Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2024

Kaupunginhallitus päättää antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2024 arviointikertomuksen suosituksista seuraavan lausunnon:

Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi

Aiempaa suurempi osa kaupunginvaltuuston hyväksymistä toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetetuista sitovista tavoitteista toteutui. Tavoitteiden mittareissa on tarkastuslautakunnan arvion mukaan kehitettävää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten talousarviovalmistelijoille 28.3.2024 lähetetyissä Vuoden 2025 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2025–2027 teknisissä valmisteluohjeissa on ohjeistettu tavoitteiden ja mittareiden valmistelusta. Tavoitteen mittaria asetettaessa tulee huolehtia, että mittari ilmaisee asetetun tavoitteen toteutumista. Tavoitteen toteutumiseen pitää pystyä vaikuttamaan omilla toimenpiteillä. Tavoitteen laatimisessa on huomioitava, että tavoitteen toteutumista voidaan seurata ajan kuluessa ja lopulta todentaa sen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen. Tavoitteen mittarilla kerättävän tiedon tulee kuvata tavoitteena olevaa muutosta. Kaupunginhallitus kehottaa talousarvioehdotusten valmistelijoita huomioimaan talousarviotavoitteiden valmistelusta annetut ohjeet ja noudattamaan niitä.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuustokaudelle 2025–2029 tullaan hyväksymään uusi kaupunkistrategia, jonka pohjalta toimialat esittävät talousarvioehdotuksessaan sitovat toiminnan tavoitteensa uuden kaupunkistrategian mukaisiksi. Näin ollen sitovien toiminnallisten tavoitteiden sisältö ja niiden toteutumista osoittava mittarointi tulee tarkentumaan. Kaupunginhallitus tulee kiinnittämään huomiota tavoitteiden ja mittaroinnin kehittämiseen talousarvioehdotuksen laatimisohjeissa.

Konsernille asetetut tavoitteet

Tytäryhteisöjen tavoitteiden ja mittareiden asettaminen on kehittynyt tarkastuslautakunnan antamien suositusten mukaisesti. Joidenkin tavoitteiden toteutumista on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vaikea arvioida.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että tytäryhteisöjen omistajastrategiat laaditaan keskipitkälle aikavälille, jotta ne ohjaavat ja tukevat tytäryhteisöjen toimintaa pitkäjänteisesti. Omistajastrategioiden päivitystarpeita arvioidaan kuitenkin säännöllisesti. Seuraavan omistajastrategioiden kokonaisvaltaisen päivityskierroksen yhteydessä tarkastellaan osana kokonaisuutta tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden avainmittareita ja niiden tarkennustarpeita ottaen huomioon uuden kaupunkistrategian ohella myös arviointikertomuksessa esitetty suositus.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin omistajapolitiikka ilmenee kaupunginhallituksen hyväksymissä tytäryhteisökohtaisissa omistajastrategioissa määriteltyinä tavoitteina ja toimintalinjauksina. Tavoitteiden toteutumista ja yhteisöjen etenemistä tavoitteilla osoitettuun haluttuun kehityssuuntaan seurataan säännöllisesti osana tytäryhteisöjen raportointia, muuta seurantaa ja konsernivalvontaa.

Konserniohjeen mukaisesti omistajastrategiamittareiden vuotuisten tavoitearvojen asettaminen on tytäryhteisöjen hallitusten tehtävänä ja vastuulla.

Tytäryhteisöjen tavoiteasetantaa on edelleen kehitetty vuoden 2024 aikana. Vuoden 2025 talousarviossa vahvistettiin merkittävimmille tytäryhteisöille niiden omistajastrategioissa määritellyt tavoitteet ja mittarit. Lisäksi vuoden 2025 talousarviossa esitetään kyseessä olevien tytäryhteisöjen hallitusten vuodelle 2025 määrittelemät tavoitearvot kullekin omistajastrategian mukaiselle mittarille.

Talousarviossa kuvatun mukaisesti tavoitteiden toteumatietoja arvioidaan kaupungin vuoden 2025 konsernitilinpäätöksessä sen perusteella täyttävätkö ne mittarille omistajastrategiassa tai tytäryhteisön hallituksen toimesta asetetun tavoitetason.

Kaupunginhallitus toteaa, että vuoden 2024 talousarviossa vahvistettujen omistajastrategiatavoitteiden osalta kaupunginvaltuustolle raportoidaan erikseen toteutumattomista tavoitteista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietomurto

Helsingin kaupunki joutui laajan tietomurron kohteeksi huhtikuun 2024 lopussa. Tietomurron kohdalla on tullut ilmi puutteita kaupungin tietoturvakontrolleissa, tietoturvan ylläpidon vastuissa ja tiedon säilyttämiseen liittyvissä käytännöissä. Lisäksi kaupungille on kertynyt vuosien aikana digitaalista kehitysvelkaa. Nämä puutteet ovat osaltaan mahdollistaneet mittaluokassaan poikkeuksellisen suuren tietomurron tapahtumisen.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginhallituksen tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kesällä 2024 käynnistetyn toimialarajat ylittävän Turvaa yhteinen tietomme -toimenpideohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungin tiedot käsitellään, suojataan ja säilytetään asianmukaisesti ja toiminnassa noudatetaan tiedonohjaussuunnitelman mukaisia säilytysaikoja ja paikkoja. Toimenpideohjelmaa jatketaan edelleen vuoden 2025 loppuun, ja sen toteutumista seurataan aktiivisesti kvartaaleittain kaupungin operatiivisessa johtoryhmässä. Vuoden 2025 lopussa laaditaan raportti toimenpideohjelman loppuarviosta.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kehittämistoimenpiteiden jalkauttaminen osaksi organisaation normaalia toimintaa tulee viemään vuosia. Jalkauttamistyön vahvistamiseksi toimenpideohjelman raportoinnissa pyydetään organisaation osilta selvitystä siitä, miten varmistetaan, että kukin toimenpide vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Vuoden 2026 alusta lukien toimenpideohjelmaan liittyviä vakiintuneita toimintatapoja seurataan osana kaupungin tiedonhallintaryhmän toimintaa.

Kaupunkitasoisessa Turvaa yhteinen tietomme -toimenpideohjelmassa on kaksi erityisesti tietosuojaan keskittyvää toimenpidettä: 1) varmistetaan, että rekisteröityjen oikeudet toteutuvat kaikessa henkilötietojen käsittelyssä ja 2) varmistetaan, että tietosuojan lakisääteiset dokumentit ovat ajantasaisia.

Toimenpiteiden johdosta kaupunkiorganisaatiossa on käyty läpi tietosuojan lakisääteisiä dokumentteja ja päivitetty niitä tarpeen mukaan. Usealla toimialalla on lisäksi käynnissä esimerkiksi rekisteröityjen oikeuksien toteuttamiseen liittyvien prosessien päivitys tai niihin liittyviä koulutuksia. Toimenpideohjelman osana on myös vahvistettu kaupungin tietosuojalukutaitoa ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mikä merkitys lakisääteisillä dokumenteilla on.

Kaupungin tietosuojatyötä kehitetään lisäksi useassa vuonna 2024 ja 2025 käynnistyneessä projektissa. Kaupungin tietosuojalinjausten ja tietosuojakäsikirjan päivitystyön tavoitteena on muun muassa selkiyttää tietosuojatyön työnjakoa ja vastuita kaupunkiorganisaatiossa. Käynnissä on lisäksi tietosuojaprosessien ja -dokumentaation kehityshanke, jossa vakioidaan vaatimustenmukaiset ja kaupungin tarpeisiin vastaavat dokumentaation tavat ja toimintaprosessit. Kehityshankkeessa vahvistetaan prosessien omistajuuksia ja päivitetään esimerkiksi henkilötietojen tietoturvaloukkausten raportointiprosessia.

Tietosuojatyöhön olennaisena osana kuuluu henkilöstön osaamisen varmistaminen. Osana toimenpideohjelmaa varmistetaan, että jokainen kaupungin työntekijä suorittaa DigiABC-koulutuksen. Vuoden 2025 aikana tullaan päivittämään asiantuntijatyötä tekeville työntekijöille suunnattu koulutuskokonaisuus.

Kaupungin tietosuojavastaava valvoo sitä, miten kaupungilla käsitellään henkilötietoja ja miten kaupungin tietosuojaa toteutetaan. Tietosuojavastaavan säännöllinen valvonta on käynnistetty vuoden 2025 alussa ja sitä toteutetaan valvonnan vuosisuunnitelman mukaisesti sekä tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Yksi valvonnan periaatteista on tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen kaupunkiorganisaation sisällä tietosuojatyön kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

Kaupungilla tietosuojatyöstä raportoidaan tietotilinpäätöksellä, johon on koottu kaupungin tietosuojatyötä koskevat perustiedot. Kaupunginhallitus hyväksyy tietotilinpäätöksen, minkä jälkeen se esitellään myös toimialojen johdolle. Lisäksi kaupungin tietosuojavastaava on vuonna 2025 käynnistänyt säännöllisen raportoinnin kaupungin tietosuojatyöhön liittyvistä havainnoistaan. Tietosuojavastaava on suositellut tietosuojaraportointia laajennettavaksi toimialoilla ja kaupunginkansliassa ja todennut, että tietosuojan vastuuhenkilöille olisi hyvä varata mahdollisuus esitellä johdolle hallintokunnan tietosuojaan liittyviä asioita.

Tiedonhallinnan kaupunkitasoiset ohjaus- ja koordinointivastuut on määritelty kaupunginhallituksen päätöksellä (tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen, 28.2.2022 § 158).

Tiedonhallinnan kokonaiskuvan muodostaminen ja päivittäminen edellyttävät eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä läpi koko linjaorganisaation. Tiedonhallintaa seurataan omaseurantalomakkeen avulla, joka käsitellään säännöllisesti kaupungin tiedonhallintaryhmässä. Omaseurannan avulla kootaan ajankohtainen tieto tiedonhallinnasta.

Tiedonhallinnan tehtävät ja vastuut -ohjeistusta päivitettiin 25.11.2024 selkiyttämään tiedonhallinnan vastuiden jakautumista kaupungilla.

Toimenpideohjelman aikana tunnistettiin puutteita tiedonhallintamallin tietovarantojen vastuiden ja tiedonohjaussuunnitelman tietojen omistajuuksien ajantasaisuudessa. Toimenpideohjelman suunnitelman pohjalta toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee määritellä vastuu-/omistajatahot tiedonohjaussuunnitelmaan vuoden 2025 aikana. Omistajien määrittelemisen työ käynnistettiin alkuvuodesta 2025. Tiedonohjaussuunnitelmaan lisättiin tehtäväluokittain tiedon omistaja -kenttä.

Tietoturvan johtamisen osalta on kevään 2025 aikana käynnistetty kaupunkiyhteisen tietoturvajohtamisen muutoshankkeen 2025–2028 valmistelu. Muutoshankkeessa tullaan noudattamaan kaupungin merkittävien muutoshankkeiden hallintamallia (kansliapäällikkö 12.10.2023, § 14). Muutoshankkeen ohjausryhmä seuraa muutoshankkeen etenemistä, vastaa hankesuunnitelman mukaisten tuotosten valmistelun ohjaamisesta sekä varmistaa tavoitteiden saavuttamista tukevat voimavarat läpi kaupungin organisaatioiden sekä riittävän kaupunkitason hankeseurannan ja -hallinnan.

Tietoturvajohtamisen muutoshankkeen tehtävä on varmistaa kaupungin eri toimiala- ja organisaatiorajat ylittävään tietoturvallisuuden johtamiseen selkeät ja riittävät roolit, vastuut, rakenteet ja toimintatavat. Lisäksi muutoshanke varmistaa tavoitteen mukaisen laajuuden sekä aikataulun ja budjetin mukaiset toimenpiteet teknisen tietoturvatason nostoon digitaalisen perustan muutos- ja kehityshankkeiden hankesalkunseurannalla. Nykyaikaisen tietoturvallisen tietoteknisen ympäristön hallinta edellyttää yhtenäiseen tilannekuvaan pohjautuvaa keskitettyä tietoturvan johtamista tilanteessa, jossa kaupungin vastuut tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin on jaettu eri toimialoille ja toiminnoille. Muutoshankkeen tuloksena kaupunkiyhteinen kyvykkyys varmistaa kriittisten palveluiden jatkuvuus sekä kriittisten häiriö- ja poikkeamatilanteiden ennakointi ja hallinta paranevat.

Muutoshanke kokoaa aiemmin erillisinä toimenpiteinä edistettyjä toimia yhden johdettavan kokonaisuuden alle. Lisäksi hanke tukee Turvaa yhteinen tietomme -toimenpideohjelman toteutumista tietoturvan osalta. Tietoturvajohtamisen muutoshankkeessa toimeenpannaan tietomurron tutkinnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaukset ja tutkinnan yhteydessä saatujen suositusten mukaiset toimenpiteet sekä kyberturvallisuuslain (124/2025) mukaiset velvoitteet.

Muutoshanke sisältää kolme osakokonaisuutta, joista ensimmäinen keskittyy johtamiseen ja toiminnan organisointiin, toinen jatkuvuudenhallintaan ja kolmas osa-alue, joka on pääosin tilattu DigiHelsinki Oy:ltä, keskittyy infrastruktuurin parannuksiin.

Tietoturvajohtamisen muutoshankkeen osana luotava tietoturvajohtamisen hallintamalli on kehys, jonka puitteissa kaupungin eri tasot tekevät yhteistyötä varmistaakseen tietoturvan tehokkaan suunnittelun, toteutuksen ja seurannan. Tietoturvajohtamisen hallintamallin tavoitteena on taata tietoturvan keskitetty ohjaus, toteuttaa tietoturvaa kaupunkitasoisena yhteistyönä, varmistaa jatkuva parantaminen sekä operatiivinen toimeenpanokyky. Mallin mukaisesti määritellään kaupunkiyhteiset tietoturvastrategiat, politiikat ja ohjeet sekä valvotaan niiden toteutumista. Lisäksi varmistetaan, että tietoturvakäytännöt ovat johdonmukaisia läpi kaupungin. Toimialoilla, virastoissa ja liikelaitoksissa varmistetaan, että tietoturvakontrollit toteutuvat arjessa, riskit hallitaan ennakoivasti ja kaupungin tietoturvatavoitteet saavutetaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että tietomurron tutkinnan yhteydessä havaittuja puutteita on korjattu välittöminä suojaustoimenpiteinä sekä tilaamalla DigiHelsinki Oy:ltä tietoturvan lisätoimenpiteitä (kansliapäällikkö 13.9.2024, § 114).

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että tietoturvajohtamisen muutoshankkeella toimeenpannaan tietomurron tutkinnan yhteydessä havaittuun digitaaliseen kehitysvelkaan liittyviä korjaustoimenpiteitä, tutkinnan yhteydessä saatujen suositusten mukaisesti selkeytetään tietoturvajohtamisen vastuita sekä huolehditaan kriittisten tietojärjestelmien riskien- ja jatkuvuudenhallinnasta ja kyvystä palauttaa normaali toiminta häiriötilanteissa. Tietoturvajohtamisen muutoshanke toimeenpanee käytännössä NIS2-direktiivin mukaiset velvoitteet, joista kansallisesti säädetään 8.4.2025 voimaan astuneessa kyberturvallisuuslaissa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa.

Tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttaminen

Kaupunkistrategian 2021–2025 tavoitteena oli käynnistää sellaisten konkreettisten uudistusten suunnittelu ja toimeenpano, jotka tuovat lisää tehokkuutta, tuottavuutta, taloudellista liikkumavaraa ja voimavaroja kaupungin toimintaan. Kaikki toimialat ja liikelaitokset ovat käynnistäneet tuottavuutta lisäävien uudistusten suunnittelun ja osa toimialoista ja liikelaitoksista on toimenpidevaiheessa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin talouden ohjausta koordinoidaan toimialojen, virastojen ja liikelaitosten talousjohtojen yhteisessä Talouden ohjaus -ryhmässä, jonka kokouksissa on käyty läpi mm. eri toimialojen tuottavuutta edistävien toimenpiteiden parhaita käytäntöjä, ja tätä yhteistyötä tullaan jatkamaan ja tiivistämään jatkossa. Lisäksi on käynnistetty toimialojen ja liikelaitosten tuottavuusohjelmien yhteyshenkilöiden tapaamiset, joissa esitellään tuottavuusohjelmia, niitä koskevia hyviä käytäntöjä ja niihin liittyviä haasteita.

Kaupunginhallitus tulee kiinnittämään huomiota siihen, että mm. palveluiden yksikkökustannusten mittarointia sekä vertailua edelleen kehitetään, ja yksikkökustannusten kehitys huomioidaan mm. talousarvioissa määrärahojen kohdentamisessa.

Helen Oy:n ympäristötavoitteiden edistäminen

Helen Oy on pääosin edistänyt kaupunkikonsernin strategisia ympäristötavoitteita.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee

kaupunginkanslian tulee yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa

Kaupunginhallitus toteaa, että konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisökohtaiset omistajastrategiat luovat reunaehdot kaupungin omistamiselle sekä pitkäjänteiselle, ennustettavalle ja suunnitelmalliselle omistajaohjaukselle. Omistajastrategiat laaditaan keskipitkälle aikavälille niin, että ne ohjaavat pitkäjänteistä tytäryhteisön strategiatyötä ja tukevat yhteisön hallituksen ja johdon työskentelyä. Omistajastrategioita päivitetään tarpeen mukaan toimintaympäristön olennaisen muuttumisen ja kulloinkin voimassa olevan kaupunkistrategian painotusten perusteella.

Helen Oy:lle vahvistetun omistajastrategian seuraavan päivityksen yhteydessä arvioidaan muutostarpeet yhtiölle asetettavien tavoitteiden ja mittareiden osalta. Vuoden 2025 aikana kaupunginkansliassa valmistellaan yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa määriteltyjen tytäryhteisöjen, muun muassa Helen Oy:n, ekologiseen kestävyyteen liittyvien omistajastrategiatavoitteiden päivittämistä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia koordinoi kaupungin edunvalvontatyötä. Pienydinvoiman toteuttamisen mahdollistaminen ja Helsingin kantaverkon kapasiteetin riittävyys sähkönsiirtotarpeisiin on tunnistettu keskeisinä kaupungin edunvalvonta-asioina. Edunvalvontaa niiden osalta jatketaan kaupunkiyhteisesti. Lisäksi Heleniin liittyviä asioita, myös pienydinvoimaa ja sähköverkon kapasiteetin riittävyyttä, käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Helsinki-Helen-yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu kaupungin osalta sekä kaupunginkanslian että kaupunkiympäristön toimialan edustus.

Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen

Helsingin varautuminen sään ääri-ilmiöihin on hyvällä tasolla, mutta sopeutuminen ja varautuminen edellyttävät muutoksia maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä päätöksiä varautumisen tasosta.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhteistyössä edistää tulviin ja hulevesiin liittyvää sopeutumis- ja varautumistyötä ja järjestää tähän liittyvä kaupunkitasoinen koordinaatio. Lisäksi vastuut tulva- ja hulevesiasioista erityisesti rakennetuilla alueilla tulee selkeyttää.

Kaupunginhallitus edellyttää, että sään ääri-ilmiöistä johtuviin tulva- ja hulevesiriskeihin sekä kuumuuteen ja helteeseen sopeutumisen tasosta tehdään päätös. Samassa yhteydessä tulee myös päivittää sään ääri-ilmiöihin liittyvät sopeutumis- ja varautumisohjelmat ja toimenpidesuunnitelma siitä, miten päätettyyn sopeutumisen ja varautumisen tasoon päästään. Tavoitteena on, että tulva- ja hulevesiriskit otetaan huomioon investointiohjelman hankkeissa.

Kaupunginhallitus toteaa pitävänsä tärkeänä, että kaupunkiympäristön toimiala priorisoi ja käynnistää korjausinvestointien suunnittelun ja toteuttamisen, joka tähtää kaupungin riskialueita uhkaavien hulevesien hallintaan ja lämpösaarekeilmiön ehkäisyyn. Lisäksi uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon puuston ja viheralueiden lisääminen ja säilyttäminen sään ääri-ilmiöiden haittojen vähentämiseksi.

Katutöiden koordinointi ja haittojen vähentäminen

Kaupunki on toimillaan jo vähentänyt katutöiden haittoja, ja toimenpiteitä tulee jatkaa. Kaupunki ei kuitenkaan pysty riittävästi ohjaamaan työmaita, koska kunnossapitolaki ei anna kaupungille riittäviä välineitä määräysten vastaiseen toimintaan puuttumiseksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen, jonka mukaisesti kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa edunvalvontatyötä kunnossapitolain muuttamiseksi kaupungin tarpeita vastaavaksi, jotta lakimuutos mahdollistaa katutöiden haittojen nykyistä paremman hallinnan ja aiempaa laajemmat mahdollisuudet katutöiden ohjaamiselle.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa katutöiden haittojen minimoimiseksi ja työmaiden turvallisuuden takaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunkiympäristön toimiala selkeyttää työmailla noudatettavaa ohjeistusta ja varmistaa, että työmailla työskentelevät tuntevat työmaita ja työmaajärjestelyitä koskevat vaatimukset.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunkiympäristön toimialan jatkaa suurten liikennehankkeiden koordinointia ja liikenteellisten vaikutusten arviointia. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa toimenpiteitä, joilla pyritään kohtuullistamaan ja vähentämään samaan aikaan käynnissä olevista työmaista kaupunkilaisille ja liikenteelle syntyviä haittoja.

ICT-palveluhankintojen tuottavuus kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

ICT-palveluhankinnoissa on havaittu sekä onnistumisia että kehittämiskohteita. Palvelutuotannon tuottavuutta on joiltain osin onnistuttu kasvattamaan ICT-palveluhankintojen avulla. Hankintojen ei voida todeta johtaneen säästyneisiin menoihin, mutta jotkut hankinnat ovat kuitenkin johtaneet parantuneisiin palveluihin ja oman henkilöstön työaikasäästöihin. ICT-palveluhankintojen ja -hankkeiden johtamisessa ja hankkeiden ohjaamisessa on tarkastuslautakunnan arvion mukaan kehitettävää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että ICT-hankkeiden onnistuminen edellyttää hankkeen omistajan sitoutumista hankkeen läpivientiin, ja riittävää ja realistista suunnittelua ja henkilöresursointia ennen hankkeen käynnistämistä. Kansliapäällikön hyväksyi 12.10.2023 Kaupunkiyhteisten muutoshankkeiden hallintamallin, jolla varmistetaan, että hankkeet huomioivat toimialojen, liikelaitosten ja kaupunginkanslian kyvyn toteuttaa hanke. Lisäksi hallintamallilla varmistetaan, että hankkeiden tavoitteet ovat perusteltuja ja toteutettavissa, ja että kaupungin ylin johto pystyy valvomaan, seuraamaan ja tukemaan muutoshankkeiden toimeenpanoa sekä tekemään tarvittaessa hankkeita koskevia päätöksiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan ICT-palveluhankintoja koskevat suositukset ovat kaupungin hankintastrategian tavoitteiden mukaisia.

Suositusten toimeenpanoa tukee käynnissä oleva kaupunginkanslian ohjaama kaupunkiyhteinen hankintojen hallinnan tietojärjestelmäprojekti, jossa kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on mukana. Projektin tavoitteena on parantaa hankintojen johtamista, hallittavuutta ja ohjattavuutta keskittämällä hankintojen elinkaaren ja prosessin hallintaa tulevaan hankintojen hallinnan tietojärjestelmään tai -ratkaisuun. Hankintoja koskeva tieto tulee saataville automatisoidusti asianmukaisista tietolähteistä ja sitä voidaan tulevaisuudessa muokata johtamista nykyistä paremmin palvelevalla tavalla. Aiempaa selkeämpi kokonaiskuva hankinnoista mahdollistuu. ICT-palveluhankintojen tuottavuus tulee näin parantumaan hankinnan resurssien käytön ja prosessien hallinnan parantumisen kautta.

Kaupungin yrityspalvelut, korkeakouluyhteistyö ja investointien houkuttelu

Helsinki on onnistunut tukemaan liiketoiminta- ja innovaatioympäristöjen vahvistumista. Yrityspalveluiden saatavuutta ja sujuvuutta on kehitetty ja yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa vahvistettu. Palvelukonseptia on tarkoitus kehittää kohderyhmäkohtaisemmaksi, jotta palvelutarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan entistä yksilöllisemmin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja kaupunkiympäristön toimialan tulee

kaupunginkanslian elinkeino-osaston tulee

Kaupunginhallitus korostaa, että monipuolisen elinkeinorakenteen säilyminen ja yritysten kasvumahdollisuudet Helsingin alueella on tärkeä turvata. Tämä edellyttää erilaisia toimintoja mahdollistavia tiloja ja tontteja sekä kokonaisia yritysalueita jatkossakin. Kaupungin rooli on luoda monipuolisesti edellytyksiä yksityisen sektorin tuottamalle toiminnalle erityisesti maankäytön suunnittelun ja tontinluovutuksen keinoin sekä vahvistamalla yritysmyönteistä ilmapiiriä alueellaan.

Helsingissä on tällä hetkellä tarjolla yrityksille runsaasti toimistotiloja samoin kuin vapaita toimistotontteja. Vireillä olevien hankkeiden myötä tarjonta lisääntyy tulevina vuosina. Sen sijaan sellaiselle yritystoiminnalle, joka ei ominaisuuksiensa puolesta sovellu tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, on yhä vaikeampi löytää tiloja tai tonttia Helsingistä. Kaupungin teettämän asiantuntijaselvityksen mukaan kuitenkin lähes puolet työpaikoista on sellaisia, että ne tarvitsevat muunlaista kuin toimistotilaa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä varmistaa, että kaupungissa on tarjolla markkinalähtöistä kysyntää ja yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia myös jatkossa. Voidakseen vastata yritystoiminnan muuttuviin tarpeisiin kaupungin tulee aikaisempaa aktiivisemmin seurata ja mahdollisuuksien mukaan ennakoida kehityskulkuja ja niiden maankäytöllisiä tai tilallisia vaikutuksia eri toimialoilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että yrityspalveluiden vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen kehittäminen on tunnistettu elinkeino-osastolla keskeiseksi kehityskohteeksi, ja sitä on viety määrätietoisesti eteenpäin strategiakauden aikana. Tiedolla johtamisen kyvykkyyksiä on vahvistettu muun muassa uudistamalla ja kehittämällä asiakkuuksienhallinnan järjestelmää ja palkkaamalla osastolle data-analyytikko. Myös asiakaspolkuja on kehitetty ja tarkennettu, ja prosesseja on yhtenäistetty.

Yrityspalvelujen saatavuutta ja sujuvuutta on kehitetty strategiakaudella. Yrityspalvelut-yksikön tekemien jatkuvien asiakastyytyväisyysseurannan mukaan asiakaskokemukset yrityspalveluista ovat pysyneet erinomaisella tasolla ja palveluihin kohdistuu jatkuvaa kysyntää, mikä osaltaan osoittaa toiminnan tärkeyttä ja arvoa asiakkaille. Yrityspalvelut-yksikön toimialaan kuuluvat yrittäjyyttä, yritysten kasvua ja asettautumista edistävät palvelut, asiakaslähtöinen palveluohjaus, innovaatiopalvelut sekä kasvua tukevat valmennuspalvelut.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen on jatkuvaa kehitystä vaativa kokonaisuus. Yrityspalveluiden toimintaympäristö on luonteeltaan kompleksinen ja toimenpiteiden vaikutukset näkyvät usein viiveellä ja useiden toimijoiden yhteisvaikutuksena kunkin ajankohdan erityispiirteiden mukaisesti. Luotettavan ja kattavan datan saatavuus ja käytettävyys tunnistetaan haasteena vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä jatketaan ja että yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden kanssa vahvistetaan.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunki tekee tiivistä ja laajaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa, ja että yhteistyön koordinointia kaupungin sisällä kehitetään. Hyviä käytäntöjä, kuten esimerkiksi yhteistä edunvalvontaa alueella sijaitsevien toimijoiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä korkeakoulujen ja kaupungin kahdenvälisiä innovaatioryhmiä, kannattaa jatkaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian elinkeino-osaston tulee varmistaa kaupungin edellytykset työskennellä aktiivisesti kumppaneiden kanssa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ottaen huomioon TKI-toiminnan tarpeet ja kasvun mahdollisuudet sekä innovaatiorahastosta kulloinkin myönnettävän rahoituksen mahdollisimman tehokas kohdentaminen.

Päiväkotitilojen saavutettavuus ja pedagogisten tavoitteiden toteutuminen

Helsingin kaupungin päiväkotitilat ovat hyvin saavutettavia kävellen tai julkisilla liikennevälineillä, ja ne pääosin mahdollistavat hyvän oppimisympäristön eri kasvu- ja kehitysvaiheissa olevien lasten tarpeisiin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyinen tilikanta mahdollistaa yhä paremmin tilojen monipuolisen käytön, koska päiväkotitilan määrä lasta kohden on kasvanut kuluvana vuonna edelleen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on vuonna 2023 otettu käyttöön uudet oppimisympäristöjen tilasuunnitteluohjeet, joiden mukaan päiväkotirakennuksiin tulee jatkossa sisällyttää myös pieniä, rajattavia tiloja.

Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunkiympäristön toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tarkastelevat yhdessä päiväkotitilojen tilaprosessia sekä selkeyttävät eri osapuolten roolit ja vastuut kiinteistöjen huoltoon, korjauksiin ja toiminnallisiin muutostöihin liittyen.

Kaupunginhallitus kehottaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa lisäämään tilahankkeisiin osallistamista ja niistä tiedottamista. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että suunnitteluun osallistuva kaupungin henkilöstö pyrkii varmistamaan eri alueiden yhdenvertaisuuden sekä toteuttamaan lasten, henkilöstön ja huoltajien osallistamisen tilahankkeissa tarkoituksenmukaisesti.

Ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut lapsiperheille

Kaupunki on edistänyt ruotsinkielisten lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Vähäisen henkilöstömäärän vuoksi toiminta on suomenkielistä haavoittuvampaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan yhtenä sitovana tavoitteena vuoden 2025 talousarviossa on ”toimialan vetovoimaisuus lisääntyy, henkilöstön pysyvyys ja saatavuus paranevat”. Tavoitetta toteutetaan muun muassa panostamalla ruotsinkielisen henkilöstön saatavuuteen ja henkilöstön ruotsin kielen osaamiseen. Yhtenä toimenpiteenä on pitää intran avulla yllä tietoa ruotsinkielisestä palveluhenkilöstöstä asiakkaan ohjaamiseksi oikeaan palveluun. Kaupunginhallitus kehottaa osana tämän sitovan tavoitteen toteuttamista toimialaa laatimaan henkilöstölle kuvauksen lapsiperheiden ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kaupunginhallitus kehottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaa noudattamaan kaupunkiyhteisiä ohjeita kielitaidon huomioon ottamisesta palkkauksessa ja tekemään aktiivisesti toimia, että työntekijöille maksettavan kielilisän periaatteita noudatetaan yhtenäisesti.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että myös muita tarkastuslautakunnan esiin nostamia toimenpiteitä toteutetaan aktiivisesti. 

Asunnottomuuden vähentäminen

Helsinki on onnistunut vähentämään asunnottomuutta kestävällä tavalla. Asunnottomien sekä asunnottomuusuhan alla olevien palveluita on kehitetty ja laajennettu. Asunnottomien palveluprosessilla on onnistuttu vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta ja asumisneuvonnalla häätöjä. Tuettu asuminen ja kaupungin oma vuokra-asuntokanta vastaavat osittain pitkän aikavälin palvelutarpeeseen.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja kaupunginkanslian tulee

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että asumisneuvontapalvelua on viime vuosina laajennettu saataville kaikille terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Lisäksi asumisneuvontapalvelu on ulotettu sekä Kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimiin että Auroranlinnan omistamiin asuntoihin osoittamalla näiden asukkaiden palvelemiseen kahden asumisneuvojan resurssi. Lisäksi Heka on päättänyt lisätä Hekan asukkaita palvelevien asumisneuvojien määrää yhdellä vuonna 2025.

Helsingissä on toteutettu asumisneuvontaa jo vuodesta 2006 alkaen, ja toimintaan on myös saatu valtion avustusta. Vuonna 2022 astui voimaan määräaikainen laki avustuksesta asumisneuvontapalveluun vuosina 2023–2027. Ero aikaisempaan asumisneuvonta-avustukseen on, että uuden lain mukaisella avustuksella kuntia on kannustettu ulottamaan asumisneuvonta kaikille kuntalaisille, siis myös yksityisissä vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuville, kun aikaisemmin kohderyhmä ovat olleet vain valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvat. Lain pohjalta laadittiin myös Helsingin kaupungin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen välinen sopimus, jolla sovittiin asumisneuvonnan järjestämisestä asumisneuvonnan turvaamiseksi.

Helsingin kaupunki on kehittänyt asumisneuvontapalvelua sopimuksen mukaisesti. Lain voimassaoloaikana valtion avustusmäärärahat asumisneuvontaan ovat kuitenkin radikaalisti vähentyneet. Kun vuonna 2023 avustuksen osuus asumisneuvonnan avustuksen piiriin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista oli 80 prosenttia, on avustuksen osuus vuonna 2025 enää 36 % kustannuksista. Helsingin kaupunki on kuitenkin varmistanut palvelun säilymisen ja laajentamisen suunnitelman mukaisesti avustusleikkauksista huolimatta nostamalla kaupungin ja kaupungin omistamien yhtiöiden yhteistä omarahoitusosuutta 259 761 eurosta 914 076 euroon. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että asumisneuvonnan riittävyydestä huolehditaan jatkossakin asiakasmäärien ja asukkaiden asumiseen liittyvien talousongelmien ollessa merkittävässä kasvussa.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että on tärkeää huolehtia päihteettömän hätämajoituksen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on tarjolla 20 päihteetöntä hätämajoituspaikkaa, jotka sijaitsevat soluissa, joihin ei sijoiteta päihtyneitä henkilöitä. Päihteettömän hätämajoituksen kapasiteetti on toistaiseksi ollut riittävä Helsingissä ilmenneeseen tarpeeseen. Lauttasaaren yksikön saavutettavuus metroradan varrella on hyvä.

Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on myös mahdollista majoittaa naiset ja miehet erikseen. Jokaisella Lauttasaaressa majoittuvalla on oma lukittava huone. Samoin peseytymistilat ovat lukittavat yksityisyyden turvaamiseksi. Myös Hietaniemenkadun palvelukeskuksella on oma, vain naisille tarkoitettu majoitustila, johon miehillä ei ole pääsyä. Yksiköiden henkilökunta puuttuu kaikkiin havaittuihin asiakkaiden välisiin väärinkäytöksiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että asunnottomien peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuudet lisääntyvät, kun Itäkeskukseen suunniteltu uusi Symppis -päiväkeskus avautuu, sillä keskukseen on tulossa tilat peseytymiseen ja pyykinpesuun. Symppiksistä on myös jaettu asunnottomille tarpeen mukaan uimahallilippuja peseytymistä varten. Hietaniemenkadun palvelukeskus tarjoaa myös päivittäin helsinkiläisille asunnottomille mahdollisuuden suihkuun, saunaan ja vaatteiden pesuun. Lisäksi tarjolla on puhtaita vaatteita.

Tiedonkulku ja yhteistyö perusopetuksen ja lastensuojelun välillä

Perusopetuksen ja lastensuojelun yhteistyön lähtökohtana on, että koulunkäynti on keskeinen osa lapsen elämää ja se tulee järjestää lapsen edun mukaisesti. Perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin yhteistyö ja tiedonvaihto toteutuvat pääosin kaupungin ohjeistusten mukaisesti, mutta ohjeistukset eivät ole kaikilta osin selkeitä ja yhdenmukaisia.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

Kaupunginhallitus kehottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta lastensuojelun tarpeen arvioinnin tekijä on yhteydessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ilmoituksen tehneeseen tahoon. Mikäli asiassa on lainsäädännöllisiä esteitä, joita on tärkeää nostaa esille kaupungin edunvalvontatyössä, nämä tulee viestiä kaupungin edunvalvonnasta vastaavalle taholle.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että yhteistyötä lastensuojelun ja perusopetuksen henkilöstön välillä kehitetään ja ohjeistuksen saatavuutta parannetaan kouluissa. Oheistusta tulee selkeyttää erityisesti tapauksissa, missä oppilaan poissaolot voivat olla peruste lastensuojeluilmoitukselle.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että yhtenäistetään koulunkäynnin laiminlyönnistä tehtävien lastensuojeluilmoitusteiden perusteita.

Palvelusetelijärjestelmän toimivuus perusterveydenhuollossa

Yleislääkärin vastaanoton palvelusetelin tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden pääsyä lääkäriin ruuhkatilanteissa. Palvelusetelin käyttö ei ole merkittävästi edistänyt perusterveydenhuollon toimivuutta ja sujuvaa hoitoon pääsyä terveysasemilla. Palveluseteli soveltuu vain pienelle osalle terveysasemien asiakkaista, ja setelin saatavuus on rajattua.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan terveys- ja päihdepalveluissa tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on vuoden 2025 talousarviossa tunnistanut omavalvonnan roolin korostumisen sekä tarkemman ja yhdenmukaisemman tuottajavalvonnan tarpeen. Toimiala on tuonut esille, että yhdenvertaisen valvonnan toteuttamiseksi ja seuraamiseksi on arvioitava resurssijärjestelyjä. Kaupunginhallitus kehottaa toimialaa panostamaan terveysasemien lääkäripalvelujen palvelusetelituottajien valvomiseen palvelusetelistä annetun sääntökirjan mukaisesti.

Kaupunginhallitus korostaa, että vastuullisen taloudenpidon näkökulmasta on tärkeää arvioida yleislääkärin vastaanoton palvelusetelin kustannusvaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta on kannatettavaa analysoida yleislääkärin palvelusetelin toimivuutta.

Kaupunginhallitus tuo esille, että toiminnan arviointi ja kehittäminen arvioinnin pohjalta on osa jatkuvaa palvelujen kehittämistä.

Iäkkäiden pääsy kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden oikea-aikainen pääsy tarpeensa mukaiseen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan on sujuvoitunut, ja jonotusajat ovat lyhentyneet. Joissakin tapauksissa näkemykset asiakkaan kotona pärjäämisestä vaihtelevat.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden tulee

Kaupunginhallitus tuo esille, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on talousarvion 2025 mukaan tunnistettu kotihoidon kehittämisen tarve sekä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon rakenteen ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen. Jokaiselle sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen palvelulle on laadittu strategiset toimintasuunnitelmat, jotka ohjaavat palvelujen kehittämistä. Ikääntyneiden palvelujen tuotantotapa-analyysissä ja kotihoidon ulkoistamisselvityksessä suositeltuja toimenpiteitä toteutetaan. Asiakkaiden valinnanvapautta edistetään tehostamalla palveluseteleiden käyttöä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Vuoden 2025 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan yksi sitovista tavoitteista on ”Kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkiytyy ja ymmärrys asiakaskokemuksesta lisääntyy”. Tavoitteen toteuttamiseksi panostetaan hyvään asiakaskokemukseen kehittämällä esimerkiksi palvelujen sujuvuutta. Lisäksi asiakaspalautteiden pohjalta tehdään toimenpiteitä, jotta asiakaskokemustieto ohjaa palvelujen kehittämistä. Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on tunnistanut tarpeet kehittää henkilökunnan osaamista sekä asiakaspalautteen merkitystä palvelujen kehittämisessä. Kaupunginhallitus kehottaa toimialaa huolehtimaan, että talousarviotavoitteet näkyvät käytännön toimenpiteinä niin, että iäkkäiden pääsy kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan paranee.

Tilintarkastuksen johdosta annettujen suositusten seuranta

Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle vuosien 2022–2023 tarkastuksissa toistuvasti esille nousseita, talouden ja hallinnon hoidossa havaittuja puutteita. Toistuvia havaintoja on tehty useista aihealueista, mutta useiden aihealueiden osalta havainnot ovat kuitenkin vähentyneet.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

Kaupunginhallitus toteaa, että tilintarkastajan antamien suositusten mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä seurataan toimialojen, virastojen ja liikelaitosten talousjohtojen yhteisessä Talouden ohjaus -ryhmässä. Tilintarkastajien väliraportin valmistuttua siinä annettujen suositusten johdosta sovittavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niille nimetään vastuuhenkilöt, jotka raportoivat toimenpiteiden etenemisestä ryhmän kokouksissa kaksi kertaa vuodessa. Talous- ja suunnitteluosasto koostaa toimenpiteiden etenemisraportit kesäkuussa ja joulukuussa kansliapäällikölle ja sisäisen tarkastuksen päällikölle.

Vuosien 2022–2023 tarkastuksissa esiin nousseiden, pikaisia toimenpiteitä vaativien puutteiden johdosta sovitut toimenpiteet ovat joko valmistuneet tai aikataulutettu valmistuviksi vuoden 2025 aikana muutamia yksittäisiä, lähinnä ulkoisten järjestelmätoimittajien panostusta edellyttäviä toimenpiteitä lukuun ottamatta. Mikäli sovitut toimenpiteet eivät johda suositusten mukaiseen haluttuun lopputulokseen, toimenpiteitä tarkennetaan ja terävöitetään. Seurantaa jatketaan, kunnes suositusten mukainen tavoitetila on saavutettu.

Tilintarkastajien toistuvasti havaitsemat puutteet talouden ja hallinnon hoidossa kohdentuvat pääsääntöisesti yksitäisiin tapahtumiin sellaisilla aihealueilla, joissa tapahtumamäärät ovat suuria ja niitä hoitaa suuri joukko työntekijöitä. Tällöin työntekijöiden vaihtuvuus asettaa omat haasteensa kirjausten yhdenmukaisuudelle ja täydellisyydelle.

Tilintarkastajien havaitsemien puutteiden johdosta käynnistettävien korjaavien toimenpiteiden kohdistamista helpottaa ja nopeuttaa suuresti se, että havaittu puute kyetään yksilöimään ja paikantamaan mahdollisimman tarkkaan. Tällöin myös korjaavien toimenpiteiden vaikutukset ovat havaittavissa ja todennettavissa välittömästi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Tarkastuslautakunta pyytää 27.5.2027 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa 2024 arviointikertomuksesta.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 15.4.2025 vuoden 2024 arviointikertomuksen.

Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Arviointikertomus 2024 on esityslistan liitteenä.

Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä suosituksista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.