Vahingonkorvaus, autovaurio, 25.6.2024, Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteys

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 28.6.2024 esittänyt kaupungille määrältään 450 euron vahingonkorvausvaatimuksen Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä 25.6.2024 noin klo 13 tapahtuneesta ajoneuvovauriosta. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi Porkkalankadulta Mechelininkadulle risteyksessä käyttäen oikeanpuoleista kaistaa, ja osui isoon kuoppaan, jossa oli myös iso jalkakäytävän reunuksen betonipalkki. Hakijan auton rengas vaurioitui kuoppaan ajon seurauksena. Vaatimuksen mukana on toimitettu valokuvia vahinkopaikalla olleesta kuopasta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mechelininkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on korjannut vahinkopaikalla olleen kuopan 24.2.2024. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on annettu kaupungille palaute 26.4.2024. Palaute on saapunut kunnossapidon tietoon 29.4.2024, ja kuoppa on paikattu uudelleen 1.5.2024 mennessä kylmämassalla.

Vahinkopaikalla on tehty vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana 11 tarkistusajoa, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 20.6.2024. Kunnossapito ei ole tuolloin todennut paikalla olevan korjaustarvetta.

Kaupungille ei ole annettu palautteita reunakiven puuttumisesta tai vahinkopaikalla olleesta kuopasta 26.4.2024 jälkeen ennen vahinkoa. Kaupungille on saapunut vahingon aiheuttaneesta kuopasta toinen vastaava vahingonkorvausvaatimus 28.6.2024 tapahtuneesta autovauriosta.

Vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut hakijan toimittaman kuvan perusteella noin 20 x 70 cm senttimetriä leveä, syvyydeltään arviolta 7–8 senttimetriä, ja se on sijainnut reunatuen vieressä kääntymiskaistan levennyskohdassa. Kunnossapidon selvityksen mukaan kuoppa on ollut väistettävissä, ja se on syntynyt päivissä. Kunnossapito on asettanut vahinkopaikalla olevan reunatuen takaisin paikalleen 28.6.2024 omavalvonnan havaintojen perusteella. Vahinkopaikalla ollut kuoppa oli paikattu jo tätä ennen.

Vahinkopaikalla Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä on kaksi kaistaa kääntyville ajoneuvoille ja lisäksi kääntymistilan levennys. Mikäli kuljettaja kääntyy tavanomaiseen tapaan kokonaiselle kaistalle eikä raskaalle liikenteelle tarkoitettuun levennyskohtaan, kuoppaan ajoa ei tapahdu. Liikennevalojen vuoksi risteävää liikennettä ei ole, mikä rajoittaisi ajamista kokonaiselle kaistalle.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on 19 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 25.6.2024 kello 13 on ollut selkeää ja poutaista. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita. Aurinko on laskenut Helsingissä vahinkopäivänä klo 22.53.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Säätilalla on ollut ratkaiseva vaikutus kuopan syntyyn keväällä. Alkuvuodesta 2024 lämpötila vaihteli plussan ja miinuksen molemmin puolin, jolloin lumi suli ajoradoille. Ajoradoille muodostui lyhyessä ajassa paljon päällystevaurioita, ja kunnossapito toteutti paikkaustoimenpiteitä tehostetusti. Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää
huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kuoppa syntyi keväällä 2024 kadun pintaan aikana, jolloin oli paha kelirikko ja reikiintyminen oli nopeaa. Kuoppa paikattiin tuolloin kylmämassalla kaupungille saapuneen palautteen perusteella. Tämän jälkeen kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla toistuvia tarkistusajoja, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 20.6.2024 ja tuolloin paikalla ei ole todettu korjaustarvetta. Kuoppa on sijainnut raskaalle liikenteelle tarkoitetun levennyskohdan reunassa ajokaistan ulkopuolella,
ja kuoppaan osuminen on edellyttänyt normaalista ajolinjasta poikkeamista. Irronnut reunakivi on korjattu kunnossapidon omien havaintojen johdosta 28.6.2024.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.