Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2024

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnalle vuoden 2024 arviointikertomuksesta:

"Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi

Tarkastuslautakunta toteaa sitovien tavoitteiden toteutumisen osalta, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee kehittää kiireettömään hoitoon pääsyn tilastointia siten, että hoitojonojen pituudesta saadaan luotettavat tiedot.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on tehnyt töitä yhdessä Apotti Oy:n kanssa sen eteen, että tietotoimitukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (jäljempänä THL) antaisivat oikean ja kattavan kuvan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toiminnasta. Tällä hetkellä tilanne on, että tiedot ovat pääosin kunnossa ja antavat suhteellisen hyvän kuvan todellisesta toiminnasta. THL:n seurantaa voidaan hyödyntää ja hyödynnetään hoitoon pääsyn seurannassa. Seurannan toteuttamista THL:n tilastoinnin kautta puoltaa osaltaan se, että lakisääteisesti kaikkien hyvinvointialueiden hoitoonpääsyä seurataan THL:n raportoinnin kautta.

Ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut lapsiperheille

Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

- laatia asiakkaille helposti löydettävä palveluketjun kuvaus lapsiperheiden ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista,

- laatia henkilöstölle palveluohjausta varten yksinkertainen ja selkeä kuvaus lapsiperheiden ruotsinkielisistä sosiaali-, terveyspalveluista,

- varmistaa, että Apotti tuottaa asiakkaan asiakirjat hänen valitsemallaan asiointikielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi,

- varmistaa, että työntekijöiden kielitaito kirjataan tietojärjestelmiin yhtenäisesti ja

- noudattaa työntekijöille maksettavan kielilisän periaatteita yhtenäisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa on käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Useita toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä ja osittain pohjautuen kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa annettuihin toimenpide- ja seurantaehdotuksiin. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpidesuunnitelmien yhteisinä tavoitteina on, että ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paranee, ruotsinkieliset palveluketjut toimivat ja ruotsinkielinen asiakasviestintä paranee.

Syksyllä 2024 toimialajohtaja päätti 17.10.2024 § 229 asettaa toimialalle ruotsinkielisten palvelujen työryhmän edistämään koko toimialan kaksikielisyyttä. Uudistettu päätös työryhmästä on tehty vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita.

Helsingin kaupungilla on käytössä Sarastia henkilöstöjärjestelmä. Järjestelmästä on mahdollista saada tietoa henkilöstön äidinkielestä, edellyttäen, että tiedot on kirjattu järjestelmään. Tieto äidinkielestä on vuoden 2024 aikana ollut toimialalla vielä vaihtelevasti saatavilla. Tilanteen korjaamiseksi on toimialalla ryhdytty toimenpiteisiin ja alkuvuodesta 2025 tieto henkilöstön äidinkielestä on 96 prosenttisesti kirjattu. Tieto äidinkielestä ei siirry automaattisesti järjestelmään ja tieto muusta kielitaidosta ei ole mahdollista syöttää järjestelmään tällä hetkellä. Käynnissä olevan, kaupunkiyhteisen HR-järjestelmäuudistuksen suunnitteluvaiheessa henkilöstön äidinkieli, kielitaidon kirjaaminen ja seuranta on toimialalla nostettu esiin tunnistettuina kehittämistarpeina.

Asunnottomuuden vähentäminen

Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

- varmistaa asumisneuvonnan toiminnan riittävyys kasvavaan asiakasmäärään nähden,

- kehittää päihteetöntä hätämajoitusta siten, että päihteettömät palvelut ovat erillään päihteitä käyttävien palveluista, päihteetön hätämajoitus on helposti saavutettavissa, ja sitä on riittävästi Helsingin alueella,

- kehittää hätämajoitusta huomioiden naiserityisyys ja huolehtia tilojen eriyttämisestä siten, että asunnottomien on sukupuolesta riippumatta turvallista asioida palveluissa ja

- kehittää asunnottomien peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuuksia tarpeen mukaisesti Helsingin alueella.

Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on tarjolla 20 päihteetöntä hätämajoituspaikkaa, jotka sijaitsevat soluissa, joihin ei sijoiteta päihtyneitä henkilöitä. Päihteettömän hätämajoituksen kapasiteetti on ollut riittävä Helsingissä ilmenneeseen tarpeeseen. Lauttasaaren yksikköön voi kulkea metrolla.

Hietaniemenkadun palvelukeskus on tarkoitettu kaikille viimesijaisen majoituksen tarpeessa olevalle, sukupuoleen, ikään tai asemaan katsomatta. Naisilla on siellä oma majoitustila, johon miehillä ei ole pääsyä. Tämän lisäksi Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on mahdollista majoittaa naiset ja miehet erikseen. Jokaisella Lauttasaaressa majoittuvalla on oma lukittava huone ja samoin peseytymistilat ovat lukittavat yksityisyyden turvaamiseksi. Yksiköiden henkilökunta puuttuu kaikkiin havaittuihin asiakkaiden välisiin väärinkäytöksiin.

Helsinkiläisille asunnottomille on Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa päivittäin mahdollisuus suihkuun ja saunaan sekä vaatteiden pesuun. Lisäksi tarjolla on puhtaita vaatteita. Itikseen (Itäkeskus) suunniteltuun uuteen Symppis päiväkeskukseen tehdään tilat peseytymiseen ja pyykinpesuun. Symppiksistä on jaettu asunnottomille tarpeen mukaan uimahallilippuja peseytymistä varten.

Tiedonkulku ja yhteistyö perusopetuksen ja lastensuojelun välillä

Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

- varmistaa, että lastensuojelutarpeen arvioinnin tekijä on yhteydessä arvioinnin etenemisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ilmoituksen tehneeseen tahoon huomioiden sekä salassapito että opetuksen järjestäjän välttämätön tiedon tarve.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee

- varmistaa, että ohjeet koulunkäynnin laiminlyönnistä lastensuojeluilmoitusten perusteena ovat yhdenmukaisia.

Tarkastuslautakunta toteutti selvitystyön kesäkuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana tekemällä kolme ryhmähaastattelua. Haastatteluista kaksi kohdentui kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkieliseen perusopetukseen ja oppilashuoltoon ja yksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikköön. Aineistona käytettiin lisäksi haastatteluita ja tiedusteluja toimialojen asiantuntijoille, tilastotietoja sekä tarkastuslautakunnan 2. toimikunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle tekemällä käynnillä saatuja tietoja.

Selvitys kohdentui käytännössä tiedonkulkuun ja yhteistyöhön perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikön välillä. Tarkastuskertomuksessa kuitenkin puhutaan virheellisesti tiedonkulusta ja yhteistyöstä perusopetuksen ja lastensuojelun välillä. Arvioinnin asiakkaat ja lastensuojelun asiakkaat on kaksi eri asiakasryhmää ja niistä vastaavat eri toimintayksiköt.

Lastensuojelu käsitteenä tarkoittaa jo lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja lastensuojelutarpeen arvioinnin asiakkaat lapsia, joiden osalta vasta arvioidaan, tarvitaanko lastensuojelua. Myös perusopetuksen henkilökunnan haastatteluissa on noussut esiin yleisemmin yhteistyö lastensuojelun kanssa eikä ainoastaan lastensuojelutarpeen arvioinnin kanssa, jolloin lapsella ei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta. Tätä ristiriitaa kommentoitiin useaan kertaan selvityksen aikana, mutta asiaa ei ole huomioitu raportissa ja johtopäätöksissä.

Kyseinen seikka vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi siihen, miksi raportin mukaan perusopetuksen henkilöstön ja lastensuojelutarpeen arvioinnin esihenkilöiden näkemykset eroavat joiltain osin merkittävästikin toisistaan. Lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnissa on henkilökuntaa yhteensä 115, joista johtavia sosiaalityöntekijöitä on 10, kun taas lastensuojelun sosiaalityössä on henkilökuntaa 225, joista johtavia sosiaalityöntekijöitä 30. Tarkastuslautakunta haastatteli vain lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnin johtavia sosiaalityöntekijöitä ja he ovat kommentoineet yhteistyötä vain lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana.

Edellä mainittu seikka näkyy raportissa otsikon lisäksi esimerkiksi kohdissa:

”Kun ilmoitus on tehty, käynnistyy asian selvittely lastensuojelussa.

Arviointihavaintojen perusteella lastensuojelulla ja opetustoimella on eriävät näkemykset siitä, kuinka herkästi koulut tekevät lastensuojeluilmoituksia ja missä määrin koulut noudattavat toimintaohjeita.

Lastensuojelu pyrkii sopimaan perheiden kanssa, että kouluun voidaan olla yhteydessä lapsen tilanteen arvioinnin aikana, ja valtaosassa arviointeja tämä toteutuu”.

Yllä olevissa kohdissa tulisi lukea lastensuojelu sanan sijaan lastensuojelutarpeen arviointi tai lastensuojelutarpeen arvioinnissa.

Tarkastuslautakunta kirjoittaa raportissaan muun muassa näin:

”Lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikön käsityksenä on, että opetustoimen tekemiin lastensuojeluilmoituksiin pääsääntöisesti vastataan. Kouluissa ja oppivelvollisuudenvalvonnassa tiedonsaanti lastensuojelusta koetaan vaihtelevaksi”.

Ilmoituksista noin 30 prosenttia koskee lapsia, joilla on jo lastensuojelun asiakkuus. Heidän ilmoituksiaan ei käsitellä lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnissa vaan lastensuojelun sosiaalityössä. Lastensuojelutarpeen arvioinnin johtavat sosiaalityöntekijät ovat vastanneet yllä olevassa kohdassa vain heidän oman työnsä näkökulmasta.

Muutoin tarkastuskertomuksessa todetut toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja sellaisia, joiden osalta on toimenpiteitä jo käynnissä.

Palvelusetelijärjestelmän toimivuus perusterveydenhuollossa

Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan terveys- ja päihdepalveluissa tulee

- valvoa terveysasemien lääkäripalvelujen palvelusetelituottajia palvelusetelistä annetun sääntökirjan mukaisesti

- tehdä kokonaisarvio yleislääkärin vastaanoton palvelusetelin toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta palvelujen järjestämisessä ja

- kehittää yleislääkärin vastaanoton palvelusetelijärjestelmää tehdyn arvion perusteella.

Kuten tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on todettu, on palvelusetelin palvelutuottajien valvontaa yhdenmukaistettu sääntökirjan mukaiseksi siten, että säännöllisissä seurantakokouksissa on saatu kuukausitasoinen raportti seuraavista aiheista:

Lisäksi seurantakokouksissa on seurattu ja todettu:

Yhdenvertaisuusnäkökulmasta on palveluntuottajien kanssa avattu keskustelua siitä, että palvelusetelipalveluja tarjottaisiin myös Itä-Helsingin alueen palvelupisteissä, missä palveluseteleitä myönnetään tällä hetkellä eniten. Palvelusetelituottajat ovat jääneet pohtimaan asiaa.

Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelu on itse arvioinut huhtikuussa 2025 nykyistä palvelusetelijärjestelmän toimivuutta ja vertaillut sitä muilla hyvinvointialueilla kehitettyjen palvelusetelikäytäntöjen kanssa.

Yleisesti todettiin, että nykyisen kaltainen palvelusetelimalli on hyvä olla olemassa ruuhkahuippuja varten yhtenä mahdollisena jononpurkumallina. Nykyisen toimintamallin hinta-laatusuhde todettiin hyväksi.

Mahdollisiksi kehityskohteiksi todettiin muun muassa tulkkipalveluiden lisääminen ja laboratoriovalikon rajattu laajentaminen, jotka mahdollistaisivat palvelusetelitoiminnan kohdentamisen nykyistä laajemmalle asiakasryhmälle ja erityisesti idän alueella. Näitä kehityskohteita lähdetään jatkotyöstämään.

Palvelusetelituottajat ovat esittäneet pyynnön avata keskustelua palvelusetelitoiminnan hinnan tarkistamisesta. Palvelusetelien hintaa on arvioitu säännönmukaisesti vertaamalla palvelusetelillä tuotettavan palvelun tuottamista omana tuotantona ja siitä syntyviä kuluja. Kyseisessä palvelusetelissä ei ole omavastuuta.

Edelleen palvelusetelijärjestelmän tekniset ratkaisut aiheuttavat haasteita toiminnassa tiedonsiirron näkökulmasta, mutta tässä tehdään jatkuvasti kehitystyötä.

Iäkkäiden pääsy kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan

Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden tulee

- kehittää kotihoidon henkilökunnan osaamista iäkkään henkilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamisessa ja arvioimisessa,

- seurata kattavasti ympärivuorokautisen palveluasumisen hakuprosessin eri vaiheisiin kuluvaa aikaa ja kehittää prosessia seurannan perusteella siten, että asiakkaan pääsy tarpeensa mukaiseen palveluun ei viivästy ja

- kerätä asiakkailta ja omaisilta palautetta ympärivuorokautisen palveluasumisen hakuprosessin toimivuudesta ja kehittää hakuprosessia saadun palautteen perusteella.

Arviointikertomuksessa todetaan, että vuonna 2024 lähes kaikki myönteisen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan selvitys-, arviointi- ja sijoitus (SAS) -ratkaisun saaneet asiakkaat saivat hoitopaikan tavoitteen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa jonoon asettamisesta. Yhteensä tammi–marraskuussa paikan saaneista 1505 henkilöstä yli kolme kuukautta paikkaa odottaneita oli kaikkiaan 79 henkilöä. Marraskuun 2024 lopussa jonossa oli vain 13 henkilöä, jotka olivat odottaneet paikkaa yli kolme kuukautta. Vuonna 2022 ympärivuorokautisen hoitopaikan sai 1549 henkilöä, joista yli kolme kuukautta odottaneita oli 398.

Johtopäätöksissä todetaan, että ympärivuorokautisen hoivan SAS-prosessi on pääosin sujuva, mutta hakuprosessi kaikkine vaiheineen voi kuitenkin kestää pitkään.

Ympärivuorokautiseen hoitopaikan odotusajan mediaani oli 25 vuorokautta vuonna 2024 ja alle 90 vuorokaudessa paikan sai 95 prosenttia jonottajista. Vapautuneelle paikalle valitaan aina vuorossa oleva asiakas ottaen huomioon asiakkaan hoidon tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toiveet. Pitkittyvät odotusajat johtuvat pääsääntöisesti asiakkaan erityistarpeista ja omista toiveista. Mikäli asiakas kieltäytyy tarjotusta paikasta, uutta hoidontarvetta vastaavaa paikkaa ei välttämättä pystytä tarjoamaan kolmen kuukauden määräajassa; käytännössä tilanteet ovat usein sellaisia, jossa asiakas tai hänen edustajansa, on tiukasti rajannut paikkatoiveen yhteen tai kahteen asumisen yksikköön.

Tarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan, että on ongelmallista, jos asiakas on koko hakuprosessin ajan riittämättömien kotihoidon palvelujen varassa, ja että myönteisen SAS-ratkaisun jo saaneet asiakkaat kuitenkin yleensä odottavat paikkaa turvallisessa ympäristössä, esimerkiksi sairaalassa tai jossakin muussa lyhytaikaisesti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavassa palvelussa.

Kun iäkäs henkilö on saanut myönteisen SAS-ratkaisun, paikan odottaminen kotona kotihoidon palvelujen turvin on ensisijainen vaihtoehto, jotta vältytään useilta muutoilta. Usein tämä on myös asiakkaan oma toive. Paikan odottajista tällä hetkellä 20–30 prosenttia odottaa paikkaa kotona. Lisäpalveluja järjestetään kotiin tarpeen mukaan.

Kuten arviointikertomuksessa tuodaan esille, iäkkäiden pitkäaikaisen hoidon paikkoja on viime vuosina lisätty. Lisäksi todetaan, että paikkamäärän kasvattaminen ei ole kaupungin tavoitteena, sillä iäkkäiden tarpeen mukaiset palvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään heidän kotiinsa. Ympärivuorokautista palveluasumisen paikkamäärää tullaan lisäämään ikääntyneiden määrän kasvaessa, mutta palvelun peittävyyden kasvattaminen ei ole tavoitteena."

Tarkastuslautakunta hyväksyi 15.4.2025 vuoden 2024 arviointikertomuksen ja pyytää 27.5.2024 mennessä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kertomuksen kohdista: