Vahingonkorvaus, esinevahinko, autovaurio, 14.6.2024, päiväkoti Jollas
Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) toimialajohtajan 27.1.2024 (§ 10) päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös, johon vaaditaan oikaisua
Toimialajohtaja hylkäsi 27.1.2024 (§ 10) tekemällään päätöksellä vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen
perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen
toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Korvausvaatimuksen esittäjän vaatimuksena on ollut, että Helsingin kaupungin ja sen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata päiväkodin viereisellä parkkipaikalla tapahtuneesta autovauriosta hänelle aiheutuneet 6 478,98 euron suuruiset auton korjauskustannukset.
Oikaisuvaatimus
Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.
Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 134 §:n nojalla. Kyseisen lainkohdan mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimuksena on, että Helsingin kaupungin tulee korvata vahingonkärsineelle, kaupungin palveluksessa olevalle työntekijälle, aiheutuneet auton korjauskustannukset.
Oikaisuvaatimuksen tekijöiden esittämät perustelut ilmenevät lähemmin oikaisuvaatimuksesta.
Oikaisuvaatimus katsotaan tehdyksi määräajassa oikealle viranomaiselle.
Perustelut
Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen (Liite 2) mukaan perjantaina 14.6.2024 noin klo. 16.40 kaksi päiväkodin lasta olivat leikkimässä yhdessä päiväkodin pihalla kuusen alla, parkkipaikan aidan vieressä. Työntekijöitä oli paikalla tapahtumahetkellä kaksi: työntekijä A ja työntekijä B (korvausvaatimuksen esittäjä). Työntekijä A oli tarkistanut juuri ennen vahingon tapahtumahetkeä kahden lapsen leikkitilanteen kuusen alla ja leikki näytti sujuvan hyvin. Työntekijä A:n havaintojen (näkö + kuulo) mukaan ei ollut mitään sellaisia merkkejä ilmoilla, että olisi pääteltävissä tuleva tapahtumaketju eli kivien heittäminen parkkipaikalle. Työntekijä A on kuitenkin jäänyt lähistölle seuraamaan tilannetta, kuten päiväkodin pihavalvontaohjeissa ohjeistetaan. Hetken päästä työntekijä A havaitsi, että lapset heittivät kiviä parkkipaikalle ja työntekijä A oli puuttunut välittömästi tilanteeseen. Parkkipaikka on aivan pihan vieressä. Aita erottaa pihan ja parkkipaikan.
Päiväkodin selvityksessä lausutun mukaan parkkipaikalle parkkeerannut vanhempi huomasi kivien heittämisen. Tämän jälkeen kaksi lasta olivat juosseet tapahtumapaikalta pois ja piiloutuneet sisälle. Työntekijä A oli seurannut lasten perässä sisälle ja keskustellut tilanteesta sensitiivisesti ja pedagogisesti. Työntekijän A:n mukaan lapset olivat kertoneet heittäneensä kiviä parkkipaikalle ja kertoneet myös syyn. Toinen lapsi oli kertonut, että toinen lapsi oli aloittanut kivien heittämisen ja toinen lapsi oli alkanut tehdä samaa. Lapset olivat kertoneet jatkaneensa asian tekemistä, koska se oli tuntunut kivalle. Heittomatka aidan vierestä autoon on ollut noin 2-3 metriä ja kivet olivat olleet noin lapsen nyrkin kokoisia. Työntekijä B oli keskustellut lasten perheiden kanssa saman tien ja näyttänyt molemmille vanhemmille, mitä vaurioita kivien heittämisestä oli autolle seurannut. Auton vaurioista oli otettu kuvat ja työntekijä B oli vienyt seuraavana päivänä autonautokorjaamoon, jos oli tehty kustannusarvio korjauksista.
Lausutun mukaan lasten valvonta oli toteutettu asianmukaisesti ja henkilöstön määrään suhteessa lapsilukumäärään oli lain mukainen kyseisen tapahtuman aikana. Työntekijät työskentelivät ohjeistuksen mukaan eli huolehtivat paikalla olevien lasten ulkoilun turvallisuudesta ja samalla kertoivat päiväkodista haetuille lasten vanhemmille päivän kuulumisia.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyn mukaan lapset heittivät nimenomaan irtonaisia kaupungin hiljattain asentaman asfaltin palasia, jotka olivat lasten saatavilla päiväkodin pihalla ja heittäminen oli ollut pitkäaikaista, mikä osoittaa valvonnan riittämättömyyden. Päiväkodin selvittämän mukaan ko. päiväkodin parkkipaikan asfaltin uusiminen on tapahtunut kesällä 2022. Ko. päiväkodissa on ollut toimintaohjeena ja on edelleen päivittäisenä tapana sekä kirjattuna pihasääntöihin, että ensimmäisen ulkoilevan ryhmän työntekijän vastuulla on päiväkodin pihan tarkastus. Päiväkodin esihenkilö on ollut kyseisellä viikolla paikalla maanantaina ja keskiviikkona aamupäivän aikana, eikä hänellä ole näköhavaintoja pihalla olleista asfaltin paloista, eikä niistä ole tullut tietoa tai palautetta päiväkodin työntekijöiltä tai vanhemmilta. Alkuperäisessä vahingonkärsijän vahingonkorvausvaatimuksessa mainitaan kivien heittely, asfaltin paloista ei ole mainintaa. Saadun selvityksen mukaan työntekijä on puuttunut välittömästi lasten kivien heittelyyn, joten heittelyn ei voida katsoa olleen pitkäaikaista.
Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Helsingin kaupunki on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain nojalla ns. isännänvastuun perusteella sellaisesta vahingosta, jonka kaupungin työntekijä tai viranhaltija on tuottamuksellaan aiheuttanut.
Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että auton vahingoittuminen olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin työntekijöiden valvontavastuu on järjestetty ja toteutunut pihaulkoilun aikana asianmukaisesti, mistä huolimatta äkkinäinen vahinko on päässyt syntymään. Muutoinkaan asiassa ei ole ilmennyt, että viranhaltija olisi toiminut velvoitteidensa vastaisesti tai niitä laiminlyöden. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Toimialajohtajan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja 27.01.2025 § 10
Päätös
Toimialajohtaja päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen auton korjauskustannuksesta.
Päätöksen perustelut
Hakija on esittänyt 1.8.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 6 478,98 euron suuruisen korvausvaatimuksen autovauriosta päiväkodin viereisellä parkkipaikalla.
Hakijan mukaan 14.6.2024 noin klo 16.35 päiväkodin kaksi viisivuotiasta lasta olivat olleet leikkimässä parkkipaikan vieressä olevan ison kuusen juurella. Pihamaalla oli silloin kaksi työntekijää (hakija mukaan lukien) valvomassa pihaa ja kuittaamassa muita lapsia. Toinen työntekijä oli tarkistanut hetki sitten tilannetta ja kaikki oli näyttänyt hyvälle, mutta työntekijä epäili jotain hämärää. Myös lapset olivat olleet sen näköisiä, että olisivat tehneet sellaista, mitä ei saisi tehdä. Työntekijä jäi sivusilmällä valvomaan lapsia. Hetken kuluttua lapset heittivät taas kiviä ja parkkipaikalla oleva yksi vanhempi ja toinen työntekijä huomaisivat ja varoittivat lapsia. Lapset juoksivat pois tilanteesta ja menivät sisälle piiloon. Työntekijä (hakija) meni lasten perässä ja keskusteli heidän kanssaan. Molemmat lapset myönsivät ja kertoivat syynsä, miksi tekivät niin. Lapset syyttelivät toinen toisiaan ja selittivät, että kivien heittäminen tuntui niin kivalle, että he olivat jatkaneet. Työntekijä (hakija) oli keskustellut sinä iltana lapsia hakemaan tulleiden kanssa ja näyttänyt parkkipaikan tilannetta. Hän oli ottanut myös kuvia tapahtumasta ja vienyt auton korjaamolle, jossa vahinkotarkastaja teki kustannusarvion.
Korvausvaatimukseen liitetyn korjauskustannuslaskelman (18.6.2024) mukaan vuosimallia 2022 olevan auton korjauskustannusarvio on yhteensä 6 478,98 euroa, joka koostuu alv. sisältyen korityö/vaihto 1 785,15 euroa, mekaaninen työ 135,65 euroa, varaosat 1 657,00 euroa, muut varaosat 118,00 euroa, maalaus 2 223,66 euroa, maalausmateriaali 499,52 euroa, sekä muu kustannus 60,00 euroa.
Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen mukaan perjantaina 14.6.2024 noin klo. 16.40 kaksi päiväkodin lasta olivat leikkimässä yhdessä päiväkodin pihalla kuusen alla , parkkipaikan aidan vieressä. Työntekijöitä oli paikalla tapahtumahetkellä kaksi: työntekijä A ja työntekijä B (hakija). Työntekijä A oli tarkistanut juuri ennen tapahtumahetkeä kahden lapsen leikkitilanteen kuusen alla ja leikki näytti sujuvan hyvin. Työntekijä A:n havaintojen (näkö + kuulo) mukaan ei ollut mitään sellaisia merkkejä ilmoilla, että olisi pääteltävissä tuleva tapahtumaketju eli kivien heittäminen parkkipaikalle. Työntekijä A on kuitenkin jäänyt lähistölle seuraamaan tilannetta, kuten päiväkodin pihavalvontaohjeissa ohjeistetaan.
Päiväkodin selvityksessä lausutun mukaan hetken päästä työntekijä A havaitsi, että lapset heittivät kiviä parkkipaikalle ja työntekijä A oli puuttunut välittömästi tilanteeseen. Parkkipaikka on aivan pihan vieressä. Aita erottaa pihan ja parkkipaikan. Lisäksi parkkipaikalle parkkeerannut vanhempi huomasi kivien heittämisen. Tämän jälkeen kaksi lasta olivat juosseet tapahtumapaikalta pois ja piiloutuneet sisälle. Työntekijä A oli seurannut lasten perässä sisälle ja keskustellut tilanteesta sensitiivisesti ja pedagogisesti. Työntekijän A:n mukaan lapset olivat kertoneet heittäneensä kiviä parkkipaikalle ja kertoneet myös syyn. Toinen lapsi oli kertonut, että toinen lapsi oli aloittanut kivien heittämisen ja toinen lapsi oli alkanut tehdä samaa. Lapset olivat kertoneet jatkaneensa asian tekemistä, koska se oli tuntunut kivalle. Heittomatka aidan vierestä autoon on ollut noin 2-3 metriä ja kivet olivat olleet noin lapsen nyrkin kokoisia. Työntekijä B oli keskustellut lasten perheiden kanssa saman tien ja näyttänyt molemmille vanhemmille mitä vaurioita kivien heittämisestä oli seurannut autolle. Auton vaurioista oli otettu kuvat ja työntekijä B oli vienyt auton seuraavana päivänä autokorjaamoon ja siellä oli tehty kustannusarvio.
Lausutun mukaan lasten valvonta oli toteutettu asianmukaisesti ja henkilöstön määrään suhteessa lapsilukumäärään oli lain mukainen kyseisen tapahtuman aikana. Työntekijät työskentelivät ohjeistuksen mukaan eli huolehtivat paikalla olevien lasten ulkoilun turvallisuudesta ja samalla kertoivat päiväkodista haetuille lasten vanhemmille päivän kuulumisia.
Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Helsingin kaupunki on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain nojalla ns. isännänvastuun perusteella sellaisesta vahingosta, jonka kaupungin työntekijä tai viranhaltija on tuottamuksellaan aiheuttanut.
Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että hakijan auton vahingoittuminen olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin työntekijöiden valvontavastuu on järjestetty ja toteutunut pihaulkoilun aikana asianmukaisesti, mistä huolimatta äkkinäinen vahinko on päässyt syntymään. Muutoinkaan asiassa ei ole ilmennyt, että viranhaltija olisi toiminut velvoitteidensa vastaisesti tai niitä laiminlyöden. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.
Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luvun 1 §:n 2 momentin 3
kohdan mukaan toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) tekemällään päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa osaltaan hallintopäällikölle, joka päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa
koskevissa asioissa korvausvelvollinen tai vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien, ja haettava määrä on enintään 5 000 euroa. Hakijan korvausvaatimus ylittää 5 000 euroa.
Lisätiedot
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 31015036
Detta beslut publicerades 16.04.2025
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036