Vahingonkorvaus, autovaurio, 25.6.2024, Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteys
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 6.2.2025 § 25 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 6.2.2025 (25 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 6.2.2025 (25 §) hylännyt 25.6.2024 Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 450 euron vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 25.6.2024 noin kello 13 Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä tapahtuneeseen autovaurioon. Hakijan auton rengas vaurioitui ajettaessa ajoradan reunassa olleeseen kuoppaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kääntymistilan levennys, jossa kuoppa on ollut, ei ole mitenkään merkitty tai tarkoitettu raskaalle liikenteelle. Töölöstä Mechelininkatua ajettaessa ajokaista tulee suoraan "kääntymistilan levennykselle" eli se on normaalia ajokaistaa. Hakija on ollut kääntymässä Mechelininkadulta seuraavasta risteyksestä oikealle Itämerenkadulle, joten ajaminen levennykselle on ollut suotavaa ryhmittymisen kannalta. Kuopan havaitseminen ei myöskään ole ollut mahdollista, koska se sijaitsi risteyksestä käännyttäessä välittömästi kulman takana reunakiven vieressä.
Hakija pitää erittäin epätodennäköisenä sitä, että mainittu iso kuoppa olisi voinut syntyä 6 päivän aikana viimeisestä tarkistuksesta. Vaikka paikan huono tilanne on ollut hyvin kaupungin tiedossa, niin korjaukset ja tarkistukset eivät ole olleet riittäviä. Kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa, vaikka ongelma on ollut hyvin tiedossa ja sitä on pyritty hoitamaan kuntoon.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 6.2.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 17.2.2025 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan kunnossapito on korjannut vahinkopaikalla olleen kuopan 24.2.2024. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on annettu kaupungille seuraavan kerran palaute 26.4.2024. Palaute on saapunut kunnossapidon tietoon 29.4.2024, ja kuoppa on paikattu uudelleen 1.5.2024 mennessä kylmämassalla. Vahinkopaikalla on tehty vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana 11 tarkistusajoa, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 20.6.2024. Kunnossapito ei ole tuolloin todennut paikalla olevan korjaustarvetta. Myöskään vahinkopaikalta 18.6.2024 kuvatusta kunnossapidon videosta otetussa kuvakaappauksessa ei ole havaittavissa kuoppaa ja reunakivi on ehjä. Kunnossapito on asettanut vahinkopaikalla olleen rikkoutuneen reunatuen takaisin paikalleen 28.6.2024 omavalvonnassaan tekemiensä havaintojen perusteella. Vahinkopaikalla ollut kuoppa oli paikattu jo tätä ennen.
Vahinkopaikalla Mechelininkadulla on kaksi kaistaa, jotka ovat merkitty reunaviivoin. Kaistat ovat 3,8 metriä ja 3,6 metriä leveät. Oikeanpuoleisen kaistan, joka on kahdesta kaistasta leveämpi, oikealla puolella sijaitsee 1,5 metriä leveä kääntymistilan levennys, joka on tarkoitettu helpottamaan raskaan liikenteen kääntymistä. Kääntymistila sijaitsee ajoradalla, mutta se ei sijaitse kummallakaan vahinkopaikan kohdalla olevalla Mechelininkadun ajokaistalla. Mechelininkadulta Itämerenkadulle kääntyvä ryhmittymiskaista alkaa vasta kääntymistilan levennyksen jälkeen. Tieliikennelain mukaan ajoneuvolla on lähtökohtaisesti ajettava ajokaistalla.
Hakija kertoo, ettei ole voinut havaita kääntyessään kulman takana välittömästi reunakiven vieressä olevaa kuoppaa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Kuljettajan tulee sovittaa ajoneuvon nopeus sellaiseksi, kun näkyvyys edellyttää.
Käännyttäessä henkilöautolla Porkkalankadulta etelän suuntaan Mechelininkadulle on ajoneuvon kuljettajalla käytössään 3,8 metriä leveä ajokaista. Tavanomaiset henkilöautot ovat noin 2 metriä leveitä, joten henkilöautolla kääntyessä ei ole tarvetta ajaa raskaan liikenteen levennykselle. Vahingon aiheuttanut kuoppa on sijainnut reunakivilinjan vieressä ja ollut leveydeltään enintään noin 20 senttimetriä. Kaupungille on saapunut vahingon aiheuttaneesta kuopasta toinen vastaava vahingonkorvausvaatimus 28.6.2024 tapahtuneesta autovauriosta. Liikennemäärä vahinkopaikalla on 19 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ottaen huomioon sekä kuopan sijainti ajokaistan ulkopuolella ja aivan ajoradan reunassa, että vahinkopaikan liikennemäärän, on kuoppa kaupungin näkemyksen mukaan ollut väistettävissä huolellista ajotapaa noudattaen.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikan kuntoa on tarkkailtu säännöllisesti ja korjaustoimenpiteitä on tehty tarpeen mukaan ilman aiheetonta viivytystä. Vaurioita ei ole mahdollista korjata, ellei niitä havaita tarkastusten yhteydessä tai niistä tule ilmoituksia. Kaupungille ei ole tullut ennen hakijan vahinkoa ilmoituksia vahinkopaikalla olleesta vauriosta, ja vahinkopaikka on ollut kunnossa edellisen, kuusi päivää aikaisemmin tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Kunnossapito on korjannut vaurion kolme päivää vahingon jälkeen omien havaintojensa perusteella. Kaupunki katsoo näin ollen, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään ja ettei se ole vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta.
Lopputulos
Edellä esitettyjen perusteluiden perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioitumisesta. Asiassa ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Sovelletut säännökset
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 18 §, 19 §
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 06.02.2025 § 25
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 28.6.2024 esittänyt kaupungille määrältään 450 euron vahingonkorvausvaatimuksen Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä 25.6.2024 noin klo 13 tapahtuneesta ajoneuvovauriosta. Vaatimuksen mukaan hakija ajoi Porkkalankadulta Mechelininkadulle risteyksessä käyttäen oikeanpuoleista kaistaa, ja osui isoon kuoppaan, jossa oli myös iso jalkakäytävän reunuksen betonipalkki. Hakijan auton rengas vaurioitui kuoppaan ajon seurauksena. Vaatimuksen mukana on toimitettu valokuvia vahinkopaikalla olleesta kuopasta.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Mechelininkatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapito on korjannut vahinkopaikalla olleen kuopan 24.2.2024. Vahinkopaikalla olleesta kuopasta on annettu kaupungille palaute 26.4.2024. Palaute on saapunut kunnossapidon tietoon 29.4.2024, ja kuoppa on paikattu uudelleen 1.5.2024 mennessä kylmämassalla.
Vahinkopaikalla on tehty vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana 11 tarkistusajoa, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 20.6.2024. Kunnossapito ei ole tuolloin todennut paikalla olevan korjaustarvetta.
Kaupungille ei ole annettu palautteita reunakiven puuttumisesta tai vahinkopaikalla olleesta kuopasta 26.4.2024 jälkeen ennen vahinkoa. Kaupungille on saapunut vahingon aiheuttaneesta kuopasta toinen vastaava vahingonkorvausvaatimus 28.6.2024 tapahtuneesta autovauriosta.
Vahingon aiheuttanut kuoppa on ollut hakijan toimittaman kuvan perusteella noin 20 x 70 cm senttimetriä leveä, syvyydeltään arviolta 7–8 senttimetriä, ja se on sijainnut reunatuen vieressä kääntymiskaistan levennyskohdassa. Kunnossapidon selvityksen mukaan kuoppa on ollut väistettävissä, ja se on syntynyt päivissä. Kunnossapito on asettanut vahinkopaikalla olevan reunatuen takaisin paikalleen 28.6.2024 omavalvonnan havaintojen perusteella. Vahinkopaikalla ollut kuoppa oli paikattu jo tätä ennen.
Vahinkopaikalla Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä on kaksi kaistaa kääntyville ajoneuvoille ja lisäksi kääntymistilan levennys. Mikäli kuljettaja kääntyy tavanomaiseen tapaan kokonaiselle kaistalle eikä raskaalle liikenteelle tarkoitettuun levennyskohtaan, kuoppaan ajoa ei tapahdu. Liikennevalojen vuoksi risteävää liikennettä ei ole, mikä rajoittaisi ajamista kokonaiselle kaistalle.
Liikennemäärä vahinkopaikalla on 19 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 25.6.2024 kello 13 on ollut selkeää ja poutaista. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita. Aurinko on laskenut Helsingissä vahinkopäivänä klo 22.53.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Säätilalla on ollut ratkaiseva vaikutus kuopan syntyyn keväällä. Alkuvuodesta 2024 lämpötila vaihteli plussan ja miinuksen molemmin puolin, jolloin lumi suli ajoradoille. Ajoradoille muodostui lyhyessä ajassa paljon päällystevaurioita, ja kunnossapito toteutti paikkaustoimenpiteitä tehostetusti. Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää
huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Kuoppa syntyi keväällä 2024 kadun pintaan aikana, jolloin oli paha kelirikko ja reikiintyminen oli nopeaa. Kuoppa paikattiin tuolloin kylmämassalla kaupungille saapuneen palautteen perusteella. Tämän jälkeen kunnossapito on tehnyt vahinkopaikalla toistuvia tarkistusajoja, joista viimeisin ennen vahinkoa on tehty 20.6.2024 ja tuolloin paikalla ei ole todettu korjaustarvetta. Kuoppa on sijainnut raskaalle liikenteelle tarkoitetun levennyskohdan reunassa ajokaistan ulkopuolella,
ja kuoppaan osuminen on edellyttänyt normaalista ajolinjasta poikkeamista. Irronnut reunakivi on korjattu kunnossapidon omien havaintojen johdosta 28.6.2024.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Paula Karppinen, valmistelija, puhelin: 09 310 52908
Detta beslut publicerades 17.03.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Upplysningar
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794