022 arviointikertomuksessaan asuinalueiden kaavoituksen vaikutusta viheralueisiin. Arvioinnin pääkysymyksenä oli, onko kaupunkiympäristön toimiala varmistanut viheralueiden säilymisen tai lisääntymisen asuinalueiden kaavoituksessa. Kaupunkistrategiassa 2021 - 2025 linjataan, että puiden ja vehreyden määrää kaupungissa lisätään, metsäistä verkostoa ja niittyverkostoa vahvistetaan ja Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Toisaalta kaupunkistrategiassa tavoitellaan Helsingin asukasluvun kasvua, minkä vuoksi kaavoituksen pitäisi mahdollistaa uusien asuntojen valmistuminen.
Arvioinnin johtopäätöksinä tarkastuslautakunta totesi, että kaupunkiympäristön toimiala on pääosin varmistanut viheralueiden säilymisen ja vehreyden lisääntymisen asuinalueiden kaavoituksessa kaupunkistrategioiden 2017 - 2021 ja 2021 - 2025 mukaisesti. Kaavoitettujen asuinalueiden rakentamisen seurauksena yhteenlaskettu viherpinta-alan määrä kaupungissa kuitenkin todennäköisesti vähenee. Tämä johtuu siitä, että kaavoituksessa joudutaan sovittamaan luontoa ja virkistysalueita koskevia tavoitteita yhteen muiden, muun muassa asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden kanssa.
Arviointikertomuksen käsittelyssä kaupunkiympäristölautakunta totesi, että kaupunkiympäristön toimialan tulee edelleen suosia yleis- ja asemakaavoituksessa sellaisia ratkaisuja, jotka säästävät tai lisäävät suunnittelualueella sijaitsevaa kaupunkiluontoa tai puistoja mahdollisimman paljon. Toimialan tulee myös jatkaa Helsingin arvokkaimpien luontoalueiden määrittelytyötä ja saattaa työn tulokset mahdollisimman pian kaavoittajien hyödynnettäväksi sekä varmistaa, että kaavoituksessa on käytettävissä riittävästi ajantasaista luontotietoa. Kaupunkiympäristölautakunnan linjaamia suosituksia viedään toimialalla laajasti käytäntöön.
Ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelulainsäädäntö
Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2024 Helsingin ympäristönsuojelun tavoitteet 2040, jossa asetetaan keskipitkän ja pitkän aika-välin tavoitteet ympäristönsuojelun eri osa-alueille. Ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 täydentää ja täsmentää kaupunkistrategiaa ympäristönsuojelun osalta. Siihen sisältyvät kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet ja siinä asetetaan tavoitteet myös niille ympäristönsuojelun osa-alueille, joita kaupunkistrategiassa ei erikseen mainita. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvää tavoitetta on täsmennetty niin, että tavoitteena on pysäyttää Helsingissä tapahtuva luontokato vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulainsäädännössä keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita ovat selvilläolovelvollisuus, huolellisuus ja varovaisuus sekä ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteet. Näitä toteuttavista säännöksistä keskeisimpiä ovat ympäristön-suojelulain (527/2014) mukainen selvilläolovelvollisuus (6 §) ja velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista (7 §), vesilain (528/2011) mukainen eräiden vesiluontotyyppien suojelu (11 §) sekä luonnonsuojelulain (9/2023) Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja merkittävän heikentämisen kielto (34 §), tiukasti suojellun luontotyypin hävittämis- ja heikentämiskielto (65 §), eläin- ja kasvilajien rauhoittaminen (69 §) ja tiettyjen lajien esiintymis-, levähdys- ja lisääntymispaikkojen suojelu (77 - 79 §).
Lainsäädännön noudattaminen sekä kaupunkistrategian ja sitä täsmentävien ja täydentävien ympäristönsuojelun pitkän tähtäimen tavoitteiden edistäminen ovat keskeisiä lähtökohtia kaupunkiympäristön toimialalla. Kaupunkistrategian ja ympäristönsuojelun ylätason tavoitteet konkretisoidaan toimenpiteiksi ympäristönsuojelun osa-alueohjelmissa ja vuosittain toiminnan suunnittelun yhteydessä. Sekä kaupunkistrategian että ympäristönsuojelun pitkän tähtäimen tavoitteet on Helsingissä asetettu lainsäädännön vaatimuksia huomattavasti kunnianhimoisemmalle tasolle.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Uudenmaan ELY-keskus valvovat ympäristönsuojelulain ja vesilain noudattamista Helsingissä. Viranomaiset ovat laissa säädetyissä tehtävissään itsenäisiä ja riippumattomia. Luonnonsuojelulain valvontaviranomainen on Uudenmaan ELY-keskus. Valvonnalla varmistetaan ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristö-muutosten ehkäiseminen tai poistaminen. Ympäristönsuojeluviran-omaisen valvontakeinoja ovat alustavat hallinnolliset toimet kuten ohjeet, suositukset, neuvonta ja kehotus sekä viime kädessä pakkokeinot. Valvonta voi kohdistua niin yksityis- kuin oikeushenkilöihin (yritykset, kaupungin oma toiminta).
Ympäristöarvojen huomioiminen suunnittelussa
Luontoarvioiden huomioiminen suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon eri vaiheissa perustuu kohdealueiden ajantasaisiin luontotietoihin, joita täydennetään tarvittaessa sopivilla luontoselvityksillä. Yleiskaavoituksessa ratkaistaan kaupunkirakenteen tasolla kaupunki-kehityksen periaatteita, jolloin tiedon tarvekin on yleistasoinen. Osayleiskaavoituksessa sekä suunnitteluperiaatteita ja kaavarunkoja laadittaessa tuotetaan aluevaraustasoista suunnittelua, jolloin yleiskaavatasoa yksityiskohtaisempi tieto on tarpeen suunnittelun lähtökohdaksi ja vaikutusten riittävän tarkaksi arvioinniksi. Asemakaavataso ohjaa suoraan rakentamista, mikä tarkoittaa vastaavasti detaljoidumman tiedon tarvetta ja yleensä myös tarkentavia selvityksiä alueen erityispiirteistä. Suunnittelun tarkkuustason lisäksi tietotarpeisiin vaikuttaa myös alueen luonne ja herkkyys vaikutuksille.
Kaupunkiympäristön toimialalla on käynnissä kehitysprojekti, jossa varmistetaan toimialalla tuotettavan luontotiedon systemaattinen kokoaminen luontotietojärjestelmään sekä tarkistetaan toimialan suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon prosessit sen suhteen, että luontotietojärjestelmään kerätty luontotieto otetaan niissä huomioon oikeassa prosessin vaiheessa.
Helsingin luontotiedot on koottu karttapalvelun osana ylläpidettävään luontotietojärjestelmään. Sen tiedot ovat pääosin julkisia, mutta joitakin lajitietoja on rajattu vain virkakäyttöön. Lisäksi kansallisessa Laji.fi-palvelussa on lajihavaintotietoja, joita tulee tarkastella osana kohde-alueen luontoarvojen kokonaisarviota. Myös osa Laji.fi-palvelun tiedoista on rajattu vain virkakäyttöön.
Osana ammattitaitoista suunnittelua eri tasoilla punnitaan erilaisia arvoja myös strategisesta näkökulmasta. Kaupunkiympäristön toimialan suunnittelijoiden työhön kuuluu erilaisten ja monitahoisten arvojen suhteuttamista toisiinsa. Strateginen luontoarvio on mukana maisemasuunnittelussa eri vaihtoehtojen puntaroinnissa suhteessa laajempaan ekologiseen verkostoon, sen kytkeytyneisyyteen ja toimivuuteen. Puisto- ja viheraluesuunnittelussa noudetaan kestävän ympäristörakentamisen periaatteita, joissa ensimmäisenä lähtökohtana on olevan säilyttäminen resurssiviisaasti. Mikäli nykyisten rakenteiden säilyttäminen ei ole mahdollista, seuraava vaihtoehto on olemassa olevan kunnostaminen ja parantaminen. Viimeinen vaihtoehto on purkaminen tai uuden rakentaminen.
Ympäristöarvojen huomioiminen rakentamisessa ja kunnossapidossa
Kaupunki ohjaa ja rajoittaa rakentamisen ilmastopäästöjä sekä talonrakentamisessa että esirakentamisessa. Kaupunkialueella tapahtuvan talonrakentamisen elinkaaren hiilijalanjälkeä ohjataan kaavoituksen, kaavamääräysten, tontinluovutusehtojen, tontti- ja toteutuskilpailujen sekä omissa rakennushankkeissa erityisesti suunnitteluohjeiden kautta. Helsinki otti ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttöön raja-arvon uusien asuinkerrostalojen elinkaaren hiilijalanjäljelle vuonna 2023. Asuinkerrostalojen raja-arvoa käytetään vaatimuksena uusissa asemakaavoissa, ja hiilijalanjäljestä voidaan määrätä myös tonttikilpailuissa sekä tontinluovutuksen ehdoissa.
Vaikka rakennusten säilyttäminen ei ole aina mahdollista, on rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen rakennusta muokaten ja korjaten usein parempi vaihtoehto hiilipäästöjen ja kaupungin kerroksellisuuden kannalta. Lautakunta kannusti edellyttämään hankkeilta itseltään riittävän kattavia ja läpinäkyviä kiinteistötaloudellisia selvityksiä, vahvistamaan edelleen toimialan omaa monimutkaisten purkamista ja säilyttämistä yhdistävien hankkeiden kiinteistötalouden arviointikykyään sekä tuomaan säilyttämistä ja purkamista vertaavia taloudellisia arvioita päätöksenteon tueksi.
Esirakentamisessa Helsingin kaupunki käyttää pohjanvahvistuksessa ainoastaan uusiopohjaisia sideaineita, joilla voidaan pienentää pohjanvahvistuksen hiilidioksidipäästöjä vähintään puoleen aiempaan verrattuna. Kalkkibetonin käyttö on kielletty pohjastabiloinnissa. Infra-hankkeissa tulee käyttää vähähiilistä betonia. Kaupungin omien toimi-tilojen ja palvelurakennusten uudisrakentamisessa rakennusten E-luku on vähintään 30 % kansallista raja-arvoa matalampi.
Palvelurakennushankkeissa kartoitetaan tontin ja sen läheisyyden luontoarvot hankesuunnitteluvaiheessa. Luontoarvojen kartoitusmenetelmä on ollut käytössä kesästä 2023 alkaen, jolloin vaatimus sen tekemisestä tuli Helsingin kaupungin rakennusjärjestykseen. Infrarakentamisessa on otettu käyttöön ympäristöasiakirja, joka tuotetaan hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja johon on koottu kaikki hankkeen ympäristönäkökohdat, jotka tulee ottaa huomioon rakentamisessa. Ympäristöasiakirjassa esitetään mm. kunkin rakennuskohteen erityistä huomiota vaativat ympäristötekijät, kuten herkät vesistökohteet, uhanalaiset lajit ja suojeltavat luontoalueet. Rakennuttaja huolehtii, että hankkeen urakoitsija vastaa ympäristöasiakirjassa esitettyihin tilaajan vaatimuksiin ympäristösuunnitelmalla. Ympäristösuunnitelman toteutumista seurataan ja valvotaan rakennuttajan ja valvojien toimesta urakoiden aikana. Tarvittaessa urakoitsijalta edellytetään korjaavia toimenpiteitä ympäristöarvojen suojaamiseksi.
Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti ympäristölainsäädännön mukaiseen työhön. Kaupungin palvelurakennusten rakennusurakoita koskee Työmaan ympäristöasiakirja, joka sisältää vaatimuksia mm. työmaavesien käsittelyyn, kasvillisuuden suojaamiseen, kemikaalien käsittelyyn ja jätteiden lajitteluun. Urakoitsija laatii työmaan ympäristö- ja jätehuoltosuunnitelman, joiden toteutumista seurataan työmaan aikana. Helsingin kaupunki on sitoutunut päästötön työmaa -green dealiin ja urakoissa noudatetaan siinä asetettuja vaatimuksia.
Pääkaupunkiseudun työmaavesiohje päivitettiin keväällä 2024 ja se on otettu vaiheittain käyttöön hankkeissa kesän ja syksyn 2024 aikana. Työmaavesien hallinnassa ja käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta herkkien vesikohteiden, esimerkiksi taimenpurojen, läheisyydessä ja varmistetaan ettei niille aiheuteta haittaa. Lisäksi toimialalla laadittiin keväällä 2024 Lintujen ja muiden eläinten pesinnän huomioinen rakentamisessa -ohje. Ohjeessa kerrotaan mm. miten eläinten pesintä tulee huomioida ja miten voidaan ennakoida, ettei pesinnälle aiheuteta haittaa. Toimialan rakennushankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös rakennusvalvonnan ohje Lintuturvallinen rakentaminen, joka julkaistiin helmikuussa 2024.
Ympäristö- ja luontoarvot huomioidaan laajasti yleisten alueiden kunnossapidossa ja kaikissa kunnossapidon prosessin vaiheissa. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on keskeinen osa kunnossapidon toimintaa. Sitä pyritään edistämään monin keinoin, kuten esimerkiksi lahopuuta lisäämällä. Yleisten alueiden kunnossapito hankitaan kaupungin omalta rakentamispalveluliikelaitos Staralta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Urakka-asiakirjat ovat keskeinen ohjauskeino kunnossapitourakoissa.
Helsingin kaupungin kaupunkistrategian painopisteet sekä ympäristö-tavoitteet on huomioitu kunnossapitourakoiden urakka-asiakirjoissa. Niistä tärkeimmät ovat urakkasopimus, urakkaohjelma, kunnossapidon tuotekortit sekä täsmentävät ohjeliitteet. Kunnossapitourakoiden kaikki työt on järjestettävä niin, että ympäristölle ei aiheudu tarpeettomia haittavaikutuksia. Urakoitsijoiden tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa ympäristöön liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä sekä määriteltyjä ohjeita.
Kunnossapidon hankintavaiheessa ympäristö- ja luontoarvoja edistetään ympäristöasioiden hallintaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvällä laatupisteytyksellä. Urakkaohjelmassa määritellään urakassa noudatettavat ympäristömääräykset ja ohjeet sekä kunnossapitourakan tarkempi sisältö. Urakoitsijan tulee laatia urakkakohtainen ympäristösuunnitelma, jonka avulla tavoitellaan urakan ympäristövaikutusten minimointia, tiedostetaan ja ennakoidaan mahdolliset riskit sekä varaudutaan yllättäviin vahinkoihin. Ympäristösuunnitelmassa pääurakoitsijan tulee kuvata esimerkiksi alueen ympäristön erityispiirteet (mm. herkät vesistöt sekä toimenpiteet vesistöjen suojaamiseksi). Urakan aikana ympäristösuunnitelman toteutumista seurataan osana sekä tilaajan valvontaa että urakoitsijan omavalvontaa. Urakoitsijan tulee myös täyttää urakan ympäristöraportti ja raportoida ympäristöasioista säännöllisesti.
Kunnossapidon tuotekortit määrittelevät urakoiden tarkemmat laatu-vaatimukset ja ohjaavat urakkaan kuuluvien tehtävien tarkempaa suorittamista tuotteittain. Tuotekortit määrittelevät töiden suorittamisessa noudatettavat lait, asetukset ja ohjeet. Ympäristö- ja luontoarvot on huomioitu kunnossapidon tuotekorteissa. Esimerkiksi töiden toimenpideajat on tarkkaan määritelty huomioiden muun muassa lintujen pesimäaika sekä töiden vaikutukset veden laatuun ja vesieliöihin. Suojellut ja uhanalaiset lajit on selvitettävä ennen kunnossapitotoimenpiteisiin ryhtymistä. Kunnossapitotöitä ohjataan lisäksi yksityiskohtaisemmilla ohjeliitteillä, esimerkiksi purokohtaiset toimenpideohjeet ja -kartat on laadittu 19 purolle. Urakka-asiakirjat päivitetään tarvittaessa. Urakoiden asiakirjoja tullaan tarkastelemaan ja päivittämään ympäristöasioiden osalta vuosien 2025 - 2026 aikana yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluiden kanssa.
Kunnossapitosopimuksiin liittyviä ohjeita tarkennetaan tarvittaessa urakan aikana, kun työn suorittaminen edellyttää tarkempaa ohjaamista. Urakoiden sopimuksen mukaista laatua seurataan säännöllisesti tilaajan valvonnalla. Vuosittain kunnossapidon urakoitsijoille järjestettävässä kehittämispäivässä on syksyllä 2024 teemana luontoarvojen huomioiminen kunnossapidossa.
Kaupunkiympäristön toimialalla käynnistyneessä luontotiedon välittymisen varmistavassa kehitysprojektissa tullaan parantamaan luontotiedon välittymistä kaikissa prosessin vaiheissa ja varmistamaan luontotietojen saatavuus entistä paremmin myös yleisten alueiden kunnossapidossa. Kehitysprojektissa laaditaan toimintatavat ja ohjeet, joilla luontotiedon huomioiminen varmistetaan kunnossapidon, rakennuttamisen ja ulkopuolisten toimijoiden toimenpiteissä. Osana työtä kehitetään luonto- ja vesialueisiin vaikuttavien kunnossapitotöiden raportointia ja dokumentointia. Yleisten alueiden kunnossapidossa on tehostettu tiedottamista sekä parannettu yhteistyötä ympäristöasioissa. Kunnossapitourakoitsijoilta tullaan edellyttämään aikaisempaa laadukkaampaa raportointia ympäristöön tai luontoon vaikuttavista toimenpiteistä. Kehitysprojektissa vahvistetaan tiedonkulkua ja yhteistyötä toimialan sisällä, jotta luontotiedon välittyminen voidaan varmistaa entistä paremmin kaikissa kaupunkiympäristön elinkaaren vaiheissa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Mia Haglund: Lisätään lausuntoehdotukseen kappaleen 15 loppuun:
"Vaikka rakennusten säilyttäminen ei ole aina mahdollista, on rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen rakennusta muokaten ja korjaten usein parempi vaihtoehto hiilipäästöjen ja kaupungin kerroksellisuuden kannalta. Lautakunta kannustaa edellyttämään hankkeilta itseltään riittävän kattavia ja läpinäkyviä kiinteistötaloudellisia selvityksiä, vahvistamaan edelleen toimialan omaa monimutkaisten purkamista ja säilyttämistä yhdistävien hankkeiden kiinteistötalouden arviointikykyään sekä tuomaan säilyttämistä ja purkamista vertaavia taloudellisia arvioita päätöksenteon tueksi."
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Iida Haglund, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 7
Mia Haglund, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki, Sameli Sivonen
Tyhjä: 0
Poissa: 1
Otto Meri
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5–7 (1 poissa).
05.11.2024 Pöydälle
29.10.2024 Pöydälle
22.10.2024 Pöydälle
08.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Meri Louekari, strategiapäällikkö: 09 310 37375
Detta beslut publicerades 18.12.2024
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550