Valtuustoaloite, historiallisten raitiovaunujen säästäminen
Ledamoten Otso Kivekäs motion om att bevara historiska spårvagnar
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Otso Kivekäs och 35 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden bereder en stiftelse eller en annan modell i samarbete med Huvudstadsregionens Stadstrafik för att göra det möjligt att bevara de historiska spårvagnarna och trafikera dem i spårvägsnätet i innerstaden. Motionen finns som bilaga 1.
I Finland är spårvagnarna kännetecknande för Helsingfors och dessutom en del av invånarnas och stadens identitet och historia. Kollektivtrafiken, som fick sin början år 1891 med hästdragna spårvagnar, har varit en förutsättning för stadens tillväxt och utvidgning. Spårvägsnätet i innerstaden har byggts upp sedan slutet av 1800-talet som en del av den utvidgande stadsstrukturen och dessutom som en väsentlig del av gatumiljön. I norra innerstaden, särskilt i Berghäll och Vallgård, har spårvägarna haft en avsevärd betydelse för stadsbilden. Spårvagnsdepåerna i Vallgård, Forsby och Tölö är också värdefulla delar av den byggda miljön i sina närområden.
Spåramuseet är ett av Helsingfors stadsmuseums fem museer. Stadsmuseets spårvagnssamling omfattar sammanlagt 11 motorvagnar och släpvagnar, av vilka fem kan för tillfället ses på Spåramuseets utställning. Spåramuseets mål och verksamhet är dock inte nödvändigtvis enhetliga eller kompatibla med de mål som ställs upp för trafikeringen av de historiska spårvagnarna.
Det vore önskvärt att förutom att ha föremål på museer även ha historisk materiel i trafiken för att göra det möjligt att uppleva vagnarna som en del av gatumiljön. Att spårvagnsmaterielen används för kulturturism i större utsträckning gör det möjligt att föra spårvägarna och samtidigt hela stadens historia närmare allmänheten på ett sätt som utställningsföremål inte fullkomligt kan ersätta.
I Helsingfors spårvägstrafik har spårvagnar av flera olika typer använts under 130 år. Information om de vagnar som tidigare användes har bevarats i Spåramuseet. Det har dock alltid funnits fler gamla vagnar av olika typer än vad som är möjligt att ta in i Spåramuseets samling. När spårvagnsmateriel tas ur bruk har den preliminärt erbjudits Spåramuseet. Det har varit möjligt för museet att välja de vagnar som bäst passar in i samlingen.
Förutom de spårvagnar som har överlåtits till museet har trafikaffärsverket (HST) och Huvudstadsregionens Stadstrafik Ab (stadstrafikbolaget) utnyttjat gamla spårvagnar som en stomme för underhållsvagnar och i beställningstrafiken, omvandlat dem till restaurangvagnar, sålt vagnar till spårvagnsintresserade för renovering eller överlåtit vagnar till sammanslutningar för utställning.
Gamla vagnar och den aktuella linjetrafiksmaterielen har utnyttjats för beställningstrafik. För beställningstrafiksändamål har vagnar även hyrts ut till utomstående aktörer, såsom Oy Stadin Ratikat Ab och Oy Sinebrychoff Ab. Aktörerna har ansvarat för försäljning av beställningsturer och eventuellt också för anställning av förare.
Trafikeringsavtalet för den vagn som har omvandlats till en restaurangvagn, Spårakoff, täcker alla kostnader för underhåll och trafikering.
HST har sålt några gamla spårvagnar som har varit i mycket dåligt skick till spårvagnsintresserade till ett nominellt pris på det villkor att de ansvarar för att rekonstruera vagnarna så att de blir funktionsdugliga igen. Ur ett musealt perspektiv betraktas rekonstruerade spårvagnar inte längre som representanter för sin tidsperiod utan som repliker. Oy Stadin Ratikat Ab använde dessa rekonstruerade spårvagnar för småskalig museitrafik i Helsingfors centrum om somrarna före coronapandemin. Inkomsterna från trafikeringen täckte dock inte alla utgifter som arrangemangen för beställningstrafiken orsakade. Museitrafikens omsättning uppgick till cirka 34 000 euro år 2019.
En gammal spårvagn rekonstruerades med stöd av Koneen säätiö och Stiftelsen Brändö Hembygdsfond rf. Den här Brändö-spårvagnen är en replik av den spårvagn som ursprungligen trafikerade till Brändö på 1920-talet. Efter rekonstrueringen har spårvagnen använts vid vissa tillfällen, men den har inte varit i bruk i större omfattning eller regelbundet.
År 2018 överlät HST tre gamla spårvagnar och två släpvagnar till föreningar på basis av ansökan. Föreningarna skulle ange ett godtagbart användningsändamål och visa hur de tar hand om vagnarna.
Planering av verksamheten med traditionsspårvagnar 2018–2022
Den framtida användningen av spårvagnar som inte har överlåtits till museet och som i huvudsak ännu är i kördugligt skick blev aktuell år 2018 när utvecklingsplanen för spårvagnsdepåer utarbetades. De gamla depåerna hade haft tillräckligt med spårvägsändar och hörn för att bevara gamla utrangerade vagnar, men utvecklingen av depåerna kan förändra situationen. Dessutom föreslog de spårvagnsintresserade ett mer omfattande lösning än Spåramuseets verksamhet.
I juni 2018 inleddes planeringsmöten för utveckling av verksamheten med traditionsspårvagnar. Förutom HST deltog också representanter från stadsmiljösektorn, kultur- och fritidssektorn och Oy Stadin Ratikat Ab i mötena. Under coronapandemin avtog verksamhetsplaneringen och planeringsarbetet resulterade inte i någon färdig modell för organiseringen av verksamheten.
Stadsmiljönämnden, kultur- och fritidsnämnden och stadstrafikbolaget understöder i sina utlåtanden att en modell som möjliggör verksamheten utreds, och är för sin del färdiga att delta i utredningsarbetet.
Stadsstyrelsen uppmuntrar att påskynda den i svaret nämnda utredningen som möjliggör traditionsspårvagnsverksamheten. Stadsstyrelsen sätter dessutom upp som mål att utredningen ska bli färdig före utgången av 2025 för att därefter kunna övergå till verkställighetsfasen.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 27.01.2025 § 56
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Esteelliset: Tuomas Rantanen
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esittelijän perusteluihin: "Kaupunginhallitus kannustaa kiirehtimään vastauksessa mainittua perinneraitiotoiminnan mahdollistavan selvityksen laatimista ja asettaa tavoitteeksi sen valmistumisen vuoden 2025 loppuun mennessä, jotta sen jälkeen voidaan siirtyä toimeenpanovaiheeseen."
Kannattaja: Marcus Rantala
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
20.01.2025 Pöydälle
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 08.10.2024 § 152
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Valtuutettu Otso Kivekkään valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenne Oy:n ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kannattaa selvitystä mahdollisesta mallista, joka mahdollistaisi aloitteen esittämän toiminnan ja sen edellyttämät taloudelliset ja toiminnalliset resurssit.
Aloitteessa esitetään lisäksi, että ratikkamuseotoiminta yhdistettäisiin osin tai kokonaan säätiön yhteyteen, jos kaupunginmuseo näkee sen tarkoituksenmukaiseksi. Ratikkamuseo on yksi Helsingin kaupunginmuseon viidestä museosta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että Ratikkamuseon toiminta ja kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvien raitiovaunujen huomioiminen selvityksessä on perusteltua. Lautakunta toteaa kuitenkin samalla, että Ratikkamuseon tavoitteet ja toiminta eivät välttämättä ole yhteneviä tai yhteensovitettavissa historiallisten raitiovaunujen liikennöinnille asetettaviin tavoitteisiin.
Kaupunginmuseon raitiovaunukokoelmassa on yhteensä 11 moottori- ja perävaunua, joista viisi on tällä hetkellä nähtävillä Ratikkamuseon vuonna 2022 uudistetussa näyttelyssä. Vuonna 2023 Ratikkamuseossa vieraili 58 562 asiakasta.
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa 10.9.2024 antamassaan lausunnossa, että toimivan raitiovaunukaluston laajempi kulttuurimatkailukäyttö tuo raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo samoin, että historiallisten raitiovaunujen mahdollinen liikennöinti voisi tarjota sekä kaupunkilaisille että matkailijoille kokemuksen, joka elävöittäisi ja täydentäisi Ratikkamuseon raitiovaunuliikenteestä antamaa kuvaa.
Raitiovaunut ovat Suomen mittakaavassa leimallisesti helsinkiläinen ilmiö ja osa asukkaiden ja kaupungin identiteettiä ja historiaa. Hevosraitiovaunuista vuonna 1891 alkanut joukkoliikenne on ollut edellytys kaupungin kasvulle ja laajenemiselle. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi kuten kaupunkiympäristölautakunta omassa lausunnossaan toteaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on osaltaan valmis osallistumaan selvitystyöhön.
Esittelijä
Lisätiedot
Elina Kallio, intendentti, puhelin: 310 71555
Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2024 § 439
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Kaupunkiliikenteen ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa säätiön tai muun mallin, jolla historialliset ratikat voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan liikennöidä niillä Helsingin kantakaupungin rataverkolla. Lautakunta kannattaa toiminnan mahdollistavan mallin - esimerkiksi säätiön - selvittämistä.
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että toimivan raitiovaunukaluston laajempi kulttuurimatkailukäyttö tuo raitioteiden ja samalla koko kaupungin historian lähemmäksi yleisöä tavalla, jota ei voi täysin korvata näyttelymateriaalilla.
Museoviraston ”Rakennettu hyvinvointi”-sivuston liikenteen ympäristöjä koskevassa osassa todetaan, että liikennejärjestelmä on yksi eniten julkisen ulkotilan käyttöä ja ilmiasua muokannut tekijä. Niin on myös Helsingissä. Kantakaupungin raitiotieverkko on rakentunut 1800-luvun lopulta lähtien osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja myös katumiljöön olennaiseksi osaksi. Kantakaupungin pohjoisosassa – erityisesti Kalliossa ja Vallilassa - raitioteiden kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Vallilan, Koskelan ja Töölön raitiovaunuvarikot ovat myös arvokkaita lähialueensa rakennetun ympäristön osia.
Raitiovaunukalusto on tärkeä historiallisen kokonaisuuden osa, mutta sen vaalimisen haasteena on muuta raitioteiden infrastruktuuria suurempi vaihtuvuus; uusia vaunuja on otettu käyttöön jokaisella vuosikymmenellä liikennöinnin aloittamisesta lähtien. Kulttuuriperinnön suojelun ja tutkimuksen näkökulmasta tilanne on silti tyydyttävä, sillä kaupunginmuseo omistaa 11 vaunun museokokoelman vuosilta 1890 - 1955. Vaunuja on esillä raitiovaunumuseossa ja niiden historiaa on kartoitettu sekä museon että Suomen Raitiotieseuran toimesta.
Olisi suotavaa, että museoesineiden ohella käytössä olisi myös liikennöivää historiallista kalustoa, jolloin vaunut on mahdollista kokea osana katuympäristöä. Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisuudet historiallisen raitiovaunukaluston säilyttämiseen ja esittelykäyttöön kartoitetaan ja pyritään löytämään ratkaisu, joka turvaa siihen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset resurssit. Samalla on huolehdittava, että vaalimisessa huomioidaan raitioteiden infrastruktuuri kokonaisuudessaan.
Kaupunkiympäristötoimiala on omalta osaltaan valmis edistämään ratkaisun löytymistä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Otso Kivekäs: "Lisätään lausuntoehdotuksen toiseen kappaleeseen: Lautakunta kannattaa toiminnan mahdollistavan mallin - esimerkiksi säätiön - selvittämistä."
"Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun: Kaupunkiympäristötoimiala on omalta osaltaan valmis edistämään ratkaisun löytymistä."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
03.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 09 310 37217
Detta beslut publicerades 12.02.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550