Valtuustoaloite, kalsiumkloridin käytöstä luovuttava Helsingissä
Ledamoten Otto Meris motion om att sluta använda kalciumklorid
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att på lång sikt sluta använda kalciumklorid i stadens vinterunderhåll. (Otto Meri) |
Behandling
Ledamoten Otto Meri understödd av ledamoten Marko Kettunen föreslog följande hemställningskläm:
Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att på lång sikt sluta använda kalciumklorid i stadens vinterunderhåll. |
Stadsfullmäktige godkände först enhälligt stadsstyrelsens förslag.
5 omröstningen
Ledamoten Otto Meris förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Ledamoten Otto Meris förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 51
Hilkka Ahde, Alviina Alametsä, Sirpa Asko-Seljavaara, Nita Austero, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Oona Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Martina Houtsonen, Shawn Huff, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Marko Kettunen, Sini Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Johanna Laisaari, Otto Meri, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Kimmo Niemelä, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Marcus Rantala, Risto Rautava, Laura Rissanen, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Juhani Strandén, Nina Suomalainen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Nej-röster: 2
Laura Kolbe, Petra Malin
Blanka: 30
Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Fatim Diarra, Mia Haglund, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Tom Packalén, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Pekka Sauri, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar
Frånvarande: 2
Arja Karhuvaara, Nina Miettinen
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Otto Meris förslag till hemställningskläm.
Omröstning 1
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | Ej fullmäktigegrupp |
| Alametsä, Alviina | Ej fullmäktigegrupp |
| Asko-Seljavaara, Sirpa | Ej fullmäktigegrupp |
| Austero, Nita | Ej fullmäktigegrupp |
| Biaudet, Eva | Ej fullmäktigegrupp |
| Bogomoloff, Harry | Ej fullmäktigegrupp |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ej fullmäktigegrupp |
| Castrén, Maaret | Ej fullmäktigegrupp |
| Ebeling, Mika | Ej fullmäktigegrupp |
| Gebhard, Elisa | Ej fullmäktigegrupp |
| Grotenfelt, Nora | Ej fullmäktigegrupp |
| Hagman, Oona | Ej fullmäktigegrupp |
| Hakola, Juha | Ej fullmäktigegrupp |
| Halla-aho, Jussi | Ej fullmäktigegrupp |
| Harjanne, Atte | Ej fullmäktigegrupp |
| Heinäluoma, Eveliina | Ej fullmäktigegrupp |
| Helal, Fardoos | Ej fullmäktigegrupp |
| Hjelt, Jenni | Ej fullmäktigegrupp |
| Holopainen, Mari | Ej fullmäktigegrupp |
| Houtsonen, Martina | Ej fullmäktigegrupp |
| Huff, Shawn | Ej fullmäktigegrupp |
| Jungner, Mikael | Ej fullmäktigegrupp |
| Kaleva, Atte | Ej fullmäktigegrupp |
| Kettunen, Marko | Ei valtuustoryhmää |
| Korpinen, Sini | Ej fullmäktigegrupp |
| Kärkkäinen, Eeva | Ej fullmäktigegrupp |
| Laaksonen, Heimo | Ej fullmäktigegrupp |
| Laisaari, Johanna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Ej fullmäktigegrupp |
| Muttilainen, Sami | Ej fullmäktigegrupp |
| Muurinen, Seija | Ej fullmäktigegrupp |
| Månsson, Björn | Ej fullmäktigegrupp |
| Nevanlinna, Tuomas | Ej fullmäktigegrupp |
| Niemelä, Kimmo | Ej fullmäktigegrupp |
| Niskanen, Dani | Ej fullmäktigegrupp |
| Nuorteva, Johanna | Ej fullmäktigegrupp |
| Pajula, Matias | Ej fullmäktigegrupp |
| Pajunen, Jenni | Ej fullmäktigegrupp |
| Rantala, Marcus | Ej fullmäktigegrupp |
| Rautava, Risto | Ej fullmäktigegrupp |
| Rissanen, Laura | Ej fullmäktigegrupp |
| Salminen, Minna | Ej fullmäktigegrupp |
| Sarkomaa, Sari | Ej fullmäktigegrupp |
| Saxberg, Mirita | Ej fullmäktigegrupp |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sohrabi, Seida | Ej fullmäktigegrupp |
| Strandén, Juhani | Ei valtuustoryhmää |
| Suomalainen, Nina | Ej fullmäktigegrupp |
| Vanhanen, Reetta | Ej fullmäktigegrupp |
| Vartiainen, Juhana | Ej fullmäktigegrupp |
| Vierunen, Maarit | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Kolbe, Laura | Ej fullmäktigegrupp |
| Malin, Petra | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Ahmed, Mahad | Ej fullmäktigegrupp |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | Ej fullmäktigegrupp |
| Arajärvi, Pentti | Ej fullmäktigegrupp |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Diarra, Fatim | Ej fullmäktigegrupp |
| Haglund, Mia | Ej fullmäktigegrupp |
| Hiltunen, Titta | Ej fullmäktigegrupp |
| Honkasalo, Veronika | Ej fullmäktigegrupp |
| Jalovaara, Ville | Ej fullmäktigegrupp |
| Kauppila, Elina | Ej fullmäktigegrupp |
| Kivekäs, Otso | Ej fullmäktigegrupp |
| Kivelä, Mai | Ej fullmäktigegrupp |
| Kopra, Pia | Ej fullmäktigegrupp |
| Korkkula, Vesa | Ej fullmäktigegrupp |
| Korpinen, Laura | Ej fullmäktigegrupp |
| Koskela, Minja | Ej fullmäktigegrupp |
| Lindgren, Minna | Ej fullmäktigegrupp |
| Packalén, Tom | Ej fullmäktigegrupp |
| Pasanen, Amanda | Ej fullmäktigegrupp |
| Paunio, Mikko | Ej fullmäktigegrupp |
| Raatikainen, Mika | Ej fullmäktigegrupp |
| Rantanen, Tuomas | Ej fullmäktigegrupp |
| Rydman, Wille | Ej fullmäktigegrupp |
| Sauri, Pekka | Ej fullmäktigegrupp |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Soininvaara, Osmo | Ej fullmäktigegrupp |
| Taipale, Ilkka | Ej fullmäktigegrupp |
| Wallgren, Thomas | Ej fullmäktigegrupp |
| Vesikansa, Sanna | Ej fullmäktigegrupp |
| Yanar, Ozan | Ej fullmäktigegrupp |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Karhuvaara, Arja | Ej fullmäktigegrupp |
| Miettinen, Nina | Ej fullmäktigegrupp |
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Ej fullmäktigegrupp | 47 | 2 | 28 | 2 |
| Ei valtuustoryhmää | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Otto Meri och 34 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors vidtar åtgärder för att förbjuda användningen av kalciumklorid i sitt vinterunderhåll.
Den 1 oktober 2024 (§ 505) återremitterade stadsmiljönämnden ärendet för ny beredning utgående från att man i den fortsatta beredningen ska utreda hur kalciumklorid används i de övriga största städerna i Finland och på sådana områden i Helsingfors där privata aktörer har hand om vinterunderhållet. I den fortsatta beredningen utreds särskilt praxis i användningen av kalciumklorid och sätt att antingen sluta använda kalciumklorid eller avsevärt minska användningen. Dessutom utreds möjligheten att ersätta kalciumklorid med andra ämnen eller vinterunderhållsmetoder.
Utredning om användningen av kalciumklorid i vinterunderhållet och dess påverkan på sällskapsdjur
Stadsmiljösektorns underhållsenhet har utrett hur sällskapsdjur påverkas av olika salter som används i vägunderhållet. Underhållsenheten beställde en utredning (Kalsiumkloridi katujen kunnossapidossa, bilaga 2) av Ramboll CM Oy. Syftet var att i detalj utreda grunderna för användningen av kalciumklorid i halkbekämpning och dammbindning samt hur kalciumklorid används i andra finländska städer och på gatuområden vars underhåll fastigheter ansvarar för.
Det utreddes vilka negativa konsekvenser kalciumkloriden eventuellt har, särskilt för sällskapsdjur, och vilka andra kemikalier som kan användas i halkbekämpningen. I utredningen användes bland annat referentgranskade forskningsartiklar, facklitteratur, intervjuer och nätpublikationer.
Användningen av kalciumklorid i underhållet i Helsingfors
Helsingfors anskaffar kalciumklorid som en färdigblandad 32-procentig saltlösning som vid behov späds ut ytterligare med vatten beroende på åtgärderna. Kalciumkloridlösning används i följande åtgärder inom underhållet:
| 1. | Effektiviserat vinterunderhåll på cykelvägar |
| Helsingfors främjar cykling och har som mål att andelen resor med cykel ökar till 20 procent av alla resor fram till 2030. Staden strävar efter att möjliggöra cykling året om. För att förbättra möjligheterna till cykling om vintrarna ökar staden årligen antalet cykelleder som omfattas av det effektiviserade vinterunderhållet. På dessa sträckor eftersträvas ett högklassigt vinterunderhåll med målet att cyklingsförhållandena i det närmaste ska motsvara sommarväder året om. För att åstadkomma detta används borstsaltning. Det betyder att snön borstas bort och vägarna behandlas med saltlösning, kalciumklorid, som även får isen på vägytan att smälta. Kalciumkloridlösningen bidrar till att cykelvägarna förblir isfria och säkra i långa tider även under hala förhållanden. Om en trottoar löper parallellt med en cykelled med effektiviserat underhåll används borstsaltning även på trottoaren för att bekämpa halka. Så här säkerställs att vinterunderhållet på båda lederna är likadant. |
| 2. | Andra halkbekämpningsåtgärder |
| I vinterunderhållet i Helsingfors används främst sandningsmakadam på trottoarer och natriumklorid (koksalt) på körbanor. Kalciumklorid används i mycket liten skala. Kalciumkloridlösning används för att fukta sandningssand eller salt i kornform (natriumklorid) så att vägytan hålls isfri längre än vad som annars vore fallet. Kalciumklorid är särskilt effektivt mot svartis och kan rekommenderas särskilt i överraskande väderförhållanden under tidiga vintrar för att förebygga halka i korsningar och på övergångsställen, broar och kuperade områden. Om vårarna när sandningssanden har avlägsnats men vädret plötsligt slår om till minusgrader och det blir halt kan kalciumkloridlösning vara ett klokt halkbekämpningsalternativ på de viktigaste fotgängarstråken. Trots att kalciumklorid är ett effektivt isbekämpningsmedel används det sällan i Helsingfors utanför borstsaltningen, delvis eftersom det är mycket dyrare än natriumklorid. |
| 3. | Dammbekämpning |
| Bekämpningen av gatudamm är en väsentlig del av underhållet i Helsingfors om vårarna, eftersom dammet kan ge upphov till allvarliga hälsoproblem, som luftvägssymptom, värre astmasymptom och i värsta fall rentav dödsfall. Gatudamm bildas främst när vägytan slits av dubbdäck samt av den sand man sandar med om vintrarna och fordonsdelar som lossnar. När snön smälter och gatorna torkar om våren får vinden och luftströmmen från fordon dessa finmalda material att stiga upp i luften. Störst är mängden damm på soliga och blåsiga dagar. Då sprids cirka fem- till tioprocentig kalciumkloridlösning ut på gatorna. Lösningen binder effektivt dammet till vägytan så att det inte sprids i luften. Kalciumklorid är hygroskopiskt (suger upp fukt ur luften), vilket gör det till ett utmärkt dammbindningsmedel. Lösningen bildar ett tunt och fuktigt lager på vägytan. Lagret binder dammet så att fordonen och vinden inte får det att spridas. Dammhalten i luften minskar och luftkvaliteten blir bättre, särskilt under torra och blåsiga perioder. Metoden är särskilt nyttig när gatorna fortfarande är täckta av sandningssand men har torkat, eftersom den effektivt förebygger dammbildning och förbättrar luftkvaliteten. Dammbindning är ett viktigt sätt att minska mängden gatudamm, och EU:s luftkvalitetsdirektiv, som godkändes 2024, kommer att öka dess betydelse. EU:s luftkvalitetsdirektiv fastställer mycket strängare gränsvärden än för närvarande för luftföroreningar. Gränsvärdena ska träda i kraft senast 2030 (European Environment Agency 2024), och det blir en mycket stor utmaning att nå dygnsgränsvärdet för gatudamm. I nuläget överskrids de framtida gränsvärdena i områden där trafiken är livlig, och WHO:s hälsobaserade riktvärden överskrids i stor utsträckning i Helsingfors (HRM 2024). I Helsingfors används kalciumklorid vid behov även för att binda damm på grusvägar och göra deras yta tåligare. |
Alternativa halkbekämpningsmedel i vinterunderhållet
Kalciumklorid har hygroskopiska egenskaper, vilket betyder att det suger upp vatten och fukt och därför smälter is snabbare än natriumklorid. Lösningen späds dessutom snabbt ut om vägen inte är torr. Kalciumklorid smälter is till och med i temperaturer under -15 °C. Vid sidan av kalciumklorid är natriumklorid, magnesiumklorid samt olika formiater och acetater de mest kända kemiska halkbekämpningsmedlen. Natriumklorid, det mest traditionella halkbekämpningsmedlet, är billigt och effektivt. Magnesiumklorid sänker i likhet med andra klorider fryspunkten för vatten och smälter is i temperaturer ner till -15 °C. Formiater förorsakar mindre korrosion än klorider i betong och metaller. Därför är de särskilt lämpade för halkbekämpning på flygplatser. Kalciummagnesiumacetat lämpar sig bäst för förebyggande halkbekämpning. GranLux består av makadamkorn som har impregnerats med en vätska som smälter is.
Helsingfors testade halkbekämpningsmedel på cykelleder med effektiviserat vinterunderhåll vintersäsongerna 2015–2017. Vintern 2015–2016 testades kaliumformiat på huvudcykellederna. Det konstaterades smälta is effektivt, men det höga priset begränsade användningen. Samma vinter testades även GranLux, som visade sig vara ineffektivt. Det gjorde snön klibbig, störde funktionen hos cyklarnas skivbromsar och smälte inte nytt snöfall på vägytan.
Utifrån försöket såg kalium- och natriumklorid ut att erbjuda ett bättre nytto-kostnadsförhållande än kaliumformiat och GranLux. Borstsaltning med kalciumklorid i lösningsform visade sig vara den allra effektivaste metoden, eftersom cykellederna hölls isfria och säkra. Användningen av saltlösning gjorde det även behagligare att cykla om våren, eftersom sandningsmakadam försämrar luftkvaliteten.
Vintersäsongen 2016–2017 testades två olika metoder: på två cykelleder användes borstsaltning och på en effektiviserad plogning för att hålla ytan snöfri. Under försöket samlades respons aktivt in från cyklister. Resultaten visade att borstsaltning ledde till klart säkrare vägar som var lättare att cykla på än bara plogning och sandningsmakadam.
Nedan finns en tabell över halkbekämpningsmedel och deras egenskaper:
| Pris €/ton* | Smältningseffektivitet | Positiva egenskaper | Negativa egenskaper | Användning i Helsingfors | Användning i andra städer | |
| Natriumklorid | 90–120 | Effektivt kring 0 °C | Billigt, lättillgängligt, välkänt | Saltet kan förorsaka smärta i hundars tassar, korrosion, negativa miljökonse-kvenser, inga hygroskopiska egenskaper | Det mest använda halkbekämpningsmedlet | Utbredd användning |
| Kalciumklorid | 290–320 (77-procentig, flingor) |
Effektivt ner till -8 °C eller rentav under | Är tack vare sina hygroskopiska egenskaper särskilt lämpat för dammbindning och bekämpning av svartis | Saltet kan förorsaka smärta i hundars tassar, korrosion, negativa miljökonse-kvenser | Borstsaltningsleder (80 km), fuktning av natriumklorid, dammbindning | Utbredd användning särskilt för dammbindning, på cykelleder och för bekämpning av svartis |
| Magnesiumklorid | 360–380 (47-procentig, flingor) |
Effektivt ner till -8 °C eller rentav under | Är tack vare sina hygroskopiska egenskaper särskilt lämpat för dammbindning och bekämpning av svartis | Saltet kan förorsaka smärta i hundars tassar, korrosion, negativa miljökonse-kvenser | Används ej, har ej testats | Har övervägts i Esbo |
| Kaliumformiat (Eco-Melter) | 600 | Effektivt ner till -8 °C eller rentav under | Lämpligt för grundvatten-områden, miljövänligare och orsakar mindre korrosion, lämpligt för bekämpning av svartis | Olämpligt för avlägsnande av packad snö | Har testats vintern 2015–2016. Konstaterats vara lika effektivt som saltlösning. Dyrt. | Trappor i Åbo, spårvägens filer för blandtrafik i Tammerfors, allmänt i Lahtis, används i Stockholm. |
| GranLux | 2 270–2 470 | Har testats och konstaterats ha relativt svag verkan | Tillverkaren lovar att medlet är miljö- och djurvänligt | Olämpligt för cykelleder, svag smältningseffektivitet | Har testats vintern 2015-2016 och konstaterats vara ineffektivt | Inga omnämnanden av användning |
| Pris €/ton* | Smältningseffektivitet | Positiva egenskaper | Negativa egenskaper | Användning i Helsingfors | Användning i andra städer | |
| Kalciummagnesiumacetat | Okänt (kaliumacetat 957) | Effektivt till cirka 6 °C | Särskilt lämpat för förebyggande av isbildning, små effekter på växtligheten, lämpat för dammbindning | Förbrukar syre när det faller sönder, vilket är skadligt i vattendrag. Ingen importör är känd. |
Används ej, har ej testats | Inga omnämnanden av användning, verkar sällsynt |
*Prisuppgifterna för natrium-, kalcium- och magnesiumklorid, kaliumformiat och kaliumacetat är från 2025. Prisuppgifterna för GranLux är från 2018.
Användning av halkbekämpningsmedel och kalciumklorid på gatuområden vars underhåll fastigheter ansvarar för
Enligt utredningen använder fastighetsskötselbolag främst makadam för halkbekämpning på trottoarer. Även magnesiumklorid används i liten skala. En del fastigheter använder kalciumklorid i kornform för halkbekämpning i sina trappor. Under den gångna vintersäsongen har användningen av kalciumklorid varit småskalig.
Användning av halkbekämpningsmedel och kalciumklorid i andra städer och länder
Av de städer som deltog i utredningen används kalciumklorid allmänt även i Esbo, Tammerfors, Uleåborg och Åbo för dammbindning samt för halkbekämpning på körbanor och/eller cykelleder, precis som i Helsingfors. Även andra kemiska halkbekämpningsmedel används i städerna. I Lahtis torde endast formiatprodukter användas i områden där grundvatten bildas. Mängden kalciumklorid som används varierar mellan olika städer och från år till år. Alla städer använder kalciumklorid i lösningsform, men i Esbo och Uleåborg används det även i kornform. Endast Åbo har fått respons som gäller hundars tassar. Där handlade responsen om gång- och cykelvägar med effektiviserat vinterunderhåll. Utifrån responsen förkortade Åbo sträckan med effektiviserat vinterunderhåll.
I Sverige är borstsaltning av cykelvägar vanligt i många kommuner. I första hand används natriumklorid, som i vissa fall blandas med kalciumklorid för att smälta is effektivare. Stockholm har även börjat värma upp cykelleder och trottoarer, vilket gör det lättare att ta sig fram om vintrarna.
I Förenta staterna är natriumklorid det populäraste halkbekämpningsmedlet eftersom det är billigt och lättillgängligt. År 2014 användes cirka 28 ton natriumklorid för saltning av körbanor. Även kalciumklorid är ett vanligt halkbekämpningsmedel i Förenta staterna.
Kalciumkloridens negativa verkningar
Kalciumklorid kan vara skadligt för såväl sällskapsdjur som miljön, men enligt utredningen är dess verkningar inte märkbart större än de som natrium- eller magnesiumklorid ger upphov till. Påtagliga skador hos hundar har varken rapporterats i Helsingfors eller i andra finländska städer. Om vårarna, då användningen av kalciumklorid är störst, har inga smärtsamma symptom observerats.
Natrium- och kalciumklorid kan emellertid irritera hundars tassar, särskilt om de är såriga. Dessutom är saltlösningen lika kall som luften, vilket kan leda till köldskador och smärta. De leder i Helsingfors där borstsaltning används saltas i regel inte vid lägre temperaturer än -8 °C, vilket betyder att vätskan på vägytan kan vara lika kall. Kalciumklorid binder även fukt, vilket kan leda till att tassarna förblir fuktiga i en längre tid. Detta ökar inflammationsrisken. Eftersom det är den kalla vätskan som är problemet försvinner risken inte nödvändigtvis om kalciumkloriden ersätts med ett annat halkbekämpningsmedel som sänker vattnets fryspunkt.
En hund måste svälja en mycket stor mängd kalciumklorid för att få allvarliga symptom eller dö, vilket är mycket osannolikt. Efter en promenad kan hunden dock slicka sina tassar och få i sig kalcium- eller natriumklorid, vilket kan förorsaka milda och övergående magsymptom.
Att minska användningen av kalciumklorid
Trots sina beklagliga nackdelar har kalciumklorid en viktig roll i vinterunderhållet. Tack vare det bildas varken is eller halka på de cykelleder där borstsaltning och effektiviserat vinterunderhåll tillämpas. Många fotgängare har önskat att borstsaltning även skulle användas på trottoarerna för att också de skulle bli säkrare att röra sig på. Användningen av gatusalt minskar även sandningsbehovet och förbättrar luftkvaliteten i och med att det bildas mindre gatudamm. Kalciumklorid behövs särskilt om vårarna för att binda gatudamm. Om staden slutade använda kalciumklorid skulle problemet med gatudamm förvärras kännbart. Kalciumklorid bör ersättas med ett dammbindningsmedel med motsvarande egenskaper utan övergångstid. Magnesiumklorid och kalciummagnesiumacetat skulle kunna vara fungerande alternativ. De har använts för dammbindning i Norden.
Saltning är ett effektivt sätt att förebygga halka, men mängden salt och användningssätten kan ändras. I Helsingfors har halkbekämpningsmedel testats på cykelleder med effektiviserat vinterunderhåll, men staden fortsätter att utreda hur lämpliga och lättillgängliga alternativa halkbekämpningsmedel, som magnesiumklorid, kalciummagnesiumacetat eller något nytt medel som baserar sig på vegetabiliskt fett, är. I vinter kan sådana medel eventuellt testas. Underhållsenheten kommer att testa anvisningarna om saltning och göra nödvändiga ändringar i dem för att lindra symptomen hos hundar. Eftersom symptom förekommer särskilt vid kallt väder utreder staden särskilt hur den kan minska mängden kalciumklorid när temperaturen är klart under noll.
Sammanfattning
Halkbekämpning är viktigt även med tanke på hundarnas säkerhet, eftersom de kan råka ut för bristningar eller till och med benbrott om de halkar. Salt och minusgrader är en särskilt skadlig kombination för hundar, eftersom de tillsammans kan förorsaka köldskador i tassarna. Kalciumklorid och andra gatusalter sänker vattnets fryspunkt. Därför kan vätskan på gatan ha en temperatur flera grader under noll. Hundar har reagerat på saltningen av körbanor vid låga temperaturer, vilket tyder på att kalcium- och natriumklorid, som används i Helsingfors, kan förorsaka symptom när vädret är kallt.
Däremot verkar användningen av salt nära nollstrecket enligt utredningen inte ha några kännbara negativa verkningar på hundar. Om vårarna, då användningen av kalciumklorid för dammbekämpning är störst, har ingen smärta i tassarna rapporterats. Inte heller har symptom i matsmältningskanalen eller det centrala nervsystemet observerats i Helsingfors.
För att skydda sitt sällskapsdjur kan man använda tassvax eller tofflor eller rengöra tassarna omsorgsfullt efter promenader. Det är också en bra idé att undvika leder där borstsaltning används.
Utifrån de uppgifter om tid och plats som kommer in via responskanalen kan underhållsenheten bedöma var och i vilka förhållanden hundar drabbas av tassymptom. Så här kan staden utreda om symptomen beror på vilket halkbekämpningsmedel som används eller mängden halkbekämpningsmedel. Exakt respons hjälper staden att utveckla sina handlingssätt och vid behov justera saltanvändningen.
Staden kommer att minska användningen av kalciumkloridlösning genom att se över anvisningarna om borstsaltning och testa nya metoder, särskilt när temperaturen är klart under noll. I vinter ska staden testa eventuella alternativa halkbekämpningsmedel för att minska symptomen bland hundar.
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Stadsstyrelsen förutsätter att stadsmiljösektorn utreder hur den kan sluta använda natriumklorid och kalciumklorid eller minska användningen av dessa ämnen, som ibland förorsakar smärta i hundars tassar. Samtidigt ska sektorn dock förebygga halka och ta hänsyn till människors säkerhet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts. Efter att stadsmiljönämnden återremitterat ärendet för fortsatt beredning för utredningar har den utsatta tiden på åtta månader överskridits.
Kaupunginhallitus 05.05.2025 § 279
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Sari Sarkomaa: Lisätään esittelijän perusteluihin: "Kaupunginhallitus edellyttää kaupunkiympäristötoimialan selvittää, miten voidaan lopettaa tai vähentää koirien tassuille kipua ajoittain aiheuttavien natriumkloridin ja kalsiumkloridin käyttö, samalla huolehtien liukkauden estosta ihmisten turvallisuus huomioiden."
Kannattaja: Marcus Rantala
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Sari Sarkomaan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
28.04.2025 Pöydälle
11.03.2025 Pöydälle
01.10.2024 Palautettiin
24.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 18.03.2025 § 143
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki ryhtyy toimenpiteisiin kalsiumkloridin käytön kieltämiseksi kaupungin talvikunnossapidossa ja lausunnon jatkovalmistelussa selvittää kalsiumkloridin käyttöä muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa ja sellaisilla Helsingissä sijaitsevilla alueilla, joiden talvikunnossapitoa hoitavat yksityiset toimijat, selvitetään kalsiumkloridiin liittyviä käytäntöjä ja keinoja vähentää sen käyttöä muilla aineilla tai menetelmillä.
Selvitys kalsiumkloridin käytöstä talvikunnossapidossa ja vaikutuksista lemmikkeihin
Kaupunkiympäristön kunnossapito selvitti katujen kunnossapidossa käytettyjen erilaisten suolojen vaikutuksia lemmikkeihin. Kunnossapito teetti selvityksen, Kalsiumkloridi katujen kunnossapidossa (liite nro 2), jonka laati Ramboll CM Oy. Tavoitteena oli selvittää tarkemmin kalsiumkloridin käytön perusteluita liukkaudentorjunnassa ja pölynsidonnassa, sekä sen käyttöä muissa Suomen kaupungeissa ja kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla.
Työssä selvitettiin kalsiumkloridin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia erityisesti lemmikeille sekä liukkaudentorjunnan vaihtoehtoisia kemikaaleja. Työssä hyödynnettiin muun muassa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, tietokirjallisuutta, haastatteluja ja verkkojulkaisuja.
Kalsiumkloridin käyttö Helsingin kunnossapidossa
Helsingissä kalsiumkloridi hankitaan valmiiksi sekoitettuna 32-prosenttisena suolaliuoksena, jota laimennetaan edelleen tarvittaessa veden kanssa toimenpiteistä riippuen. Kalsiumkloridiliuosta käytetään seuraavissa kunnossapidon toimenpiteissä:
1. | Tehostettujen pyöräteiden talvikunnossapito |
Helsinki edistää pyöräilyä ja tavoittelee, että pyörällä tehtyjen matkojen osuus kasvaisi 20 prosenttiin kaikista kulkutavoista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on, että pyöräily olisi mahdollista ympäri vuoden. Talvipyöräilyn mahdollisuuksia parannetaan lisäämällä vuosittain tehostetun talvihoidon piirissä olevia reittejä. Näillä reiteillä tavoitellaan korkeatasoista talvikunnossapitoa siten, että pyöräily on lähes kuin kesäkelillä kaikkina vuoden aikoina. Tämä saavutetaan harjasuolausmenetelmällä, jossa lumi poistetaan harjaamalla ja käyttämällä suolaliuosta, kalsiumkloridia, joka myös sulattaa tienpintaa. Kalsiumkloridiliuos auttaa pitämään pyörätien sulana ja turvallisena pidempiaikaisesti liukkaissakin olosuhteissa. Rinnakkain kulkevan jalkakäytävän liukkaus torjutaan samalla harjasuolausmenetelmällä kuin tehostetusti hoidettavalla pyörätiellä, mikä takaa yhtenäisen talvikunnossapidon molemmille väylille. | |
2. | Muut liukkaudentorjuntatoimet |
Helsingissä liukkaudentorjunnassa käytetään pääasiassa hiekoitussepeliä jalkakäytävillä ja natriumkloridia (ruokasuolaa) ajoradoilla, kun taas kalsiumkloridia käytetään vain hyvin pienissä määrin. Kalsiumkloridiliuosta hyödynnetään hiekoitushiekan tai raesuolan (natriumkloridin) kostuttamiseen, mikä auttaa pitämään tienpinnan sulana pidempään. Mustan jään torjunnassa kalsiumkloridi on erityisen tehokas, ja sen käyttö olisi suositeltavaa esimerkiksi alkutalven yllättävissä sääolosuhteissa liukkauden ehkäisemiseksi risteyksissä, suojateillä, silloilla ja mäkisillä alueilla. Keväällä, kun hiekoitushiekka on jo poistettu, mutta sää muuttuu yllättäen pakkaselle ja liukkautta ilmenee, kalsiumkloridiliuos voisi olla järkevä vaihtoehto jalankulun pääreittien liukkaudentorjuntaan. Vaikka kalsiumkloridi on tehokas jääntorjunta-aine, sen käyttö Helsingissä on vähäistä harjasuolauksen ulkopuolella, osittain myös sen korkeamman hinnan vuoksi verrattuna natriumkloridiin. | |
3. | Pölyn torjunta |
Katupölyn torjunta on olennainen osa Helsingin keväistä kunnossapitoa, sillä pöly voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten hengitystieoireita, astman pahenemista ja pahimmillaan jopa kuolemantapauksia. Katupöly syntyy pääasiassa nastarenkaiden kuluttamasta tienpinnasta, talvella käytetystä hiekoitushiekasta sekä ajoneuvoista irtoavista osista. Keväällä, lumen sulaessa ja katujen kuivuessa, nämä hienoksi jauhautuneet materiaalit nousevat ilmaan ajoneuvojen ilmavirran ja tuulen mukana. Pölyepisodit ovat voimakkaimmillaan erityisesti aurinkoisina ja tuulisina päivinä. Tällöin kaduille levitetään noin 5–10 % kalsiumkloridiliuosta, joka sitoo pölyn tehokkaasti tienpintaan estäen sen leviämisen ilmaan. Kalsiumkloridin hygroskooppinen ominaisuus – sen kyky imeä kosteutta ilmasta – tekee siitä erinomaisen pölynsidonta-aineen. Liuos muodostaa tienpinnalle ohuen, kostean kerroksen, joka sitoo pölyn paikalleen ja estää sen leviämisen ajoneuvojen ja tuulen vaikutuksesta. Tämä vähentää ilman pölypitoisuutta ja parantaa ilmanlaatua erityisesti kuivina ja tuulisina jaksoina. Menetelmä on erityisen hyödyllinen silloin, kun kadut ovat vielä hiekoitushiekan peitossa mutta kuivia, sillä se estää tehokkaasti pölyn muodostumista ja edistää ilmanlaatua. Pölynsidonta onkin keskeinen keino katupölyn vähentämisessä ja sen merkitys tulee kasvamaan vuonna 2024 hyväksytyn EU:n ilmanlaatudirektiivin myötä. EU:n ilmanlaatudirektiivi asettaa ilmansaasteille oleellisesti tiukemmat raja-arvot vuoteen 2030 mennessä (European Environment Agency 2024), jolloin katupölyn vuorokausiraja-arvon saavuttaminen tulee olemaan erittäin suuri haaste. Tulevat raja-arvot ylittyvät tällä hetkellä vilkasliikenteisillä alueilla, ja WHO:n terveysperusteiset ohjearvot rikkoutuvat Helsingissä laajalti (HSY 2024). Lisäksi kalsiumkloridia käytetään tarvittaessa Helsingissä sorateiden pölynsidontaan ja niiden pinnan kestävyyden parantamiseen. |
Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntamateriaalit talvikunnossapidossa
Kalsiumkloridilla on hygroskooppisia ominaisuuksia, eli se imee itseensä vettä ja kosteutta, joten se sulattaa jäätä nopeammin kuin natriumkloridi. Lisäksi liuos laimenee nopeasti, mikäli tie ei ole kuiva. Kalsiumkloridi säilyttää sulatustehonsa jopa alle -15 °C:ssa. Kalsiumkloridin ohella tunnetuimmat kemialliset liukkaudentorjuntamateriaalit ovat natriumkloridi, magnesiumkloridi, sekä erilaiset formiaatit ja asetaatit. Natriumkloridi on liukkaudentorjuntamateriaaleista perinteisin, edullinen ja tehokas. Magnesiumkloridi alentaa veden jäätymispistettä muiden kloridien tapaan, ja säilyttää sulatustehonsa -15 °C:een asti. Formiaatit aiheuttavat klorideja vähemmän korroosiota betonille ja metalleille, minkä vuoksi ne soveltuvat erityisen hyvin liukkaudentorjuntaan lentoasemilla. Kalsiummagnesiumasetaatti sopii parhaiten ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. GranLux koostuu sepelirakeista, joihin on imeytetty jäätä sulattavaa nestettä.
Helsingissä testattiin liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä talvikausina 2015–2017. Talvella 2015–2016 pääpyöräteillä kokeiltu kaliumformiaatti todettiin tehokkaaksi jään sulattajaksi, mutta sen korkea hinta rajoitti käyttöä. Samana talvena testattu GranLux puolestaan osoittautui tehottomaksi, sillä se teki lumen tahmeaksi, haittasi pyörien levyjarrujen toimintaa eikä sulattanut uutta lumisadetta kadun pinnasta.
Kokeilun perusteella kalsium- ja natriumkloridi tarjosivat parhaan hyöty-kustannussuhteen verrattuna kaliumformiaattiin ja GranLuxiin. Erityisesti harjasuolaus liuosmuotoisella kalsiumkloridilla osoittautui tehokkaimmaksi menetelmäksi, sillä se piti pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Lisäksi liuossuolan käyttö paransi keväistä ajomukavuutta, koska hiekoitussepeli heikentää ilmanlaatua.
Talvikaudella 2016–2017 testattiin kahta eri menetelmää: kahdella pyöräreitillä käytettiin harjasuolausta ja yhdellä tehostettua aurausta lumettoman pinnan ylläpitämiseksi. Kokeilun aikana kerättiin aktiivisesti pyöräilijöiden palautetta, ja tulokset osoittivat, että harjasuolaus tuotti selvästi turvallisemman ja paremmin ajettavan lopputuloksen kuin pelkkä auraus ja hiekoitussepeli.
Alla on taulukko vaihtoehtoisista liukkaudentorjuntamateriaaleista ja niiden ominaisuuksista:
Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
Natrium-kloridi | 90-120 | Tehokas 0°C tuntumassa | Edullinen, helposti saatavilla, tunnettu | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset, ei hygroskooppisia ominaisuuksia | Käytetyin liukkauden-torjunta-materiaali | Laajasti käytössä |
Kalsium-kloridi | 290-320 (77% hiutaleinen) | Tehokas jopa alle -8°C | Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Harjasuolaus-reitit (80 km), natriumkloridin kostuttaminen, pölynsidonta | Laajasti käytössä etenkin pölyn-sidonnassa, pyöräväylillä ja mustan jään torjunnassa |
Magnesium-kloridi | 360-380 (47% hiutaleinen) | Tehokas jopa alle -8°C | Hygroskooppisten ominaisuuksien ansiosta soveltuu erityisen hyvin pölynsidontaan ja mustan jään torjuntaan | Suola voi aiheuttaa kipua koirien tassuissa, korroosio, negatiiviset ympäristövaikutukset | Ei käytössä, ei kokeiltu | Käyttöä harkittu Espoossa |
Kalium-formiaatti (Eco-Melter) | 600 | Tehokas jopa alle -8°C | Soveltuu pohjavesi-alueille, ympäristö-ystävällisempi ja vähemmän korroosiota aiheuttava vaihtoehto, soveltuu mustan jään torjumiseen | Ei sovellu polanteen poistoon | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu teholtaan vastaavaksi kuin suolaliuos. Kallis. | Turussa portaat, Tampereella raitiotien sekaliikenne-kaistat, Lahdessa yleisesti, Tukholmassa käytössä. |
GranLux | 2270-2470 | Kokeilussa todettu suhteellisen heikoksi | Valmistaja lupaa materiaalin olevan ympäristö- ja eläin-ystävällinen | Ei sovi pyöräilyreiteille, heikko sulatus-tehokkuus | Kokeiltu 2015-2016 talvena Todettu tehottomaksi | Ei mainintoja käytöstä |
Hinta €/tn* | Sulatus-tehokkuus | Positiiviset ominaisuudet | Negatiiviset ominaisuudet | Käyttö Helsingissä | Käyttö muissa kaupungeissa | |
Kalsium-magnesium-asetaatti | Ei tiedossa (Kalium-asetaattti 957) | Tehokas noin -6°C asti | Soveltuu erityisen hyvin jään ennaltaehkäisevään torjuntaan, vähäinen vaikutus kasvillisuuteen, soveltuu pölynsidontaan | Kuluttaa happea hajotessaan, mikä on haitallista vesistöissä. Maahantuojaa ei tiedossa. | Ei käytössä, ei kokeiltu | Ei mainintoja käytöstä, vaikuttaa harvinaiselta |
*Natrium-, kalsium-, ja magnesiumkloridin sekä kaliumformiaatin ja kaliumasetaatin hintatiedot ovat vuodelta 2025. GranLuxin hintatiedot ovat vuodelta 2018.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö kiinteistöjen vastuulla olevilla katualueilla
Huoltoyhtiöt käyttävät pääasiassa sepeliä jalkakäytävien liukkaudentorjuntaan selvityksen mukaan. Myös magnesiumkloridia käytetään vähäisessä määrin. Joissakin kiinteistöissä käytetään raemuotoista kalsiumkloridia kiinteistöjen portaikkojen liukkaudentorjuntaan. Kalsiumkloridin käyttö on ollut vähäistä kuluneen talvikauden aikana.
Liukkaudentorjuntamateriaalien ja kalsiumkloridin käyttö muissa kaupungeissa ja maissa
Selvityksessä mukana olleista kaupungeista kalsiumkloridia käytetään yleisesti myös Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Turussa pölynsidonnassa sekä liukkaudentorjunnassa ajoradoilla ja / tai pyöräväylillä kuten Helsingissä. Lisäksi kaupungeissa on käytössä myös muita kemiallisia liukkaudentorjuntamateriaaleja. Lahdessa pohjavesien muodostusalueilla käytettäneen vain formiaattituotteita. Kalsiumkloridin käyttömäärät vaihtelevat kaupungeittain sekä vuosittain. Kaikissa kaupungeissa kalsiumkloridia käytetään liuosmuodossa, mutta Espoossa ja Oulussa myös rakeena. Koirien tassuja koskevaa palautetta ei ole saatu muissa kaupungeissa kuin ainoastaan Turussa, kävely- ja pyöräteiden tehostetun talvihoidon reitillä. Palautteiden pohjalta Turussa supistettiin tehostetun talvireitin pituutta.
Ruotsissa pyöräteiden harjasuolaus on yleinen käytäntö monissa kunnissa. Ensisijaisesti käytetään natriumkloridia, ja joissain tapauksissa sitä sekoitetaan kalsiumkloridin kanssa parantamaan jään sulamista tehokkaammin. Tukholmassa on lisäksi otettu käyttöön lämmitettyjä pyöräväyliä ja jalkakäytäviä, mikä helpottaa liikkumista talvisin.
Yhdysvalloissa natriumkloridi on suosituin liukkaudentorjuntamateriaali sen edullisuuden ja saatavuuden vuoksi. Vuonna 2014 sitä käytettiin ajoväylien suolaukseen noin 28 miljoonaa tonnia. Myös kalsiumkloridi on yleinen vaihtoehto liukkauden torjumisessa Yhdysvalloissa.
Kalsiumkloridin negatiiviset vaikutukset
Kalsiumkloridi voi olla haitallinen sekä lemmikeille että ympäristölle, mutta selvityksen mukaan sen vaikutukset eivät ole merkittävästi suurempia kuin natrium- tai magnesiumkloridin. Helsingissä ja muissa suomalaiskaupungeissa ei ole raportoitu vakavia koiriin kohdistuvia haittoja, eikä keväisin – jolloin kalsiumkloridin käyttö on yleisimmillään – ole havaittu kipua aiheuttavia oireita.
Sekä natrium- että kalsiumkloridi voivat kuitenkin ärsyttää koiran tassuja, erityisesti haavaumien yhteydessä. Lisäksi suolaliuos on yhtä kylmää kuin ilman lämpötila, mikä voi johtaa paleltumiin ja kipuun. Helsingissä harjasuolausreittejä suolataan lähtökohtaisesti enintään -8 °C lämpötiloihin asti, mikä tarkoittaa, että tien pinnalla oleva neste voi olla yhtä kylmää. Kalsiumkloridi myös sitoo kosteutta, mikä voi pitää tassut märkinä pidempään ja lisätä tulehdusriskiä. Koska ongelman taustalla on nimenomaan kylmä neste, kalsiumkloridin korvaaminen muulla veden jäätymispistettä alentavalla liukkaudentorjunta-aineella ei välttämättä poista riskiä.
Koiran olisi nieltävä erittäin suuri määrä kalsiumkloridia saadakseen vakavia oireita tai menehtyäkseen, mikä on hyvin epätodennäköistä. Ulkoilun jälkeen koira voi kuitenkin nuolla tassujaan ja saada elimistöönsä kalsium- tai natriumkloridia, mikä saattaa aiheuttaa lieviä ja ohimeneviä vatsaoireita.
Kalsiumkloridin käytön vähentäminen
Valitettavista haitoistaan huolimatta kalsiumkloridi on tärkeässä roolissa talvikunnossapidossa. Sen ansiosta jäätä ja liukkautta ei pääse syntymään tehostetun pyöräilyn harjasuolareiteillä. Useat jalankulkijat ovatkin toivoneet harjasuolausta pyöräväylien lisäksi myös jalkakäytäville, jotta niilläkin olisi turvallisempaa liikkua. Katusuolan käyttö vähentää myös hiekoitustarvetta ja parantaa ilmanlaatua, kun katupölyä syntyy vähemmän. Kalsiumkloridia tarvitaan etenkin keväiseen katupölynsidontaan, ja sen käytön lopettaminen pahentaisi katupölyongelmaa merkittävästi. Kalsiumkloridin tilalle tulisi ottaa käyttöön korvaava ja ominaisuuksiltaan vastaava pölynsidonta-aine ilman siirtymäaikaa. Toimivia vaihtoehtoja voisi olla magnesiumkloridi ja kalsiummagnesiumasetaatti, joita on käytetty pölynsidonnassa Pohjoismaissa.
Suola torjuu liukkautta tehokkaasti, suolan määriä ja käyttötapoja voidaan kuitenkin muuttaa. Helsingissä on testattu liukkaudentorjuntamateriaaleja pyöräilyn tehostetuilla reiteillä, mutta vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamateriaalien, kuten magnesiumkloridi, kalsiummagnesiumasetaatti tai uudenlainen kasvirasvapohjainen liukkaudentorjuntamateriaali, soveltuvuutta ja saatavuutta selvitetään edelleen ja mahdollisesti kokeillaan ensi talvena. Kunnossapito tulee testaamaan suolaukseen liittyviä ohjeistuksia ja tekee niihin tarvittavia muutoksia koirien oireiden helpottamiseksi. Koska oireita ilmenee etenkin kylmällä säällä, tarkastellaan erityisesti keinoja kalsiumkloridin vähentämiseen lämpötilan ollessa selkeästi pakkasella.
Yhteenveto
Liukkaudentorjunta on tärkeää myös koirien turvallisuuden kannalta, sillä liukastumiset voivat aiheuttaa revähdyksiä tai jopa murtumia. Suolan ja pakkasen yhdistelmä on koirille erityisen haitallinen, sillä ne voivat yhdessä aiheuttaa tassuihin paleltumia. Kalsiumkloridi ja muut katusuolat alentavat veden jäätymispistettä, minkä seurauksena kadun pinnalla oleva neste voi olla useita asteita pakkasen puolella. Koirat ovat reagoineet ajoratojen suolaukseen kylmemmissä lämpötiloissa, mikä viittaa siihen, että Helsingissä käytetyt kalsium- ja natriumkloridi voivat aiheuttaa oireita kylmällä säällä.
Sen sijaan suolan käyttö lähellä nollan astetta ei selvityksen mukaan juurikaan vaikuta koiriin haitallisesti. Keväisin, jolloin kalsiumkloridia käytetään eniten pölyntorjuntaan, tassukivuista ei ole raportoitu, eikä myöskään ruoansulatuskanavaan tai keskushermostoon liittyviä oireita ole Helsingissä havaittu.
Lemmikin suojaamiseksi suolan haitoilta voidaan käyttää tassuvahaa, tossuja tai huolellista tassujen puhdistamista ulkoilun jälkeen. Lisäksi on suositeltavaa välttää harjasuolattuja reittejä.
Palautekanavan kautta saatujen paikkatietojen ja ajankohtien perusteella kunnossapito voi arvioida, missä olosuhteissa ja alueilla koirien tassuoireita esiintyy. Näin voidaan selvittää, johtuuko oireilu käytetystä liukkaudentorjuntamateriaalista vai sen määrästä. Tarkka palaute auttaa kehittämään toimintaa ja tarvittaessa säätämään suolan käyttöä.
Kalsiumkloridiliuoksen käyttöä tullaan vähentämään tarkistamalla harjasuolauksen ohjeistuksia ja testaamalla uusia ratkaisuja, erityisesti silloin, kun lämpötila on selvästi pakkasen puolella. Ensi talvena kokeillaan mahdollisia vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamateriaaleja koirien oireiden vähentämiseksi.
11.03.2025 Pöydälle
01.10.2024 Palautettiin
24.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tarja Myller, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 38538
Detta beslut publicerades 29.05.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550