Valtuustoaloite, eläinten hyvinvointiohjelma
Ledamoten Mai Kiveläs motion om ett djurvälfärdsprogram
Beslut
Stadsfullmäktige bordlade ärendet.
Behandling
Stadsfullmäktige godkände enhälligt på förslag av ordföranden att de ärenden som stadsfullmäktige ville diskutera skulle bordläggas till följande sammanträde. Stadsfullmäktige bordlade ärendet i enlighet med det godkända förfarandet.
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Ledamoten Mai Kivelä och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors upprättar ett program för att främja djurens välfärd med bland annat riktlinjer för ansvar och åtgärder för att främja saken. Motionen finns som bilaga 1.
Lagen om djurvälfärd (693/2023) trädde i kraft 1.1.2024. Syftet med lagen är att främja djurvälfärden och att på bästa möjliga sätt skydda djur mot men för deras välfärd. Lagen ska tillämpas på alla djur och den syftar också till att öka respekten för djur och främja god behandling av djur.
Djurvälfärden främjas i stadens beslutsfattande och verksamhet på många olika sätt, både genom de lagstadgade uppgifterna och stadens egna beslut och riktlinjer. Stadsmiljönämnden anser att det är viktigt att främja djurens välfärd och förhåller sig positivt till att upprätta ett djurvälfärdsprogram. I programmet ska stadens nuvarande djurvälfärdsfrämjande verksamhet samlas samt klara och uppföljningsbara mål för att förbättra djurens ställning och välfärd fastställas.
Djurskydd och sällskapsdjur
Stadsmiljösektorns tillsynsveterinärer övervakar tillämpandet av bestämmelserna om djurens välfärd i Helsingfors. Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion godkände 23.11.2023 (§ 174) uppdateringen av tillsynsplanen för miljö- och hälsoskyddet 2020–2024 för 2024. En del av tillsynsplanen är tillsynsplanen för djurens hälsa och välfärd, där objekten, uppgifterna och skyldigheterna för djurskydds- och djursjukdomsövervakningen beskrivs.
Behovet av djurskyddstillsynen har ökat jämnt under de senaste åren och en femte tillsynsveterinärtjänst inrättades för tillsynen över djurskyddet och djursjukdomar inom miljötjänsterna vid ingången av 2024. Staten finansierar tillsynsveterinärernas tjänster till fullt belopp.
Djurskyddstillsyn görs enligt anmälningar om misstanke på djurhållningsplatser, i allmänhet i privata bostäder. Professionell djurhållning, såsom stall, vårdplatser för sällskapsdjur och djuraffärer, kontrolleras regelbundet i enlighet med tillsynsplanen. Om man vid djurskyddsinspektioner konstaterar ett förfarande som strider mot bestämmelserna om djurvälfärd, ges bestämmelser eller vidtas brådskande åtgärder för att säkerställa djurens välfärd. Djurskyddstillsynen omfattar också i väsentlig grad rådgivning till djurägare för att främja djurens välfärd.
Orsaken till illabehandling av djur är i allmänhet ägarens olika sociala eller hälsomässiga problem. Beslut som påverkar stadsbornas tillgång till social- och hälsovårdstjänster påverkar indirekt också sällskapsdjurens välfärd. Det är alltid djurägarens ansvar att ordna och bekosta en ändamålsenlig skötsel av djuret.
Staden ansvarar för tillvaratagande av hittedjur och köper tjänsten av Helsingfors djurskyddsförening HESY rf, som driver verksamheten i hittedjurshuset i Vik. Vid ordnandet av hittedjursverksamhet har det förutsatts att tillsynsveterinärerna och polisen kan leverera djur som av djurskyddsskäl är i behov av tillfällig vård till hittedjurshuset. Arrangemanget har varit nödvändigt på grund av huvudstadens särdrag.
De veterinärtjänster som staden enligt veterinärvårdslagen ansvarar för och den brådskande veterinärtjänsten dygnet runt produceras som köpta tjänster av universitetets djursjukhus.
Som en faktor som främjar djurvälfärden kan de hundtjänster som staden erbjuder betraktas. Till dem hör bland annat hundparker, badstränder för hundar och hundtoaletter. Dessutom hyrs områden för hundevenemang och hundutbildningar ut till föreningar och organisationer. Riktlinjerna för stadens hundtjänster gäller fram till år 2026.
Fallkulla och Tomtbacka djurgårdar, som drivs av staden, är populära besöksmål där stadsborna kan bekanta sig med husdjursskötsel.
Främjande av frivilligt djurvälfärdsarbete
Djurskyddsorganisationerna har en betydande roll i främjandet av djurvälfärd. Stadsmiljönämndens miljö- och tillståndssektion beviljar årligen understöd för genomförande av ärenden som hör till miljötjänsternas verksamhetsområde. Av djurskyddsorganisationerna har Helsingfors djurskyddsförening rf ansökt om och fått understöd för sin verksamhet.
Vilda djurs välfärd
Vilddjurssjukhuset, som drivs av Helsingfors stads stiftelse för Högholmens djurgård, vårdar skadade vilda djur och räddningsväsendets djurräddningsenhet hjälper vilda djur vid behov. Svårt skadade vilda djur kan också föras till universitets djursjukhus för att avlivas utan kostnad. Att vilda djur skadas i stadsmiljön är ofta en följd av mänsklig verksamhet, och därför är det motiverat att ordna hjälp.
Man strävar efter att främja vilda djurs välvärd i stadsmiljön på olika sätt. I april 2024 publicerade byggnadstillsynen publicerade en anvisning om fågelsäkert byggande, som beskriver hur man kan minska antalet fåglar som kolliderar med fönster. Även i detaljplaneringen har man etablerat praxis för detaljplanebeteckningar och detaljplanebestämmelser som syftar till att minska kollisionsrisken på platser som är riskabla för fåglar.
Staden genomför ett omfattande åtgärdsprogram för att minska nedskräpning 2022–25 och en ny period 2026–29 bereds. Skräp som fastnar på land- och vattendjur kan i sig skada dem.
I stadens arbetsfördelning hör fiskeärenden till kultur- och fritidssektorn. Ett viktigt upplysningsobjekt har varit korrekt bortskaffande av revar, drag och annat fiskeavfall, där det fortfarande finns stora brister. Insamling av fiskeredskapsavfall i enlighet med lagen och direktivet om engångsplast blir obligatorisk 1.1.2025. Ett av dess mål är att minska onödigt lidande för fiskar och landlevande djur som orsakas av övergivna fiskeredskap på stränder eller i vatten.
Helsingfors stadsfullmäktiges hittills kanske mest betydande beslut för vilda djur har varit att godkänna den gällande Generalplanen för 2016 trots att den möjliggör byggande på en del av de nuvarande grönområdena. I samband med planen godkändes en bilagskarta över stadsnaturen som visar grönområdena och förbindelserna mellan dem samt avgränsningar med rättsverkningar för de naturskyddsområden som anges i naturskyddsprogrammet 2015–24. Detta program kommer att genomföras på de områden som staden äger under målåret 2024, och ett nytt naturskyddsprogram för åren 2025–34 bereds för närvarande under ledning av stadsmiljösektorns miljötjänst i ett omfattande samarbete, till en början inom stadsmiljösektorn och senare också med andra sektorer. Det är sannolikt att det nya naturskyddsprogrammet 2025–34 som nu bereds är tillräckligt omfattande för att kunna gagna ännu fler djurarters och djurindividers levnadsmöjligheter än det förra.
Ett annat viktigt dokument som styr stadens verksamhet är det av stadsmiljönämnden 20.4.2021 (§ 193) godkända verksamhetsprogram för att trygga naturens mångfald (LUMO-programmet) 2021–28, av vars åtgärder de flesta gäller livsmiljöer och därmed indirekt djur. Kapitel 8 innehåller 13 åtgärder som direkt gäller hjälp till djurarter, det vill säga i praktiken djurindivider.
Stadsmiljönämnden godkände 18.6.2024 (§ 356) principer för naturvård av skogar, där skogsmiljöns betydelse för djur och fåglar lyfts fram. Enligt principerna lämnas täta skyddsplatser för faunan och fågellivet kvar i samband med skötselåtgärder i allmänhet men särskilt i grönkorridorer och i andra ekologiska sammanhang.
Dessutom kan man i landskapsarkitekturen och landskapsplaneringen utnyttja djurunderstödd planering. Till exempel vårdar och utvecklar staden aktivt ängs- och fältnätverk, vilket erbjuder flera insekter och insektätande djur en livsmiljö.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 27.01.2025 § 55
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
20.01.2025 Pöydälle
01.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 08.10.2024 § 516
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Valtuustoaloitteessa esitetään eläinten hyvinvoinnin edistämisohjelman laatimista, jonka avulla on mahdollista ottaa paremmin huomioon eri lajien tarpeita, edistää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia sekä lisätä sopuisaa yhteiseloa ihmisten ja muiden lajien välillä.
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) tuli voimaan 1.1.2024. Lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin ja sen tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.
Eläinten hyvinvointia edistetään kaupungin päätöksenteossa ja toiminnassa monin eri tavoin, sekä lakisääteisten tehtävien että kaupungin omien päätösten ja linjausten kautta. Kaupunkiympäristölautakunta pitää eläinten hyvinvoinnin edistämistä tärkeänä ja suhtautuu positiivisesti eläinten hyvinvointiohjelman laatimiseen. Ohjelmassa tulee koota yhteen kaupungin toimesta toteutettava nykyinen eläinten hyvinvointia edistävä toiminta sekä asettaa selkeitä seurattavia tavoitteita eläinten aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Eläinsuojelu ja lemmikkieläimet
Ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit valvovat eläinten hyvinvointisäädösten noudattamista Helsingissä. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hyväksyi 23.11.2023 ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2020-2024 päivityksen vuodelle 2024. Valvontasuunnitelman osana on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelma, jossa kuvataan eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan kohteet, tehtävät ja niihin liittyvät velvoitteet.
Eläinsuojeluvalvonnan tarve on kasvanut tasaisesti viime vuosina, ja ympäristöpalveluihin perustettiin eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa varten viides valvontaeläinlääkärin virka vuoden 2024 alusta. Valtio rahoittaa valvontaeläinlääkärien virat täysimääräisesti.
Eläinsuojeluvalvontaa tehdään epäilyilmoitusten perusteella eläinten pitopaikoissa, yleensä yksityisasunnoissa. Ammattimaista eläintenpitoa, kuten talleja, lemmikkihoitoloita ja eläinkauppoja, tarkastetaan säännöllisesti valvontasuunnitelman mukaisesti. Jos eläinsuojelutarkastuksilla todetaan eläinten hyvinvointisäädösten vastaista menettelyä, annetaan määräyksiä tai ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Eläinsuojeluvalvontaan kuuluu myös olennaisesti eläinten omistajien neuvonta eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Eläinten kaltoinkohtelun taustalla ovat yleensä omistajan erilaiset sosiaaliset tai terveydelliset ongelmat. Päätökset, jotka vaikuttavat kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen, vaikuttavat välillisesti myös lemmikkien hyvinvointiin. Eläimen asianmukaisen hoidon järjestäminen ja kustannukset ovat aina eläimen omistajan vastuulla.
Kaupungin vastuulla oleva löytöeläinten talteenotto on järjestetty ostopalveluna Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n toimesta Viikin löytöeläintalossa. Löytöeläintoimintaa järjestettäessä on edellytetty, että valvontaeläinlääkärit ja poliisi voivat toimittaa löytöeläintaloon eläinsuojelusyistä väliaikaisen hoidon tarpeessa olevat eläimet. Järjestely on ollut tarpeen pääkaupungin erityispiirteiden vuoksi.
Kaupungin vastuulla olevat eläinlääkintähuoltolain mukaiset eläinlääkäripalvelut ja ympärivuorokautisen kiireellisen eläinlääkäripalvelun tuottaa ostopalveluna yliopistollinen eläinsairaala.
Eläinten hyvinvointia edistävänä tekijänä voidaan pitää kaupungin tarjoamia koirapalveluita, joihin kuuluvat mm. koira-aitaukset, koirien uimarannat ja koirakäymälät. Lisäksi yhdistyksille ja järjestöille vuokrataan koiratapahtumiin ja -koulutuksiin tarkoitettuja alueita. Kaupungin koirapalveluita koskeva linjaus on voimassa vuoteen 2026 asti.
Kaupungin ylläpitämät Falkullan ja Haltialan eläintilat ovat suosittuja vierailukohteita, joissa kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan kotieläinten pitoon.
Vapaaehtoisen eläinten hyvinvointityön edistäminen
Eläinsuojelujärjestöillä on merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Ympäristö- ja lupajaosto myöntää vuosittain avustuksia ympäristöpalveluiden toimialaan kuuluvien asioiden toteuttamiseksi. Eläinsuojelujärjestöistä Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry on hakenut ja saanut toimintaansa avustusta.
Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi
Helsingin kaupungin säätiön Korkeasaaren ylläpitämä villieläinsairaala hoitaa vahingoittuneita luonnonvaraisia eläimiä ja pelastustoimen eläinpelastusyksikkö auttaa luonnonvaraisia eläimiä tilanteen mukaan. Pahoin loukkaantuneet luonnonvaraiset eläimet voi toimittaa myös yliopistolliseen eläinsairaalaan lopetettavaksi veloituksetta. Luonnonvaraisten eläinten loukkaantuminen kaupunkiympäristössä on usein ihmisen toiminnan seurausta, joten avun järjestäminen on perusteltua.
Luonnoneläinten hyvinvointia kaupunkiympäristössä pyritään edistämään eri tavoin. Rakennusvalvonta on julkaissut huhtikuussa 2024 ohjeen lintuturvallisesta rakentamisesta, jossa on kuvattu keinoja millä lintujen törmäyksiä ikkunoihin voidaan vähentää. Myös asemakaavoitukseen on vakiintunut käytäntö törmäysriskin vähentämiseen tähtäävistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksissä lintujen kannalta riskialttiissa paikoissa.
Kaupungilla on toteutuksessa laaja roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma 2022-25 ja uutta kautta 2026-29 valmistellaan. Roskat voivat vahingoittaa maa- ja vesieläimiä sellaisenaan tarttuessaan niihin kiinni.
Kaupungin työnjaossa kalastusasiat kuuluvat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Tärkeä valistuskohde on ollut siimojen, vieheiden ja muun kalastusjätteen asianmukainen hävittäminen, jossa on edelleen suuria puutteita. Lakiin ja SUP-direktiiviin perustuva kalastusvälinejätteen keräys tulee pakolliseksi 1.1.2025. Sen yhtenä tavoitteena on vähentää rannoille tai veteen hylättyjen pyydysten kaloille ja maaeläimille aiheuttamaa turhaa kärsimystä.
Helsingin kaupunginvaltuuston toistaiseksi ehkä merkittävin päätös luonnonvaraisten eläinten näkökulmasta on ollut voimassa olevan yleiskaavan 2016 hyväksyminen siitä huolimatta, että se mahdollistaa rakentamista joillekin nykyisille viheralueilla. Kaavan yhteydessä hyväksyttiin kaupunkiluonto-liitekartta, jossa esitetään viheralueet ja niiden väliset yhteydet sekä oikeusvaikutteiset rajaukset luonnonsuojeluohjelman 2015-24 mukaisille luonnonsuojelualueille. Tämä ohjelma saadaan kaupungin omistamien alueiden osalta toteutetuksi määrävuotena 2024, ja uutta luonnonsuojeluohjelmaa vuosille 2025-34 valmistellaan parhaillaan ympäristöpalveluiden johdolla laajassa yhteistyössä aluksi kaupunkiympäristön toimialan sisällä, myöhemmässä vaiheessa myös muiden toimialojen kanssa. On todennäköistä, että nyt valmisteltavana oleva uusi luonnonsuojeluohjelma 2025-34 on riittävän laaja hyödyttääkseen vielä useampien eläinlajien ja -yksilöiden elinmahdollisuuksia kuin edellinen.
Toinen tärkeä kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja on kaupunkiympäristölautakunnan 20.4.2021 hyväksymä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (LUMO-ohjelma) 2021-28, jonka toimenpiteistä useimmat koskevat elinympäristöjä ja siten välillisesti eläimiä, mutta luku 8 sisältää 13 toimenpidettä, jotka koskevat suoraan eläinlajien eli käytännössä yksilöiden auttamista.
Kaupunkiympäristölautakunnan 18.6.2024 hyväksymissä metsiä koskevissa luonnonhoidon periaatteissa on tuotu esille metsäisen ympäristön merkitys eläimille ja linnuille. Periaatteiden mukaan hoitotoimenpiteiden yhteydessä jätetään tiheikköjä eläimistön ja linnuston suojapaikoiksi yleisesti, mutta erityisesti tähän kiinnitetään huomiota vihersormissa ja muissa ekologisissa yhteyksissä.
Lisäksi maisema-arkkitehtuurin ja -suunnittelussa voidaan hyödyntää eläinavusteista suunnittelua. Esimerkiksi kaupunki hoitaa ja kehittää aktiivisesti niitty- ja ketoverkostoa, mikä tarjoaa elinympäristön useille hyönteisille ja niitä ravinnokseen käyttäville.
Käsittely
Vastaehdotus:
Mia Haglund: Muutetaan lausuntoehdotuksen kappaletta neljä (4) seuraavasti:
"Poistetaan: Kaupunkiympäristölautakunta arvioi, että nykyisten toimenpiteiden ja niiden ylläpitämisen ja kehittämisen voidaan katsoa varmistavan eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamisen kaupungin toiminnassa.
Tilalle: Kaupunkiympäristölautakunta pitää eläinten hyvinvoinnin edistämistä tärkeänä ja suhtautuu positiivisesti eläinten hyvinvointiohjelman laatimiseen. Ohjelmassa tulee koota yhteen kaupungin toimesta toteutettava nykyinen eläinten hyvinvointia edistävä toiminta sekä asettaa selkeitä seurattavia tavoitteita eläinten aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi."
Kannattaja: Anni Sinnemäki
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.
Jaa-äänet: 3
Otto Meri, Mika Raatikainen, Risto Rautava
Ei-äänet: 10
Silja Borgarsdottir Sandelin, Mia Haglund, Jenni Hjelt, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Saana Rossi, Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 3 - 10.
01.10.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Riikka Åberg, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 32010
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 310 31534
Detta beslut publicerades 12.02.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550